Tuhatvuotinen valtakunta

[malla]

Olen jo pitkään miettinyt mitä luukkaan evankeliumin 22: 29-30 tarkoittaa? "Niimpä minä annan teille kuninkaallisen vallan, niin kuin Isäni on minulle antanut. Te saatte minun valtakunnassani syödä ja juoda minun pöydässäni, ja te istutte valtaistuimilla ja hallitsette Israelin kahtatoista heimoa."

Samaan asiasta kerrotaan myös matteuksen evankeliumin 19: 28: "Totisesti: kun Ihmisen Poika uuden maailman syntyessä istuutuu kirkkautensa valtaistuimelle, silloin tekin, jotka olette seuranneet minua, saatte istuutua kahdellatoista  valtaistuimella ja hallita Israelin kahtatoista heimoa".

Myös 1. Kor. 6:2 on mielenkiintoinen: " Ettekö tiedä, että pyhät tulevat kerran olemaan maailman tuomareina? Jos te saatte tuomita maailmaa, ettekö muka kelpaa tuomareiksi vähäpätöisissä asioissa?"

 Myös Johanneksen ilmestyksessä 20:4 mainitaan: " Minä näin valtaistuimia, ja nille, jotka asettuivat istuimille, annettiin tuomiovalta. Minä näin niiden sielut, jotka oli mestattu Jeesuksen todistuksen ja Jumalan sanan tähden, niiden jotka eivät olleet kumartaneet petoa eivätkä sen kuvaa eivätkä olleet ottaneet sen merkkiä otsaansa eivätkä käteensä. He heräsivät eloon ja hallitsivat yhdessä Kristuksen kanssa tuhat vuotta".
 
Haluaisin tietää, mikä on yleinen luterilainen käsitys siitä, onko tämä tuhatvuotinen valtakunta konkreettisesti tuhat vuotta kestävä aikakausi vai vertauskuvaannollinen? Ketkä ovat niitä, jotka saavat hallita? Ja hallitsevatko he  Jeesuksen toisen tulemisen jälkeen vai sitä ennen?

Olisi hienoa, joa saisin selvennystä tähän! Kiitos jo etukäteen!

[Lumina]

Mikäs sitten on se tuhatvuotinen valtakunta? älkää vain väittäkö, että elämme nyt sitä. Ja se, että on pappi, ei tee ihmisestä aina oikeassa olevaa. Sinällänsä harmittaa, kun papit usein antavat mukaan myös omia tulkintojaan. Ei millään pahalla nettipappi. Mutta koska kyse on kuitenkin ihmisten uskosta ja monet luottaa pappeihin, eikö papin silloin pitäisi antaa sitä mitä raamattu sanoo, eikä sitä mitä itse ajattelee?  Pappi kerta on kuitenkin seurakunnan paimen, siinä missä pastorikin.

[Nettipappi Marko]

Heip Lumina!

eikö papin silloin pitäisi antaa sitä mitä raamattu sanoo, eikä sitä mitä itse ajattelee?  Pappi kerta on kuitenkin seurakunnan paimen, siinä missä pastorikin.

Raamattu on ehdottomasti totta. Mutta kukaan ei voi väittää, että ymmärtää Raamattua täydellisesti. Ei pappi eikä kukaan muu. Minun tehtäväni on opettaa sitä, mitä Raamattu sanoo. Tahdon tehdä rohkeasti niin aina, kun tiedän - tai kuvittelen tietäväni - Raamatun viestin. Mutta mitä minun pitää sanoa tilanteessa, jossa en tiedä tarkasti, mitä Raamattu sanoo? Raamattu kertoo esimerkiksi maailman luomisesta ja maailman lopusta suhteellisen vähän. Se pappi, joka väittää tarkasti tietävänsä, miten ne asiat menevät, valehtelee. Tällöin ainoa oikea tapa on todeta rehellisesti: "en tiedä tarkasti, mutta itse ymmärrän sen näin". Silloin on pakko sanoa vain mielipiteensä tai olla sanomatta mitään.

Mikäs sitten on se tuhatvuotinen valtakunta? älkää vain väittäkö, että elämme nyt sitä.

Tämä on juuri yksi sellainen kohta, jota ei voi tietää tarkasti. Raamatuntulkitsijat jakautuvat asian suhteen tasan kahteen leiriin. Toisten mielestä tuhatvuotinen valtakunta on kirjaimellinen asia, toisten mielestä se on vertauskuva. Raamatussa aiheesta puhutaan vain Ilmestyskirjan kuudessa jakeessa:

     Minä näin, kuinka taivaasta tuli alas enkeli, jolla oli kädessään syvyyden
     avain ja isot kahleet. Hän otti kiinni lohikäärmeen, tuon muinaisaikojen
     käärmeen, jonka nimet ovat Paholainen ja Saatana, ja pani sen kahleisiin
     tuhanneksi vuodeksi, syöksi sen syvyyteen ja lukitsi ja sinetöi sen jäljestä
     syvyyden oven. Enää ei käärme saa johtaa kansoja harhaan, ennen kuin
     tuhat vuotta on tullut täyteen. Sitten se on päästettävä irti vähäksi aikaa.
     Minä näin valtaistuimia, ja niille, jotka asettuivat istuimille, annettiin
     tuomiovalta. Minä näin niiden sielut, jotka oli mestattu Jeesuksen
     todistuksen ja Jumalan sanan tähden, niiden, jotka eivät olleet
     kumartaneet petoa eivätkä sen kuvaa eivätkä olleet ottaneet sen
     merkkiä otsaansa eivätkä käteensä. He heräsivät eloon ja hallitsivat
     yhdessä Kristuksen kanssa tuhat vuotta. Muut kuolleet eivät heränneet
     eloon, ennen kuin tuhat vuotta oli täyttynyt. Tämä on ensimmäinen
     ylösnousemus. Autuaita ja pyhiä ovat ne, jotka pääsevät osallisiksi
     ensimmäisestä ylösnousemuksesta! Heihin ei toisella kuolemalla ole valtaa,
     vaan he ovat Jumalan ja Kristuksen pappeja ja hallitsevat Kristuksen kanssa
     tuhat vuotta. (Ilm. 20:1-6)

Tätä tekstiä on selitetty pääsääntöisesti kolmella eri tavalla:
1. Tuhatvuotinen valtakunta on aivan todellinen 1000 vuoden jakso, jolloin Saatana ei voi toimia ihmisten keskellä.
2. Tuhatvuotinen valtakunta on vertauskuva Kristuksen seuraajien - seurakunnan - ajasta, jolloin Saatanalla ei ole enää mitään valtaa pelastettuihin Jeesuksen seuraajiin.
3. Tuhatvuotinen valtakunta on vertauskuvaa taivaan onnesta.

Jokainen tulkintamalli joutuu jonkinlaisiin ongelmiin. Tässä yksi vaikeus jokaisesta mallista:
1. Kirjaimellinen käsitys 1000 vuoden ajanjaksosta on vaikeasti istutettavissa selvempiin maailman lopusta kertoviin kohtiin. Outoa on myös se, miksi tällaisesta ajanjaksosta ei puhuta selvemmissä loppua kuvaavissa kohdissa. Paavali viittaa kirjeissään jotain uskoviin, jotka tuomitsevat maailmaa, mutta sekään ei anna mitään viitteitä itse tuhatvuotisesta valtakunnasta.
2. Rauhan aika ei ulkoisesti ole todellisuutta läheskään kaikille uskoville. Vaikeudet koettelevat isoa osaa kristityistä joka päivä.
3. Jos tuhatvuotinen valtakunta tarkoittaa taivasta, miten on mahdollista, että Saatana päästetään jossain vaiheessa kuitenkin taas vapaaksi.

Itse en osaa kallistua selvästi minkään tulkinnan puolella. Tämä on erittäin vaikea kohta, koska Ilmestyskirja on näky. Näkyjen tarkoitus ei ole kertoa kirjaimellista totuutta, vaan piirtää kuva, jota katselemalla ymmärretään totuus, johon kuva viittaa. Mielestäni Ilmestyskirjaa on mahdotonta lukea kokonaan täysin kirjaimellisesti. Ja epäloogista on puolestaan lukea Ilmestyskirjaa puoliksi kirjaimellisesti ja puoliksi vertauskuvallisesti aina sen mukaan, mikä lukijasta tuntuu parhaimmalta. Siksi hyvin varovaisesti olen sitä mieltä, että tuo kakkosvaihtoehto tuntuisi sopivimmalta. Kuvaus tuhatvuotisesta valtakunnasta voisi olla yksi näkökulma siitä, millaisessa hengellisessä todellisuudessa kristityt saavat elää. Vaikka rauha ei ulkoisesti olekaan näkyvissä, elävät uskovat kuitenkin sydämessään rauhanaikaa. Jeesus on tehnyt rauhan Jumalan ja ihmisten välillä, ja siksi uskovat ovat voittajan puolella. He ovat jo hallitsijoita Kristuksen kanssa, koska Saatana ei enää voi riistää heitä Jeesuksen kädestä.

[Nettipappi Marko]

Hei Malla!

Otsikkosi hämäsi minua sen verran, etten aluksi tajunnut sen liittyvän tuhatvuotiseen valtakuntaan. Olenkin siis yhdistellyt aiheita, muutellut otsikoita ja vastaillut vähän hassussa järjestyksessä. Osa kysymyksistäsi onkin tullut käsiteltyä tuossa Luminalle kirjoitetussa vastauksessa.

Haluaisin tietää, mikä on yleinen luterilainen käsitys siitä, onko tämä tuhatvuotinen valtakunta konkreettisesti tuhat vuotta kestävä aikakausi vai vertauskuvaannollinen? Ketkä ovat niitä, jotka saavat hallita? Ja hallitsevatko he  Jeesuksen toisen tulemisen jälkeen vai sitä ennen?

On mahdotonta valita yksi käsitys tuhatvuotisesta valtakunnasta ja sanoa sitä luterilaiseksi. Luterilaisista raamatunselittäjistä sellaiset, jotka monissa muissa asioissa vetävät selvästi yhtä köyttä, ovat tässä kysymyksessä hyvin eri linjoilla. Tämä johtuu siitä, että tuhatvuotinen valtakunta mainitaan vain kerran yhtenä vertauskuvallisen Ilmestyskirjan näkynä. Varmojen johtopäätösten tekeminen on mahdotonta. Edellisessä vastauksessani otin esiin kolme eri tulkintavaihtoehtoa hyvin lyhyesti.

Muut kysymäsi kohdat olivat myös mielenkiintoisia. Mutta ikävä kyllä apostolien tuomintavallan suhteen käy samoin kuin tuhatvuotisen valtakunnan. Minun käytössäni olevat kommentaarit ovat varovaisia sanomaan mitään varmaa. Pääsääntöisesti mennään kahdella eri linjalla. Ensinnäkin Jeesuksen lupaama tuomintavalta apostoleille voi tarkoittaa tätä aikaa:

Olen jo pitkään miettinyt mitä luukkaan evankeliumin 22: 29-30 tarkoittaa? "Niinpä minä annan teille kuninkaallisen vallan, niin kuin Isäni on minulle antanut. Te saatte minun valtakunnassani syödä ja juoda minun pöydässäni, ja te istutte valtaistuimilla ja hallitsette Israelin kahtatoista heimoa."

Samaan asiasta kerrotaan myös matteuksen evankeliumin 19: 28: "Totisesti: kun Ihmisen Poika uuden maailman syntyessä istuutuu kirkkautensa valtaistuimelle, silloin tekin, jotka olette seuranneet minua, saatte istuutua kahdellatoista valtaistuimella ja hallita Israelin kahtatoista heimoa".

Uusi Israel syntyi ja Jumalan valtakunta kirkastui, kun Jeesus nousi kuolleista ja astui taivaaseen. Ilmaus "uuden maailman syntyessä" ei siis välttämättä tarkoita maailmanloppua. Vanha liitto rakennettiin 12 sukukunnan pohjalle. Uusi liitto rakennettiin 12 apostolin perustukselle. Siihen myös Ilmestyskirjan jotkut kuvaukset viittaavat. Tässä mielessä apostoleille annettu lupaus toteutui erittäin nopeasti. Apostolit olivat syntyneen seurakunnan tukipilareita ja opettajia. Olivathan he saaneet olla kolme vuotta Jeesuksen tehokoulutuksessa, ja he välittivät tiedon Jeesuksesta eteenpäin. Tällä tavoin he aivan konkreettisesti hallitsivat uutta israelia. Mutta tällä perustelulla ei voi sivuuttaa ajatusta hallinnasta, joka tulee todeksi maailman lopussa:

Myös 1. Kor. 6:2 on mielenkiintoinen: "Ettekö tiedä, että pyhät tulevat kerran olemaan maailman tuomareina? Jos te saatte tuomita maailmaa, ettekö muka kelpaa tuomareiksi vähäpätöisissä asioissa?"

Myös Johanneksen ilmestyksessä 20:4 mainitaan: "Minä näin valtaistuimia, ja nille, jotka asettuivat istuimille, annettiin tuomiovalta. Minä näin niiden sielut, jotka oli mestattu Jeesuksen todistuksen ja Jumalan sanan tähden, niiden jotka eivät olleet kumartaneet petoa eivätkä sen kuvaa eivätkä olleet ottaneet sen merkkiä otsaansa eivätkä käteensä. He heräsivät eloon ja hallitsivat yhdessä Kristuksen kanssa tuhat vuotta".

Paavali sanoo, että "kerran" kristityt tuomitsevat maailmaa, eli se ei ole todellista vielä. Sama kohta jatkuukin:

     Ettekö tiedä, että me tulemme tuomitsemaan enkeleitäkin - kuinka emme
     sitten voisi ratkaista tämän elämän asioita? (1. Kor. 6:3)

On aika vaikea ajatella, että tämä ajatus enkeleiden tuomitsemisesta liittyisi vain tähän maallisen elämän aikaan. Mutta mitä se sitten käytännössä tarkoittaa, sitä ei Raamatussa olevan aineiston perusteella voi varmasti sanoa. Nykyajan lukijalle tulee sellainen vaikutelma, että Paavalin kirjeen vastaanottajat olisivat tienneet jotain itsestäänselvää, mitä me emme tiedä.

Kysymäsi asiat ovat siis vaikeita. Minäkin osaan vain kierrellä aiheen ympärillä, mutta varsinaiseen kysymykseesi en osaa vastata. En tiedä, mitä Raamattu tarkoittaa, kun se puhuu tuhatvuotisesta valtakunnasta. En tiedä myöskään sitä, mitä pyhille annettu tuomiovalta sisältää. Uskon, että Jumalalla on ollut omat syynsä, kun hän on viisaudessaan jättänyt nämä asiat vain lyhyiden mainintojen varaan.

[KokoDino]

Jos raamatussa kerrotaan 1000vuotisesta valtakunnasta jossa saatana ja kumppanit eivät voi enää eksyttää/kiusata ihmisiä, niin eikös se ole sen merkki että Jeesuksen seuraajat ovat taivaassa?? Miksi muuten ois järkeä päästää taas saatanaa vapaaksi jos maailmassa ei olisi ihmisiä, sillä eihän saatana voi taivaaseen tulla kiusaamaan...

[Nettipappi Marko]

Hei TinoPappa!

Jos tuhatvuotinen valtakunta on kirjaimellinen ajanjakso, niin ihmisymmärryksen mukaan kaikkein loogisinta on se, mitä sanoit.

Minulle Ilmestyskirjan kokonaisuutta tarkastellessa kirjaimellinen tulkinta on kuitenkin vaikea. Ymmärrykseni mukaan muut Ilmestyskirjan näyt aukeavat parhaiten, kun nähdään niiden käyttämät vertauskuvat. Olisi vähän erikoista, jos tämä tuhatvuotinen valtakunta olisikin ainoa kirjaimellinen juttu samassa kirjassa. Siksi haluan olla varovainen tulkinnoissani.

[KokoDino]

Heräsi eräs kysymys kun luin näitä kirjoituksia. Jos tempauksen jälkeen maailmaan ei jää ketään, niin miksi saatana päästetään sitten vapaaksi? Eikai saatana niitä pääse kiusaamaan, jotka ovat Herramme luona, eli pelastettuja? Vai tuleeko saatana riehumaan vain yksin maailmaan, tai johkin?

Voi olla että olet vastannut aiemmin tämän kaltaiseen kysymykseen, mutta enpä ainakaan heti huomannut

[Nettipappi Marko]

Morjens, KokoDino!

Kysymyksesi käsitteli ilman muuta Ilmestyskirjaa, mutta heitin kysymyksesi tänne erikseen tuhatvuotista valtakuntaa käsittelevän otsikon alle. Ja ehkä olen ainakin hieman sivunnut kysymystäsi jo täällä.

Heräsi eräs kysymys kun luin näitä kirjoituksia. Jos tempauksen jälkeen maailmaan ei jää ketään, niin miksi saatana päästetään sitten vapaaksi? Eikai saatana niitä pääse kiusaamaan, jotka ovat Herramme luona, eli pelastettuja? Vai tuleeko saatana riehumaan vain yksin maailmaan, tai johkin?

Yläpuolelta löydät Luminalle kirjoittamani vastauksen. Siinä olen pohtinut kolmea eri tuhatvuotisen valtakunnan tulkintamallia, joita raamatuntutkijat käyttävät:
1. Tuhatvuotinen valtakunta on kirjaimellinen ajanjakso ennen maailmanloppua.
2. Tuhatvuotinen valtakunta on vertauskuva kristillisen seurakunnan ajasta.
3. Tuhatvuotinen valtakunta on vertauskuva taivaasta.

Jokaisessa on ratkaisemattomia kysymyksiä. Sanat Saatanan sitomisesta ja vapauttamisesta aiheuttavat erityistä päänvaivaa juurikin 2. ja 3. tulkintamallissa. Jos saatana konkreettisesti sidotaan ja päästetään vapaaksi, niin se ei voi olla mahdollista ainakaan siinä tapauksessa, että tuhatvuotinen valtakunta tarkoittaisi taivasta. Silloinhan ihmiset olisivat jo aloittaneet ikuisuuden taivaassa ja helvetissä. Miksi Saatana vielä päästettäisiin vapaaksi? Ja minne hänet siinä tapauksessa päästettäisiin? Minä en siis keksi, kuinka sanat Saatanan sitomisesta olisivat yhdistettävissä fiksusti tuohon kolmanteen selitysmalliin.

Toisen selitysmallin tapauksessa yhdistäminen on helpompaa. Sen voi ymmärtää mm. kahden vertauskuvan kohtaamiseksi. Tuhatvuotinen valtakunta olisi vertauskuva seurakunnan ajasta. Saatanan sitominen olisi vertauskuva siitä, kuinka hänellä ei olisi Jeesuksen omiin mitään valtaa. Saatanan vapauttaminen juuri ennen maailmanloppua voisi kuitenkin olla kuva siitä, miten viime metreillä tehdään jonkinlainen seulonta. Ilmestyskirja kun näyttää antavan sellaisen kuvan, että juuri ennen maailmanloppua kaikenlaiset koettelemukset lisääntyvät. Keskimäärinhän ihmisellä on melko pitkä elämänkaari aikaa selvitellä suhdettaan Jumalaan. Jeesuksen tullessa takaisin täysin yllättäen, iso osa maailman ihmisistä on vasta päässyt vauhtiin elämässään. On tavallaan reilua Jumalan kannalta pistää ihmiset sellaiseen elämäntilanteeseen, että kukaan ei voi Jeesuksen takaisin tullessa sanoa, etteikö olisi ravisteltu hereille ja pistetty miettimään suhdetta Jumalaan. Jos siis tuhatvuotinen valtakunta tarkoittaisi seurakunnan aikaa, olisi Saatanan vapauttaminen mahdollisesti kuva tästä viimeisten hetkien aikana tapahtuvasta Jumalan puhuttelusta.

Ensimmäinen selitysmalli on tässä kohdassa helpoin. Tuhatvuotinen valtakunta tarkoittaisi tuhannen vuoden aikaa, jolloin Saatana ei millään tavalla vaikuta maailmaan. Sen jälkeen olisi pieni jakso ennen maailman loppua, jolloin hän voisi taas vanhaan tyyliinsä tehdä työtä. Mutta kuten olen Ilmestyskirjaa käsittelevien vastausteni puolella todennut, kirjaimellinen tulkinta aiheuttaa muita ongelmia Ilmestyskirjan logiikan suhteen. Lisäksi - tämä on vain minun rajoittuneen mieleni ongelma - on minun käsityskyvyn ulkopuolella se, miksi tarvitaan tällainen aika, jolloin uskovat hallitsevat tempauksesta jäljelle jääneitä maailmassa, jossa ei ole pahuutta?

En siis osaa vastata kysymykseesi. Osaan vain hieman pohtia eri vaihtoehtoja. Minä itse olen viime vuosina halunnut lukea Ilmestyskirjaa mahdollisimman yhtenäisellä logiikalla. Varon sitä, että ottaisin osan kirjaimellisesti ja toisen osan vertauskuvallisesti - ja tekisin valinnan sen mukaan, miltä minusta tuntuu. Mielestäni Ilmestyskirja on kauttaaltaan näky. Ja näky on aina edes jonkin verran vertauskuvallinen. Siksi tuo kakkostulkintamalli tuntuisi minun mielestäni loogisimmalta. Mutta kuten sanoin, se on tämänhetkinen ymmärrykseni Ilmestyskirjasta.