Kirjoittaja Aihe: Asasel, 3. Moos. 16  (Luettu 6427 kertaa)

Gethsemane

  • Seniori
  • ****
  • Viestejä: 289
    • Profiili
Kyselisin vanhan testamentin puolelta asiaa Asaselista. Mikä on yleinen näkemys tästä olennosta vai onko siitä yleistä sopimusta miksi se pitäisi tulkita. Muutamasta eri käännöksestä esimerkkinä 3. Moos. 16:8

1776:
Ja Aaronin pitää heittämän arvan kahdesta kauriista: toisen arvan Herralle, ja toisen vapaalle kauriille.

1936:
Ja Aaron heittäköön arpaa niistä kahdesta kauriista: toisen arvan Herralle ja toisen Asaselille.

1992:
Hän heittäköön arpaa siitä, kumpi pukeista kuuluu Herralle ja kumpi Asaselille.*

King James:
And Aaron shall cast lots on the two goats; one lot for the LORD, and the other lot for the scapegoat.

Ja mistä tämä heprealainen mytologian olento/erämaahenki on tullut raamattuun tavallaan keskeiseksi henkilöksi, jolle annetaan synnit kannettavaksi/kärsittäväksi. Tavallaanhan tuon voi tulkita niin, että juutalaisilla olisi ollut toinenkin jumala jota tulee kunnioittaa, vai onko kyse enemmän "käännöskukkasesta", kuten ero on huomattavissa King Jamesin versiossa, jossa puhutaan vain syntipukista. Monissa muissa englanninkielisissä raamatunkäännöksissä kuitenkin puhutaan Azazelista.

*1992 kommentaari: Asasel-nimen merkitys on epäselvä. Todennäköisesti se viittaa henkiolentoon, jonka uskottiin asuvan autiomaassa.
Ps. 51:5. Sillä minä tunnen rikokseni, ja minun syntini on aina minun edessäni.

Nettipappi Marko

  • Nettipappi
  • Ylläpitäjä
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 179
    • Profiili

Hei, Gethsemane!

Raamatussa Asasel sanaa käytetään sillä tavoin itsestäänselvästi, että sen ajan ihmiset ovat tienneet, mitä sillä tarkoitetaan. Valitettavast se tieto ei ole välittynyt meille asti. Eikä vihjeitä saada Raamatustakaan sen enempää. Kyseistä sanaa käytetään vain tuossa suuren sovituspäivän ohjeita koskevassa luvussa. Joudumme tyytymään epävarmoihin tietoihin. Ennen eri selitysmallien tarkastelua kyseinen kohta vähän laajempana:

    Aaron tuokoon esiin oman syntiuhrisonninsa ja toimittakoon sovitusmenot itsensä
     ja sukunsa puolesta. Sitten hän ottakoon molemmat pukit ja pankoon ne seisomaan
     Herran eteen pyhäkköteltan oven luo. Hän heittäköön arpaa siitä, kumpi pukeista
     kuuluu Herralle ja kumpi Asaselille. Sen pukin, jonka arpa määrää Herralle, Aaron
     tuokoon esiin ja uhratkoon syntiuhriksi, mutta se pukki, jonka arpa määrää
     Asaselille, jätettäköön seisomaan elävänä Herran eteen. Sovitettavat synnit
     pantakoon sen kannettaviksi. Sitten se ajettakoon Asaselin luo autiomaahan.
     ... ...
     Kun Aaron on saattanut päätökseen pyhäkön, pyhäkköteltan ja alttarin
     puhdistusmenot, hän tuokoon esiin elävän pukin, asettakoon molemmat
     kätensä eläimen pään päälle ja tunnustakoon siinä israelilaisten kaikki synnit,
     kaikki pahat teot ja rikkomukset, joihin israelilaiset ovat syyllistyneet. Näin hän
     pankoon ne pukin kannettaviksi ja lähettäköön sen sitten tehtävään määrätyn
     miehen ajamana autiomaahan. Pukki saa kantaa kaikki heidän syntinsä
     asumattomille seuduille. [3. Moos. 16:6-10, 20-22]


Käsien päällepaneminen oli juutalaisuuteen kuuluneessa uhrikäytännössä samaistumisen merkki. Uhrin tuoja laittoi uhrieläimensä päälle kätensä. Sillä hän osoitti, että se kohtalo, joka uhrieläimellä oli, kuuluisi hänelle itselleen. Mutta nyt sen kohtalon kärsiikin sijainen, jonka päälle omat synnit on laskettu. Suurena sovituspäivänä ylimmäisen papin täytyi tehdä tämä koko kansan puolesta. Kahdesta pukista toinen teurastettiin ja sen verta käytettiin temppelin puhdistusmenoihin. Toisen pukin kohtalo on kuvattu yllä. Siinä yhteydessä mainitaan Asasel. Ja tällaisia selityksiä sanalle on annettu:


1. Autio paikka, vaikea maasto

Merkitykseksi on erityisesti juutalaisuudessa tarjottu autiota ja asumatonta seutua. Pukki ja sen kannettavaksi laitetut synnit siis ajetaan pois ihmisten luota. Se on vahva kuva anteeksiannosta. Kirkossa käytetään synninpäästönä Psalmin kohtaa, jossa sama ajatus esiintyy:

    Sillä niin kuin taivas on korkea maan yllä, niin on Herran armo suuri niille,
     jotka pelkäävät ja rakastavat häntä. Niin kaukana kuin itä on lännestä,
     niin kauas hän siirtää meidän syntimme. Niin kuin isä armahtaa lapsiaan,
     niin armahtaa Herra niitä, jotka pelkäävät ja rakastavat häntä.
     [Ps. 103:11-13]


Aution paikan ohella sävyksi on tarjottu myös rotkoa tai vaikeaa maastoa. Heprean kielen sukulaiskielessä arabiassa azazu tarkoittaa vaikeaa maastoa. Raamatussa mainittu asumaton seutu voidaan kääntää myös sanoilla "katkaistu alue". Näistä on tehty päätelmiä, että eläin on ilmeisesti ollut tarkoitus viedä paikkaan, jossa se kuolisi nopeasti tai josta sen olisi vähintäänkin vaikea tulla takaisin. Eläin on saatettu jopa työntää rotkoon. Ajatuksena kuitenkin kaikissa selitysmalleissa on se, että syntiä kantava eläin karkotettiin ihmisten asuinsijoilta ja sen elämän oli tarkoitus päättyä.


2. Syntipukki, eloon jätetty kauris

Joissain raamatunkäännöksissä Asasel on käännetty syntipukiksi tai sen syntipukin nimeksi. Esimerkiksi mainitsemassasi vuoden 1776 Bibliassa arpaa heitetään Herralle jäävän kauriin ja vapaan kauriin osasta. Käännösvaikeuksia tulee kuitenkin siinä, kuinka tämä pukki ajettaisiin itsensä luo autiomaahan.


3. Henkiolento

Nykyinen käännös ohjaa alaviitteessä lukijaa siihen tulkintaan, että kyseessä on autiomaassa asuvasta henkiolennosta. On myös ehdotettu, että Asasel olisi yksi Saatanan nimityksistä, jolloin kyse olisi kaikesta pahasta, jota hän edustaa. Itse en näe tätäkään tulkintaa mitenkään ongelmallisena. Asaselhan ei ole mitenkään keskeisessä roolissa. Arkisesti ilmaisten voisi sanoa, että Asasel on kaatopaikka, jonne synti kuuluu. Mikään kertomuksen sankari hän ei ainakaan ole, toisesta kunnioitettavasta jumaluudesta puhumattakaan. Syntien kantaja ja kärsijä on se syntipukki. Nyt otan vähän vauhtia, ja selitän pidemmän lenkin kautta ajatukseni:

Raamattu kirkkaasti opettaa, että on vain yksi Jumala. Mutta samalla erilaisten henkivaltojen olemassaolo on itsenstäänselvyys.

    Me tiedämme, ettei epäjumalia ole olemassa, on vain yksi ainoa Jumala. Onhan
     tosin sekä taivaassa että maan päällä niin sanottuja jumalia, moniakin jumalia ja
     herroja, mutta meillä on vain yksi Jumala, Isä. Hänestä on kaikki lähtöisin, ja
     hänen luokseen olemme matkalla. Meillä on vain yksi Herra, Jeesus Kristus.
     Hänen välityksellään on kaikki luotu, niin myös meidät. [1. Kor. 8:4-6]

     Emmehän me taistele ihmisiä vastaan vaan henkivaltoja ja voimia vastaan,
     tämän pimeyden maailman hallitsijoita ja avaruuden pahoja henkiä vastaan.
     [Ef. 6:12]


Jumala oli maailman luotuaan antanut ihmiselle ohjeen:

    Vain siitä puusta, joka antaa tiedon hyvästä ja pahasta, älä syö,
     sillä sinä päivänä, jona siitä syöt, olet kuoleman oma. [1. Moos. 2:17]


Syntiä tekevä ihminen siis kuuluu kuolemalle monessakin mielessä. Kukaan ei ole syntynyt paratiisiin vaan katoavaan maailmaan. Kukaan ei elä ikuisesti vaan vanhenee ja kuolee. Eikä kukaan ole täydellisessä yhteydessä Jumalaan, vaan on synnin orja, ellei Jeesus vapauta. Siksi paholainen ihan oikeasti pystyi sanomaan Jeesukselle seuraavat sanat:

    Vielä Paholainen vei Jeesuksen hyvin korkealle vuorelle, näytti hänelle
     maailman kaikki valtakunnat ja niiden loiston ja sanoi: "Kaiken tämän
     minä annan sinulle, jos polvistut eteeni ja kumarrat minua." [Matt. 4:8-9]


Paholainen kärsi tappion Golgatalla, joten lopulta hänet tuhotaan. Paratiisissa Jumalan käskemän säännön mukaan Saatanan mukana kuolemalle kuuluvat kaikki syntiset. Siksi on oikein hyvin Raamatun mukaista ajatella, että Asaselilla olisi tarkoitettu jotain henkiolentoa tai jopa itse paholaista. Ihmisten synnit lähetettiin pukin mukana Asaselin seuraksi. Pukki joutui siis paikkaan, jossa on muitakin syntiensä vuoksi tuhoutuvia. Pukki kuljetti synnit pois, joten Jumalan oma kansa sai siis olla vapaa siitä synnin rangaistuksesta. Anteeksianto on sitä, että annetaan synnin rangaistus jonkun toisen kärsittäväksi, jotta itse ei tarvitse sitä kantaa.
« Viimeksi muokattu: 05.09.2010 - klo:15:15 kirjoittanut Nettipappi Marko »
Marko Sagulin