Kirjoittaja Aihe: Melkisedek  (Luettu 4245 kertaa)

marierika

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 33
    • Profiili
Heissan!

Tuota noin niin. Olen tässä lueskellut tuota Heprealaiskirjettä ja Mooseksen ensimmäistä kirjaa, ja ihmetellyt itsekseni sitä sun tätä. Nyt päätin tuoda sitten ihmetykseni julki. En tosiaan oikein tiedä mitä tällä "Melkisedekillä" tarkoitetaan. Kun niin, vaikuttaa jotenkin Jeesuksen joltain esivertauskuvalta (onkohan tätä sanaa edes olemassa) mutta en sitten tiedä, kun toisaalta kaikkialla hänestä puhutaan pappina ja/tai kuninkaana. Sitten ajattelin että josko Hän olis Jumala itse, mutta kun ajattelin vielä vähän lisää, niin päätin että sinä voisit saada selittää asiaa, kun sen kuitenkin paremmin osaat  :) juups. Ehkä ajattelen turhan vaikeasti   :o

Kuulemisiin!

Nettipappi Marko

  • Nettipappi
  • Ylläpitäjä
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 179
    • Profiili
Hei Marierika!

Kun katselen tuota kysymyksen esittämispäivämäärää, niin alkaa hävettää. Ihan liian kauan olet odottanut vastausta. Anteeksi suuri viive. Mutta nyt sattui jälleen hetki, jolloin on aikaa istua alas, ottaa selvää ja vastailla.


Ensinnäkin, et ole ajatellut ollenkaan liian vaikeasti. Melkisedek on vähän outo hahmo Raamatussa. Lähinnä vain siksi, että häntä ei esitellä tarkemmin. Kaikki, mitä Melkisedekistä kerrotaan historiallisesti, sisältyy neljään jakeeseen:

     Kun Abram oli paluumatkalla lyötyään Kedorlaomerin ja hänen kanssaan
     liittoutuneet kuninkaat, Sodoman kuningas tuli häntä vastaan Savenlaaksoon,
     jota sanotaan myös Kuninkaanlaaksoksi. Salemin kuningas Melkisedek toi sinne
     leipää ja viiniä. Hän oli Korkeimman Jumalan pappi, ja hän siunasi Abramia
     sanoen:  - Siunatkoon Abramia Korkein Jumala, taivaan ja maan luoja.
     Kiitetty olkoon Korkein Jumala, joka antoi sinun lyödä vastustajasi.
     Abram antoi hänelle kymmenykset kaikesta saaliista. (1. Moos. 14:17-20)


Ja tältä pohjalta ei pysty paljonkaan sanomaan, kuka hän on. Nämä muutamat jakeet antavat kuitenkin aiheen Daavidille, joka Psalmissa ennustaa Jeesuksesta:

     Näin on Herra vannonut, eikä hän valaansa peruuta: "Sinä olet pappi ikuisesti,
     sinun pappeutesi on Melkisedekin pappeutta." (Ps. 110:4)


Offtopic: Jeesus itsekin toteaa tästä psalmista 110, että se ennustaa Messiaasta. Hän lainaa saman psalmin ensimmäistä jaetta tässä raamatunkohdassa: "Daavid itse on Pyhän Hengen innoittamana sanonut: - Herra sanoi minun herralleni: Istu oikealle puolelleni. Minä kukistan vihollisesi, panen heidät jalkojesi alle. Daavid itse sanoo Messiasta herraksi. Kuinka Messias silloin voi olla Daavidin poika?" (Mark. 12:36-37)

Vaikka nämä kaksi kohtaa ovat todella suppeat, sisältävät ne paljon asiaa. Niiden pohjalta Heprealaiskirjeen kirjoittaja opettaa tarkemmin Melkisedekistä. Heprealaiskirjeen 7. luku kokonaisuudessaan selittää tämän kysymyksen. Poimin siitä nyt muutamia jakeita ja yritän selventää niitä. Toivottavasti sen myötä kysymys Melkisedekistä alkaa valjeta:

     Tämä Melkisedek oli Salemin kuningas ja Korkeimman Jumalan pappi.
     Kun Abraham oli paluumatkalla lyötyään kuninkaat, Melkisedek tuli häntä
     vastaan ja siunasi hänet, ja Abraham antoi hänelle kymmenykset kaikesta
     saaliistaan. Hän on ensinnäkin "vanhurskauden kuningas", mitä hänen
     nimensä merkitsee, ja lisäksi Salemin kuningas eli "rauhan kuningas".
     Hänellä ei ole isää, ei äitiä eikä sukuluetteloa, hänen elinpäivillään ei ole
     alkua eikä loppua. Hänet on kuvattu Jumalan Pojan kaltaiseksi, ja hän
     pysyy pappina ainaisesti. (Hepr. 7:1-3)


Kysyit, onko Melkisedek jonkinlainen esikuva tai vertauskuva Kristuksesta. Kyllä. Melkisedekissä on paljon yksityiskohtia, jotka viittaavat vertauskuvallisesti Kristukseen:
1. Hänen nimensä viittaavat vanhurskauteen ja rauhaan, mikä kuvaa hyvin Jeesusta
2. Hän oli korkeimman Jumalan pappi, joka antoi siunauksen Abrahamille ja jolle Abraham maksoi kymmenykset. Eli Melkisedek kuvataan korkeampiarvoisena kuin koko juutalaisen kansan kantaisä Abraham.
3. Kaikki Raamatun tärkeät henkilöt Vanhassa testamentissa esitellään siten, että kerrotaan heidän suvustaan jotain. Melkisedekistä ei sanota mitään. Hänen syntyperänsä on arvoituksellinen ja hänen elinpäivistäänkään ei kerrota mitään. Jeesuksen todellinen sukuluettelo oli myös poikkeuksellinen, ja hänen elämänsä päiviä ei kukaan osaa sanoa, koska Jumalana hän oli jo ikuisuudessa syntynyt.
4. Melkisedekin pappeus oli erilaista pappeutta. Juutalaisten pappeuskäytäntö asetettiin vasta 400-500 vuotta tämän tapahtuman jälkeen, joten Melkisedek ei voinut olla samanlainen pappi kuin Mooseksen laissa määrätyt papit. Melkisedekin pappeus ei ollut riippuvainen Mooseksen lain määräyksistä: täytyi olla Aaronin jälkeläinen yms. määräyksiä. Melkisedek oli pappi ilman sukuluetteloja ja lakia.
5. Melkisedek toi leipää ja viiniä (1. Moos. 14), missä on helppo nähdä vertaus Jeesuksen asettamaan ehtoolliseen. Melkisedek näytti tuntevan Jumalan aika hyvin.

     Jos jo Leevin heimon pappisvirka, josta Israelin kansalle on annettu säädökset
     laissa, olisi johtanut täydellisyyteen, mitä tarvetta olisi ollut sanoa, että vielä
     tulee uudenlainen pappi, jonka pappeus on Melkisedekin pappeutta, ei Aaronin?
     Jos pappisvirka muuttuu, muuttuu välttämättä myös laki. (Hepr. 7:11-12)


Heprealaiskirjeen kirjoittaja käyttää Melkisedekiä opetuksensa apuna. Hänhän kirjoittaa juutalaisille, joille Vanhan testamentin pappeus oli koko lain ydin. Heidän ei olisi ollut helppoa noin vain jättää Vanhan testamentin - eli Jumalan itsensä opettamaa temppelipalvelusta ja siirtyä uskomaan Jeesukseen. Pappien ja temppelipalveluksen ja uhrien kautta kansa sai lähestyä Jumalaa. Heprealaiskirjeen kirjoittaja pyrkii nyt osoittamaan, että jopa Vanhan testamentin itsensä mukaan tämä pappeus oli kuitenkin väliaikaista siihen asti, kunnes tulee lopullinen ja täydellinen laki. Vanhan testamentin laki oli myös Jumalan tahdon mukainen, mutta se oli pohjimmiltaan vasta esikuvaa tulevasta.

     Asia käy vielä selvemmäksi silloin kun virkaan astuu uudenlainen pappi,
     joka Melkisedekin tavoin ei ole saanut virkaansa inhimillistä syntyperää
     koskevan lain käskyn mukaan vaan häviämättömän elämänsä voimasta.
     Hänestä kirjoitukset todistavat:  - Sinä olet pappi ikuisesti, sinun pappeutesi
     on Melkisedekin pappeutta. Näin kumotaan aikaisempi määräys, koska se oli
     heikko ja hyödytön: eihän laki tehnyt mitään täydelliseksi. Sen tilalle me
     olemme saaneet parempaa: toivon, joka antaa meille uskalluksen lähestyä
     Jumalaa. On myös otettava huomioon Jumalan vala. Leevin heimon miehistä
     tuli pappeja ilman sitä, mutta tämän toisen pappeus vahvistettiin valalla, näillä
     sanoilla:  - Herra on vannonut valan eikä sitä peruuta: sinä olet pappi ikuisesti.
     Tästä näemme, kuinka paljon vahvempi on se liitto, jonka takaajana Jeesus on.
     (Hepr. 7:15-22)


Emme tunne Melkisedekiä juuri ollenkaan. Mutta tärkeintä hänessä onkin se pappeus, jota hän edusti. Jostain syystä hän tunsi Jumalan erittäin hyvin ja oli taivaan Jumalan pappi. Jeesus edusti juuri tällaista pappeutta. Hän tunsi Jumalan, Isänsä - ja oli lisäksi itsekin Jumala. Vanhan testamentin laki ja pappeus oli Jumalan säätämä, eli se oli oikea ja hyvä. Mutta ilman Jeesuksen uhria se olisi jäänyt turhaksi ja hyödyttömäksi. Vanhan testamentin käskyt eivät tee ketään täydelliseksi.

     Muiden pappien määrä on jatkuvasti kasvanut, kun kuolema on estänyt
     heitä pysymästä virassaan. Mutta Jeesus pysyy ikuisesti, hänen
     pappeutensa on muuttumaton. (Hepr. 7:23-24)


Raamatussa "pappi" ei tarkoita koskaan samanlaista pappia kuin nykyiset kirkon papit. Pappi oli ihminen, joka toimitti uhripalvelusta ja jolla oli oikeus lähestyä Jumalaa. Jeesus on ainoa pappi, joka pystyy hoitamaan tämän viran täydellisesti ja ikuisesti.

     Siksi hän pystyy nyt ja aina pelastamaan ne, jotka hänen välityksellään
     lähestyvät Jumalaa. Hän elää iäti rukoillakseen heidän puolestaan. Juuri
     tällaisen ylipapin me tarvitsimme. Hän on pyhä, viaton ja tahraton, hänet
     on erotettu syntisistä ja korotettu taivaita korkeammalle. (Hepr. 7:25-26)


Tässä on hyvä loppukaneetti sille, miksi Heprealaiskirjeen kirjoittaja on halunnut puhua Melkisedekistä. Hän on halunnut osoittaa juutalaisen lain ja pappeuden tunteville ihmisille, mistä Melkisedekin ja Abrahamin välinen tapaus sekä Daavidin lausuma ennustus tulevasta Melkisedekin kaltaisesta papista kertovat. Ne kertovat siitä, että pappeuden kuului muuttua ja täytyi tulla yksi ja lopullinen ylipappi.


Olipahan pitkä selitys ja vastasin vielä asian vierestäkin. Eli aika vähän osasin sanoa siitä, kuka tuo Melkisedek on. Mutta siihen voin aina vedota, että ei osaa kukaan muukaan. :D Mutta toivottavasti nuo ylimääräiset sepustukseni jollain tavalla valaisivat edes aihealuetta.
Marko Sagulin