Kirjoittaja Aihe: Profetiat Jeesuksesta VT:ssa  (Luettu 3374 kertaa)

Mirjam

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 136
    • Profiili
Hei!

On jo pidemmän aikaa mietityttäneet nuo profetiat Jeesuksesta, kun osa niistä on ihan selkeitä, esim. Jes 53:3-5:
    Ja kuitenkin: hän kantoi meidän kipumme, otti taakakseen meidän sairautemme.
    Omista teoistaan me uskoimme hänen kärsivän rangaistusta, luulimme Jumalan
    häntä niistä lyövän ja kurittavan, vaikka meidän rikkomuksemme olivat hänet lävistäneet
    ja meidän pahat tekomme hänet ruhjoneet. Hän kärsi rangaistuksen, jotta meillä olisi rauha,
    hänen haavojensa hinnalla me olemme parantuneet.
,
ja sitten osa tuntuu olevan vain pari asiayhteydestään irroitettua jaetta. Ei nyt mitään esimerkkiä tule mieleen, mutta tyyliin "mooseksen ollessa kaislakorissa tuuli kulki kaislikossa niin, että kaksi kortta meni ristiin ja tämä on ihan selvä profetia Jeesuksesta ristillä jne.".

Sitten on ne, joihin tarvitsisi heprean kielen taitoa... Joskus viime talvenahan eräässä suurnuortsissa puhuja sanoi esimerkkinä "Alussa Jumala loi...", että hepreassa tuo sana "alussa" tarkoittaa myös "esikoisessa". Miten sujuvaa kieltä se olisi, jos se luettaisiin esikoisena? Onko tällaisia "sanaleikkejä" lisää? Mitä perusteluita olisi sille, että tuo on/ei ole vain sattumaa?


Nettipappi Marko

  • Nettipappi
  • Ylläpitäjä
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 179
    • Profiili

Hei, Mirjam!

Profetiat ovat kovin mielenkiintoinen osa-alue. Olen aikoinani kovasti ihmetellyt sitä, että mihin se raja vedetään. Onko kaikki se profetiaa, jonka vain jotenkin saa sovitettua Jeesukseen? Vai pitääkö sen olla erittäin selvä kuvaus, ennen kuin se lasketaan profetiaksi?

Jeesus itse oli kuitenkin sitä mieltä, että hänestä on kirjoitettu kaikissa kirjoituksissa. Hän opasti ylösnousemuksensa jälkeen Emmauksen tiellä kulkevaa opetuslapsikaksikkoa:

     Silloin Jeesus sanoi heille: "Voi teitä ymmärtämättömiä! Noinko hitaita te olette uskomaan
     kaikkea sitä, mitä profeetat ovat puhuneet? Juuri niinhän Messiaan piti kärsiä ja sitten
     mennä kirkkauteensa." Ja hän selitti heille Mooseksesta ja kaikista profeetoista alkaen,
     mitä hänestä oli kaikissa kirjoituksissa sanottu. (Luuk. 24:25-27)


Minua itseäni häiritsee se, kun törmään ihmisiin, jotka suu vaahdossa selittävät jotain Raamatun tapahtumia juuri tuolla tyylillä, miten sinä sen ilmaisit:

Lainaus
"mooseksen ollessa kaislakorissa tuuli kulki kaislikossa niin, että kaksi kortta meni ristiin ja tämä on ihan selvä profetia Jeesuksesta ristillä jne.".

Mutta toisaalta Raamatun kirjoittajat toimivat itsekin joskus noin. Tässä on yksi profetia, johon Jeesus itse viittaa.

     "Minä en sano tätä teistä kaikista. Tiedän kyllä, ketkä olen valinnut. Tämän kirjoitusten
     sanan on käytävä toteen: 'Ystäväni, joka söi minun pöydässäni, on kääntynyt minua
     vastaan.'" (Joh. 13:18)


Ja tässä on kokonaisuudessaan se Psalmi 41, josta tuo lainaus on:

     Laulunjohtajalle. Daavidin psalmi. Hyvä on sen osa, joka pitää huolta avuttomasta. Sitä
     ihmistä Herra auttaa hädän päivänä. Herra varjelee häntä, ja hän saa elää. Kaikki
     ylistävät hänen onneaan. Herra ei jätä häntä vihamiesten armoille. Herra tukee häntä,
     kun hän on sairas, ja nostaa hänet tautivuoteelta. Minä sanon: Herra, armahda minua,
     tee minut terveeksi! Minä olen tehnyt syntiä sinua vastaan. Viholliseni toivovat minulle
     pahaa: "Kunpa hän pian kuolisi, kunpa hänen nimensäkin unohtuisi!" Jos joku tulee minua
     katsomaan, hän puhuu tyhjänpäiväisiä. Hän tarkkailee minua ilkein ajatuksin, lähtee pois
     ja ryhtyy heti parjaamaan. Vihamieheni punovat juonia minua vastaan ja kuiskuttelevat
     keskenään: "Häneen on iskenyt kalman koura, ei hän siltä sijaltaan enää nouse!" Vieläpä
     ystäväni, johon luotin ja joka söi minun pöydässäni, kääntyy kopeasti minua vastaan.
     Ole sinä, Herra, minulle armollinen, nosta minut jalkeille, niin minä annan heille, mitä he
     ovat ansainneet. Kun viholliseni eivät saa minusta voittoa, minä tiedän, että sinä rakastat
     minua. Sinä tuet minua, koska olen nuhteeton, sinä annat minun aina olla lähelläsi. Ylistetty
     olkoon Herra, Israelin Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen! Aamen. Aamen. (Ps. 41)


Jos Jeesus ei olisi niin sanonut, niin minulla ei olisi rohkeutta väittää, että tässä on selvä profetia. Samoin esimerkiksi Heprealaiskirjeen alku on melkoista salakieltä. Siinä kirjoittaja osoittaa VT:n kirjoituksilla juutalaisille lukijoilleen, että Jeesus on enkeleitä suurempi. Tässä pätkä siitä. Jätin alaviitteet mukaan, jos haluat katsoa, millaisista yhteyksistä profetiat on poimittu:

     Ei Jumala ole yhdellekään enkelille milloinkaan sanonut: -- Sinä olet minun Poikani, tänä
     päivänä minä sinut synnytin. Ei myöskään näin: -- Minä olen oleva hänen Isänsä, ja hän
     on oleva minun Poikani. [Ps. 2:7] Kun Jumala jälleen tuo Esikoisensa maailmaan, hän sanoo:
     -- Kaikki Jumalan enkelit kumartakoot häntä. [Ps. 97:7] Enkeleistä hän sanoo näin: -- Hän
     tekee enkelinsä tuuliksi, palvelijansa tulenliekeiksi. [Ps. 104:4] Mutta Pojastaan hän sanoo:
     -- Jumala, sinun valtaistuimesi pysyy ajasta aikaan, ja sinun kuninkaanvaltikkasi on oikeuden-
     mukaisuuden valtikka. [Ps. 45:7,8] Sinä rakastit oikeutta ja vihasit vääryyttä. Sen tähden
     Jumala, sinun Jumalasi, on voidellut sinut riemun öljyllä, sinut, ei kumppaneitasi. Ja myös
     näin: -- Sinä, Herra, laskit alussa maan perustukset, sinun kättesi työtä ovat taivaat.
     [Ps. 102:26-28 : Ps. 8:4] Ne katoavat, mutta sinä pysyt. Ne kaikki kuluvat kuin vaate,
     [Jes. 51:6] sinä käärit ne kokoon kuin päällysviitan, ne vaihdetaan niin kuin vaate. Mutta
     sinä olet iäti sama, sinun vuotesi eivät lopu. (Hepr. 1:5-12)


Profetian merkitys on pitkälti siinä, että lukija ymmärtää, että tämä kaikki on jo ennalta suunniteltu, eikä vain jälkikäteen keksittyä juttua. Jeesus sanoi omista profetioistaan:

     Olen puhunut tästä jo nyt, jotta te uskoisitte, kun se tapahtuu. (Joh. 14:29)

Jeesuksen sanomat asiat olivat nykylukijalle helpommin ymmärrettäviä kuin monet VT:n profetiat ovat. Kun Jeesus sanoi, että hän kuolee ja nousee kolmantena päivänä, ymmärrämme selvästi, että kyse oli profetiasta. Samoin VT:n profetioiden kaikkein suurin merkitys lienee ollut juutalaisille, jotka tunsivat omat kirjoituksensa hyvin. Heidän ei varmasti ollut helppoa noin vain vaihtaa yli 1000 vuotta seurattua elämäntyyliä toiseksi. Jos heidän Raamattunsa on kuitenkin täynnä viitteitä ja profetioita siitä, mitä tuleman pitää, sen pitäisi kai olla helpompaa.

Åbo Akademin VT:n professori Antti Laato kertoi sen luomiseen liittyvän asian, jonka mainitsit. Ja hän sanoi silloin, että nimenomaan juutalaiset ovat keskustelleet siitä, että tekstihän voitaisiin lukea myös niin, että "alussa" käännettäisiinkin sanalla "esikoisessa". Eli UT:n sanoma siitä, että Jeesus on ollut luomisessakin mukana, on tätä taustaa vastaan heille entistä kovempi juttu.

Monet muutkin profetiat, jotka meistä saattavat näyttä aivan yksittäisiltä jakeilta ja asiayhteydestään irrotetuilta jutuilta, ovat esimerkiksi Psalmeista, joita juutalaiset ovat päivittäin laulaneet ja toistaneet satoja kertoja elämänsä aikana. Usein Jeesuksen ja UT:n kirjoittajien tarkoitus ei välttämättä ole ollut esitellä kaikkein selvimpiä ja pisimpiä seikkaperäisiä ennustuksia, vaan käyttää esimerkiksi jotain kohtaa, jota juutalaiset itse toistavat päivittäin.

Muita sanaleikkejä ja heprean taitamukseen liittyviä juttuja en osaa esitellä. Raamattu on kuitenkin käännetty niin, että suomenkieliseksi sanaksi on valittu se, mikä sen merkitys ensisijaisesti siinä lauseessa on. Profetioita ajatellen Kristus saattaa kuitenkin näyttäytyä sanojen muissa merkityksissä. Niiden etsimisessä on kuitenkin oltava varovainen. Kristus loistaa Raamatun lehdiltä aivan riittävän kirkkaasti ilman, että sorrutaan tekemään yliampuvia ja mahdollisesti keinotekoisen kuuloisia selityksiä eri kohdista.
Marko Sagulin