Kirjoittaja Aihe: Apokryfikirjat  (Luettu 5353 kertaa)

Tuesday

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 12
    • Profiili
Moi

Raamattuni alkusivuilla olevassa luettelossa, jossa kerrotaan kaikki Raamatun kirjat, mainitaan myös apokryfikirjat, joita ei kuitenkaan ole Raamatussa. Mitähän ne ovat?
Älkää siis huolehtiko huomispäivästä, se pitää kyllä itsestään huolen. Kullekin päivälle riittävät sen omat murheet. Matt. 6:34

Nettipappi Marko

  • Nettipappi
  • Ylläpitäjä
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 157
    • Profiili

Hei Tuesday!

Apokryfiset kirjat tarkoittavat yleisessä merkityksessä kirjoja, jotka ovat jääneet Raamatun virallisesti hyväksytyn kokoelman, eli kaanonin, ulkopuolelle - syystä tai toisesta. Ne ovat joko syntyneet liian myöhään, jotta niitä voitaisiin pitää apostolisina kirjoituksina. Tai sitten niitä on pidetty harhaoppisina, tai niiden alkuperä on hämärän peitossa. Tällaisia kirjoja on sekä Uuden että Vanhan testamentin ajoilta. Tässä Wikipedian linkissä on lueteltu melkoisen runsas määrä erilaisia kirjoja: Wikipedia, Apokryfiset kirjat.

Käytännössä, kun puhutaan Apokryfikirjoista, tarkoitetaan tiettyä paljon suppeampaa Vanhan testamentin apokryfisten kirjojen luetteloa. Toisin kuin Uuden testamentin kohdalla, vanha kirkko ei koskaan tullut virallisesti määritelleeksi, mitkä kaikki kirjat kuuluvat Vanhaan testamenttiin. Palestiinan "virallisilla" juutalaisilla käytössä ollut hepreankielinen VT:n kokoelma oli suppeampi kuin myöhemmin laadittu kreikankielinen käännös, johon oli otettu myös muita kirjoja mukaan. Hepreankielinen juutalaisuus langetti n. 90 jKr. tuomion kaikille niille kirjoille, jotka eivät kuuluneet alkuperäiseen hepreankieliseen kokoelmaan. Niitä alettiin kutsua apokryfisiksi, eli salaisiksi, koska niitä ei voitu käyttää juutalaisten virallisissa jumalanpalveluksissa. Katolisen kirkon käyttämä latinankielinen Raamattu oli VT:n osalta käännetty nimenomaan kreikankielisestä versiosta. Siksi katolisiin raamatunkäännöksiin kuuluvat myös Apokryfikirjat. Ne löytyvät myös joistakin suomalaisista perheraamattujen editioista.

En ole itsekään lukenut kaikkia Apokryfikirjoja, joten Apokryfikirjojen merkityksen osalta lainaan erään Vanhan testamentin tohtorin, Martti Lutherin ajatusta: Apokryfikirjat eivät ole Raamatun veroisia, mutta hyviä ja hyödyllisiä lukea.

Apokryfikirjoista on juuri ilmestynyt tai ilmestymässä uusi suomennos. En ole nähnyt sitä vielä, joten en ole varma, mitkä kaikki kirjat siinä ovat mukana. Mutta vanhemmassa käännöksessä ovat seuraavat teokset:

  • Juuditin kirja
  • Viisauden kirja
  • Tobiaan kirja
  • Siirakin kirja
  • Baarukin kirja
  • 1. ja 2. Makkabilaiskirja
  • Lisäyksiä Esterin kirjaan
  • Lisäyksiä Danielin kirjaan
  • Manassen rukous
Marko Sagulin

eduu

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 6
    • Profiili
Jos lukisi apokryfikirjoja niin olisiko siitä mainittavaa hyötyä? Tulisiko niistä viisaammaksi uskovaksi, ts. avaisivatko ne enemmän uskon asioita kuin pelkästänn Raamatun kaanonin lukeminen?

Nettipappi Marko

  • Nettipappi
  • Ylläpitäjä
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 157
    • Profiili
Hei Eduu,

Liitin kysymyksesi toiseen samaa aihetta käsittelevään viestiin. Olen siinä vastannut hyvin tiiviisti, niin kuin vastaan nytkin. Minulla ei ole juuri enempää lisättävää, kun aihepiiri on minulle vieraampi. Niin kuin edellisessä viestissä kerron, en ole itsekään kaikkia apokryfikirjoja lukenut.

Lukemieni apokryfikirjojen perusteella niihin sisältyy sekä erittäin hyödyllistä että osittain hämmentävää sisältöä. Hämmennys johtunee minun tapauksessani siitä, että Raamatun monet perinteiset ja tutut kertomukset eivät näyttäydy minulle outoina, koska olen niitä koko ikäni lukenut. Esimerkiksi Bileam puhuvine aaseineen ja Joona suuren kalan vatsassa ovat tekstejä, jotka tuntuvat aivan tavallisilta, mutta Apokryfikirjoissa vastaan tulleessaan ne olisivat varmaan niin outoja, että päätäni pyöritellen niitä lukisin. Jotain sen kaltaisia kertomuksia siellä onkin esimerkiksi enkelin kanssa matkaa tekevästä ihmisestä.

Niinpä tyydyn vain toistamaan uudelleen erittäin oppineen Vanhan testamentin professorin, Martti Lutherin sanoja. Hän on varmasti Raamattunsa lisäksi myös Apokryfikirjansakin lukenut. Hänen mielestään ne ovat hyödyllisiä, mutteivat Raamatun veroisia.

Kirkko on perinteisesti opettanut, että Raamattu on selvistä inhimillisistä piirteistään huolimatta myös kauttaaltaan Pyhän Hengen inspiroima ja synnyttämä kirja. Kovin tarkasti meillä ei ole varaa sanoa, mitä muuta Pyhä Henki on inspiroinut. Ainakin katoliset Raamatut ja juutalaiset kirjakokoelmat ovat kuljettaneet mukanaan myös apokryfisiä kirjoja. Ehkä niihin voidaan siis soveltaa Paavalin sanaa:

     Jokainen pyhä, Jumalan Hengestä syntynyt kirjoitus
     on hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi
     ja kasvatukseksi Jumalan tahdon mukaiseen elämään.
     (2. Tim. 3:16)
Marko Sagulin