Hei P.M!
Kysymyksesi taustalla lienee tämä Raamatunkohta:
Opettaahan jo luontokin teille, että pitkä tukka on miehelle häpeäksi
mutta naiselle kunniaksi. Pitkät hiukset on annettu naiselle hunnuksi.
(1. Kor. 11:14-15)
Tämä lienee yksi selvimpiä kulttuurisidonnaisia kohtia Raamatussa. Paavali ei kirjoita tässä, että miehen pitkä tukka olisi jonkin Jumalan käskyn johdosta syntiä, vaan että se on siinä kulttuurissa häpeäksi. "Opettaahan jo luontokin" on mielestäni sanamuoto, jolla vedotaan nimenomaan yleiseen kulttuuriin, ei Jumalan sanaan. Tässä kyseisessä kirjeessä Paavali toisinaan kirjoittaa muitakin erilaisella auktoriteetilla sanottuja asioita:
Sitten sanon vielä, en Herran sanana vaan omanani (1. Kor. 7:12)
Naimattomista naisista minulla ei ole Herran antamaa käskyä.
Sanon kuitenkin oman mielipiteeni. (1. Kor. 7:25)
Hänen tulee tietää että tämä, mitä kirjoitan, on Herran käsky. (1. Kor. 14:37)
Korinttilaiskirjeessä Paavali joskus huomauttaa, että nyt hän ei puhu Jeesukselta saatua viestiä vaan sanoo oman mielipiteensä. Joskus hän puolestaan erityisesti korostaa jotain kohtaa ja sanoo kaikkien väärinkäsitysten välttämiseksi, että kyse on Jeesuksen käskystä. "Opettaahan luontokin teille" on mielestäni sanonta, jolla hän vetoaa oman aikansa käytännöistä nousevaan esimerkkiin. Paavali käyttää sitä, kun hän antaa ohjeita, kuinka jumalanpalveluksissa miesten ja naisten on toimittava pahennusta herättämättä. Nämä ohjeet annettiin Kreikassa asuville pakanakristityille. Ohjeet olisivat ehkä olleet erilaiset Israelissa asuville juutalaisille. Ainakin Vanhan testamentin aikana kulttuuri tukan pituuden suhteen oli erilainen.
Jos pitkä tukka itsessään olisi miehellä syntiä, tuskin Jumala olisi kieltänyt nasiireja leikkaamasta tukkaansa:
Herra sanoi Moosekselle: "Sano israelilaisille: Jos joku mies tai nainen tekee
erityisen lupauksen omistautuakseen nasiirina Herralle, hänen tulee pidättyä
viinistä ja oluesta. ... Niin kauan kuin lupaus on voimassa, ei partaveitsi saa
koskea nasiirin tukkaa eikä partaa. Koko sen ajan, jonka hän on vihkiytynyt
Herran nasiiriksi, hän on pyhä ja hänen on sen tähden annettava hiustensa
kasvaa vapaasti." (4. Moos. 6:1-3a, 5)
Simson oli syntymästään saakka nasiiri, ja hänellä oli pitkä seitsemälle palmikolle letitetty tukka koko elämänsä ajan - Jumalan käskyn vuoksi. Tämä ei tietenkään tarkoita, että kaikilla miehillä olisi ollut pitkä tukka. Ehkä nasiirin oli nimenomaan tarkoitus erottua joukosta. Mutta ainakaan Daavidin aikoina Israelissa ei pitkä tukka näyttänyt olevan häpeäksi miehelle. Daavidin pojasta Absalomista kerrotaan seuraavaa:
Koko Israelissa ei ollut miestä, jota olisi ylistetty niin kauniiksi kuin Absalomia.
Hän oli virheetön kiireestä kantapäähän. Kun hänen hiuksensa leikattiin -
hän leikkautti ne kerran vuodessa, kun ne kävivät liian raskaiksi - ne painoivat
kuninkaan painomittojen mukaan kaksisataa sekeliä. (2. Sam. 14:25-26)
Absalomin tukka ei ollut hänelle häpeäksi vaan kunniaksi. Se mainittiin, kun puhuttiin hänen komeudestaan. 200 sekeliä on muuten n. 3,2 kg. Kovin lyhyestä tukasta ei siis ollut kyse, vaikka käsittääkseni tuohon aikaan kauneudenhoitoon kuulunut hiusten öljyäminen varmasti lisäsikin tukan painoa.
