Kirjoittaja Aihe: Toinen kuninkaiden kirja  (Luettu 2848 kertaa)

Mercy

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 8
    • Profiili
2. Kun 16:1
"Ahas, Jotamin poika, tuli Juudan kuninkaaksi Pekahin, Remaljan pojan, seitsämentänätoista hallitusvuotena"

2. Kun 16:2
"Hän oli kuninkaaksi tullessaan kaksikymmenvuotias, ja hän hallitsi Jerusalemissa kuusitoista vuotta."

pienet lainaukset toisesta kuninkaiden kirjasta.  Joiden mukaan Ahas tuli kuninkaaksi ollessaan 20 vuotias ja oli kuninkaana 16 vuotta, mikä tekee 36 vuotta.

2. Kun 18:1
"Israelin kuninkaan Hoosean, Elan pojan, kolmantena hallitusvuotena Juudan kuninkaaksi tuli Hiskia, Ahasin poika."

2. Kun 18:2
"Hän oli kuninkaaksi tullessaan kaksikymmentäviisi vuotias"

Jos Ahas oli kuollessaan 36 vuotias, ja sen jälkeen hänen 25 vuotiaasta pojasta tulee uusi kuningas.
Se tarkoittaisi, että Ahas tuli isäksi 11 vuotiaana?

Kuulostaa vähän oudolta mun korvaan, mutta mikä on Markon kanta asiaan?

Nettipappi Marko

  • Nettipappi
  • Ylläpitäjä
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 151
    • Profiili

Morjens, Mercy!

Kysymyksesi oli minulle liian vaikea. Eikä minulla hallussani oleva selitysteos kyseisestä kirjasta tarttunut asiaan millään tavalla. Olen pari asiaa kuullut yleisesti sukuluetteloihin liittyen.

1. Joskus sukuluetteloissa saattaa puuttua yksi tai useampia ihmisiä väleistä. Tuon ajan kielenkäytössä isä ja poika eivät ole sanoja, jotka tarkoittavat juuri täsmällisesti sitä, mitä me tarkoitamme. Esimerkiksi isoisoisä on myös isä. Tässä on yksi esimerkki: He vastasivat Jeesukselle: "Meidän isämme on Abraham." (Joh. 8:39) Juutalaiset sanoivat näin Jeesukselle. Ja se piti paikkansa. Abraham oli heidän esi-isänsä, joka oli elänyt n. 1600-1400 vuotta aikaisemmin. Mutta häntä puhuteltiin isäksi. Jos siis sukuluettelossa sanotaan, että joku on jonkun poika, niin se saattaa tarkoittaa pojanpoikaa tai tämän poikaa. Sukuluetteloissakin saattaa olla joku sanoma. Ei vain tilastoinnin tarkoitus.

2. Kun puhutaan hallitsijoista, niin hallinta-aika ei välttämättä tarkoita sitä, että pojan hallinta-aika alkaa vasta sitten, kun isä on kuollut ja hänen hallinta-aikansa päättyy. On mahdollista, että he ovat olleet vallassa yhtä aikaa. Tämä myös vaikuttaa näiden aikojen laskemiseen.

Mutta kummastakaan näkökulmasta ei taida olla apua nyt. Ja siksi otin yhteyttä Åbo Akademin Vanhan testamentin professoriin. Antti Laato on tämän alan asiantuntija ja oli pitämässä meillä VT-leiriäkin viime syksynä. Hän vastasi näin:


Terve Marko,

kronologia on jollakin tavalla sekaisin, sillä 2 Kun 15:30 puhuu Jootamin 20 hallitusvuodesta, vaikka tietojen mukaan oli kuninkaana vain 16 vuotta. Edelleen puhutaan Pekahin 20 hallitusvuodesta eikä se mahdu millään tuon ajan kronologiaan. Kirjoitin tästä artikkelin aikoinaan ja käsittelin ongelmaa. Tähän sopii se Paavalin ohje, että pitää välttää turhia kinasteluja sukuluetteloista. Tuollaiset luettelot ovat kovin haavoittuvaisia, kun niitä kopioidaan. Syntyy virheitä ja vain matemaattisesti hyvin orientoitunut huomaa syntyneet jännitteet. Nyt meillä on enää vain jännitteet eikä kovin hyviä mahdollisuuksia konstruoida, kuinka virheet syntyivät tekstien kopiontivaiheessa.

Antti



Ilmeisesti siis jo Jeesuksen aikana kiisteltiin näistä sukuluetteloista. Juutalaiset kun eivät tehneet mitään korjauksia Raamattuun. Olen saanut sellaisen käsityksen, että jos joku tekstin kopioija teki kirjoitusvirheen, jota ei silloin huomattu, niin seuraava kopioija kopioi myös sen virheen. Sen verran tiukasti he halusivat kunnioittaa Raamatun arvovaltaa.
Marko Sagulin