Isä meidän -rukous

[Nettipappi Marko]

mitä Isä meidän rukous tarkoittaa, miksi Jeesus käski rukoilla niin

Moi Aani!

Isä meidän -rukouksesta on kirjoitettu paljon kirjoja ja selitysteoksia. Yksi parhaista lienee Lutherin Vähä katekismus ja siitä tehdyt uudemmat versiot, mukaanlukien meidän nykyinen Eero Huovisen tekemä katekismuksemme - joka muuten sisältää myös Lutherin Vähäkatekismuksen. (Kirkkomme katekismuksen selitystä pääset silmäilemään tästä linkistä. Kunkin lauseen perässä on pieni kolmio. Sitä klikkaamalla saat sen lauseen selityksen. Ja avautuvan sivun alalaidassa on laatikossa Lutherin selitys aiheesta.)

Joten, koska aiheesta on kirjoitettu jo niin paljon, yritän tehdä omalla tavallaan palvelevan selityksen. Yritän mahdollisimman lyhyesti ja tiiviisti kääntää nykyiselle kielelle Isä meidän -rukouksen sanoman. Sopivan lyhyet ajatukset on helppo palauttaa mieleen samalla, kun Isä meidän -rukousta rukoilee vaikkapa kirkossa yhteen ääneen.


Isä meidän, joka olet taivaissa

Jumalaa saa puhutella turvallisesti isäksi Kristuksen tähden. Häneen uskova on Jumalan lapsi.


Pyhitetty olkoon sinun nimesi

Tässä rukoillaan, että Jumalan nimi olisi pyhä. Eli se tarkoittaa, että rukoilija pyytää, että hän muistaisi aina pitää Taivaallisen Isän omana Jumalanaan. Isä meidän -rukous aloitetaan siis pyytämällä sitä, mihin ensimmäinen käsky meitä kehottaa: "Sinulla ei saa olla muita Jumalia." Pyhitetty olkoon sinun nimesi = Auta minua turvautumaan aina vain sinuun.


Tulkoon sinun valtakuntasi

Jeesuksen julistuksen keskeisin sanoma oli: "Jumalan valtakunta on tullut lähelle." Ja se tarkoitti, että Jeesuksen tuoma pelastus oli tullut lähelle ihmisiä. Tässä rukouksessa pyydetään, että rukoilija saisi olla aina pelastettujen joukossa. Ja samaa tietysti rukoillaan läheisille ihmisille ja koko maailmalle. Tulkoon sinun valtakuntasi = Pelasta minut, minun läheiseni ja kaikki maailman ihmiset.


Tapahtukoon sinun tahtosi, myös maan päällä niin kuin taivaassa

Jumalan tahto tapahtuu aina taivaassa. Se tapahtuu myös maanpäällä muuten, paitsi ihmisen sydämessä ja elämässä, jos tämä haluaa toimia vastoin Jumalan tahtoa. Rukoilija pyytää, että saisi voimaa ja tahtoa elää Jumalan tahdon mukaan. Samaa rukoillaan tietysti jälleen muillekin ihmisille. Lisäksi pyydetään luottamusta siihen, että kaikki elämässä tapahtuvat ikävätkin asiat jaksettaisiin nähdä hyvän Jumalan tahdosta tapahtuneiksi. Tapahtukoon sinun tahtosi, myös maan päällä niin kuin taivaassa = Auta minua noudattamaan tahtoasi ja luottamaan siihen, että vaikeatkin asiat ovat minun parhaakseni.


Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme

Jokapäiväinen leipä tarkoittaa kaikkea, mitä ihminen elämässään tarvitsee. Sitä pyydetään Jumalalta, koska hän on se, josta kaikki viimekädessä riippuu. Ilman Jumalan antamia mahdollisuuksia - terveyttä, työpaikkaa, perhettä, läheisiä ihmisiä jne. - kukaan ei voi tehdä mitään elämisensä eteen eikä saada ruokaa, vaatteita, lämpöä... Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme = Pidä huoli kaikesta, mitä elämässämme tarvitsemme.


Ja anna meille meidän syntimme anteeksi, niin kuin mekin anteeksi
annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet.

On tärkeää pyytää päivittäin anteeksi kaikkia syntejään. Jumala antaa anteeksi Kristuksen tähden ja täydellisesti. Tämä anteeksianto auttaa antamaan anteeksi lähimmäisillekin. Mutta tärkeää on muistaa, että huono anteeksiantamisen kyky on myös yksi niistä synneistä, joita tässä rukouksessa pyydetään anteeksi. Ja anna meille meidän syntimme anteeksi, niin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet. = Anna anteeksi aivan kaikki. Auta minua antamaan samalla tavalla anteeksi lähimmäisilleni.


Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta.

Jumala ei kiusaa ketään. Kiusaukset johtuvat syntisen ihmisen halusta tehdä pahaa. Tässä pyydetäänkin sitä, että Jumala antaisi voimaa, kun oma syntinen sydän alkaa haluta tehdä syntiä. Persoonallinen paha, eli Saatana, haluaa houkutella meitä pahuuteen. Tässä pyydetään myös sitä, että Jumala varjelisi meitä Saatanan houkutuksilta. Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta. = Anna voimaa vastustaa kiusauksia ja synnin tekemistä.


Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti.

Jumala on ainoa, joka oikeasti hallitsee. Rukouksen lopuksi ylistetään Jumalaa tunnustamalla tämä tosiasia.


Aamen.

Aamen = totisesti, varmasti. Knoppitieto: Aamen-sanalla Raamatussa lopetetaan ylistykset, ei rukouksia. Ensin ylistetään ja kerrotaan, millainen Jumala on. Sen jälkeen todetaan, että se on varmasti totta. Ehkäpä meille on jäänyt tavaksi lopettaa rukoukset aameneen siksi, että Isä meidän -rukous loppuu ylistykseen, jonka päätteeksi sanotaan aamen. Mutta ei tietenkään ole paha asia lopettaa rukoustakin aameneen. Silloin sen merkitys voisi olla vaikka se, että rukoilija luottaa, että Jumala totisesti ja varmasti on rukoukset kuullut, ja hän vastaa ajallaan ja tavallaan.


Miksi Isä meidän -rukous?

Kysyit vielä sitäkin, miksi Jeesus käski rukoilla näin. Ehkäpä siksi, että tuossa rukouksessa rukoillaan kaikkia elämän asioita. Joskus kannattaa tehdä niin, että ei pelkästään rukoile läpi Isä meidän -rukousta, vaan pysähtyy jokaisen aihepiirin kohdalle. Omin sanoin voi rukoilla niitä asioita, joita Isä meidän -rukouksessa pyydetään. Esimerkiksi "tulkoon sinun valtakuntasi" -kohdassa voi viivähtää ja rukoilla erityisesti niiden ihmisten puolesta, jotka ovat mielessä ja jotka eivät vielä tunne Jeesusta; ja "anna meille tänä päivän meidän jokapäiväinen leipämme" -rukouksen kohdalla voi pyytää erityisesti niitä elämän asioita, joista kantaa huolta. Tällä tavoin Isä meidän -rukousta voi käyttää myös "muistilistana". Sen mukaan rukoillen tulee rukoiltua kaikkien tärkeimpien asioiden puolesta.

[Dude]

niin tuota rukousta kun joskus lausui niin tajusin sellatteen jutun..hmm... miksi siinä sanotaan että anna meille meidän syntimme anteeksi niin kuin mekin anteeksi annamme niille jotka ovat meitä vastaan rikkoneet?

haen kysymyksellä sitä että miksi siinä ei ole että anna meidän antaa anteeksi niille jotka ovat meitä vastaanrikkoneet niin kuin sinä anteeksi annat meille meidän syntimme

[pyrski]

hee ja sit kans tää juttu.

et, miksi nykyjään tossa rukouksessa pyydetään syntejä anteeks, ku Jeesus opetti pyytään velkoja anteeks?

joo, oon kyl tostakin kuullu hyvää ja perinpohjaista opetusta, vaikken kaikkee muistakaan. mut ainakin muille tulee tietoon kans.

[Nettipappi Marko]

Hei Pyrski!

et, miksi nykyjään tossa rukouksessa pyydetään syntejä anteeks, ku Jeesus opetti pyytään velkoja anteeks?

Velka ja synti tarkoittavat tässä tilanteessa samaa. Synti on kuin velka, joka pitää maksaa. Jos velkaa ei maksa, joutuu ongelmiin - ellei saa velkaa anteeksi. Kukaan ihminen ei pysty tekemään mitään, millä voisi maksaa takaisin velkansa Jumalalle. Niitä voi vain pyytää anteeksi.

Jeesuksen opettama Isä meidän -rukous on Raamatussa kahdessa kohdassa. Synnin ja velan kuuluminen yhteen näkyy hyvin siinä, että toisessa kohdassa käytetään sanaa synti ja toisessa velka:

     Ja anna meille velkamme anteeksi, niin kuin mekin annamme anteeksi niille,
     jotka ovat meille velassa. (Matt. 6:12)

     Anna meille syntimme anteeksi, sillä mekin annamme anteeksi jokaiselle,
     joka on meille velassa. (Luuk. 11:4a)

Tästä syystä kai kirkollisessa kielessä käytetään joskus sanaa "syntivelka".

[Nettipappi Marko]

Moi Dude!

miksi siinä sanotaan että anna meille meidän syntimme anteeksi niin kuin mekin anteeksi annamme niille jotka ovat meitä vastaan rikkoneet?

haen kysymyksellä sitä että miksi siinä ei ole että anna meidän antaa anteeksi niille jotka ovat meitä vastaanrikkoneet niin kuin sinä anteeksi annat meille meidän syntimme

Juuri tämä asia on vaivannut monia herkällä omallatunnolla olevia kristittyjä: saako synnit anteeksi vasta sitten, kun on osannut antaa itsekin täydellisesti anteeksi? Toivottavasti ei, koska kukaan ei siihen pysty. Tässä rukouksessa Jeesus muistuttaa rukoilijaa siitä, että Jumalan anteeksiannon taakse ei saa kätkeytyä sellaisessa tilanteessa, jossa tarvitsee pyytää anteeksi myös toiselta ihmiseltä tai antaa hänelle anteeksi. Ihminen ei pysty vahingoittamaan Jumalaa:

     - Onko mielestäsi oikein, että sanot: "Minä olen oikeassa, Jumala väärässä!"
     Tai että kysyt: "Mitä minä siitä hyödyn, että pysyttelen irti synnistä?"
     Minä vastaan sinulle selvin sanoin ja vastaan vielä ystävillesikin!
     Kohota katseesi ylös taivaalle ja katso pilviä. Ne ovat korkealla sinun yläpuolellasi.
     Jos sinä teet syntiä, mitä se häntä liikuttaa? Jos teet vielä enemmän syntiä,
     mitä se hänelle merkitsee? Tai jos elät oikein, mitä hän siitä hyötyy?
     Mitä sinä pystyisit hänelle antamaan! Ihmistä, itsesi kaltaista, sinun syntisi
     satuttavat, ihmisten hyväksi koituu se, että elät oikein. (Job 35:2-8)

Emme pyydä anteeksi Jumalalta siksi, että hän itkee jossain nurkassa, koska syntimme ovat häntä satuttaneet. Pyydämme anteeksi siksi, että olemme rikkoneet Jumalan pyhää tahtoa, johon kuuluu mm. lähimmäisen rakastaminen. On nurinkurista pyytää anteeksi vain Jumalalta jotain, joka meidän pitää pyytää anteeksi myös lähimmäiseltä. Ja on nurinkurista ajatella, että Jumalan pitää antaa anteeksi minulle, mutta samalla minä voin satuttaa lähimmäistäni ja olla antamatta hänelle anteeksi. Koko anteeksi pyytämisen idea kärsii silloin. Jumalan pyhä tahto on annettu siksi, että ihmiset osaisivat paremmin rakastaa toisiaan.

Ikävä kyllä tämä ei koskaan toteudu täydellisesti. Ei ole täydellisiä anteeksiantajia. On tärkeää ymmärtää, että tässä rukouksessa pyydän anteeksi myös sitä, että en osaa antaa anteeksi niin kuin Jumala antaa. Jos täydellinen ja onnistunut anteeksiantaminen olisi edellytyksenä sille, että saa Jumalalta anteeksi, kukaan ei pelastu.

Miksi Jeesus sitten valitsi juuri tämän sanamuodon? En tiedä. Uskoisin, että hän halusi muistuttaa, kuinka tärkeää on itsekin antaa anteeksi. Muuten katkeruus asuu sydämessä, eikä pysty ottamaan parhaalla mahdollisella tavalla vastaan Jumalan tarjoamaa anteeksiantoa. Ja toisaalta: Isä meidän -rukous on sanamuodoltaan hyvin tiivis, kuten moni muukin Jeesuksen opetus. Uskoisin, että tuo sinun kaavailemasi sanamuoto sisältyy asiansa puolesta myös Jeesuksen sanoihin "niin kuin mekin anteeksi annamme niille..." Tätä rukousta lausuessa on erittäin hyvä pyytää oikeanlaista anteeksiantavaa mieltä.

[ölet]

Hejsan!

Ihmisestähän tulee Jumalan lapsi kasteessa eli siis ei-kastettu ei ole Jumalan lapsi. Tästä päästäänkin kysyymykseen:

Kun seurakunta rukoilee Isä meidän -rukousta, yhtyvätkö jumalanpalveluksesa läsnäolevat kastamattomat (katekumeenit) tähän rukoukseen?

[Nettipappi Marko]

No hej, ölet!

Olet tuskin kiinnostunut vain kysymyksesi käytännöllisestä lähestymistavasta - eli siitä, mitä kastamattomat ihmiset tekevät jumalanpalveluksen siinä kohdassa, kun Isä meidän -rukousta lausutaan. Epäilen, että olet enemmänkin kiinnostunut siitä, onko heillä oikeus rukoilla.

Kysymys luterilaisessa kirkossa ei ole aivan jokapäiväinen. Kirkkokansastamme kun käytännössä suurin osa on kastettu jo lapsena. Merkittävin ihmisryhmä, jota kysymyksesi koskee, ovat meidän tapauksessamme sellaiset rippikoululaiset, jotka aikovat rippikoulun jälkeen ottaa kasteen ja liittyä kirkkoon. Mutta asiaa on silti kiinnostavaa pohtia, vaikka siihen ei käytännössä niin usein törmääkään.

Raamattuhan opettaa Jumalan lapsena olemisen ja rukouksen suhteesta seuraavaa:

     Mutta kun aika oli täyttynyt, Jumala lähetti tänne Poikansa. Naisesta hän syntyi ja
     tuli lain alaiseksi lunastaakseen lain alaisina elävät vapaiksi, että me pääsisimme
     lapsen asemaan. Ja koska tekin olette Jumalan lapsia, hän on lähettänyt meidän
     kaikkien sydämiin Poikansa Hengen, joka huutaa: "Abba! Isä!" [Gal. 4:4-6]

     Te ette ole saaneet orjuuden henkeä, joka saattaisi teidät jälleen pelon valtaan.
     Olette saaneet Hengen, joka antaa meille lapsen oikeuden, ja niin me huudamme:
     "Abba! Isä!" Henki itse todistaa yhdessä meidän henkemme kanssa, että olemme
     Jumalan lapsia. [Room. 8:15-16]

Rukoileminen ei ole "jokamiehenoikeus". Pieni ja syntinen ihminen ei ole automaattisesti oikeutettu puhuttelemaan koko kosmoksen Luojaa ja pyhää hallitsijaa. Oikeus on sillä, joka on saanut syntinsä anteeksi ja jolla on Jumalan lapsen asema. Jumalan puhutteleminen Isäksi on Jeesuksen sovitustyön antama oikeus. Isä meidän -rukous on Jumalan lapsien rukous.

Mutta voiko kukaan tulla Jumalan lapseksi rukoilematta Jumalaa? Jos Jumala tukkisi korvansa kaikilta rukouksilta, joita rukoilevat muut kuin pelastetut kristityt, niin kuinka kukaan voisi pyytää Jumalaa antamaan armonsa? Kasteelle haluava ihminen on aivan varmasti rukoillut Jumalaa ennen kastettaan. Tällainen ihminen on todennäköisesti pyytänyt syntejään anteeksi ja pyytänyt, että Jeesus tulisi sydämeen asumaan. Jos Jumala ei kuulisi näitä rukouksia, niin se aiheuttaisi sen, että ihmiset pitäisi pakkokastaa, jotta Jumala suostuisi heitä kuulemaan. Ja onko loppujen lopuksi valtavan suurta eroa sillä, millä nimellä Jumalaa puhutellaan?

Vanhan testamentin liittoon liityttiin ympärileikkauksen kautta. Kaste on samassa asemassa uudessa liitossa. Raamatussa kerrotaan ihmisistä, joita luonnehditaan "jumalaapelkääviksi". Raamatunselittäjien mukaan tällä tarkoitettiin pakanoita, jotka palvelivat Israelin Jumalaa, mutta eivät kuitenkaan olleet kääntyneet juutalaisiksi. Yksi tällainen oli Cornelius, josta kerrotaan:

     Kesareassa oli Cornelius-niminen mies, joka palveli sadanpäällikkönä niin sanotussa
     Italialaisessa kohortissa. Hän oli hurskas ja jumalaapelkäävä, niin kuin koko hänen
     perhekuntansakin, hän antoi runsaasti almuja juutalaisille ja rukoili alati Jumalaa.
     Kerran hän iltapäivällä yhdeksännen tunnin vaiheilla näki näyssä selvästi Jumalan
     enkelin, joka tuli hänen luokseen ja sanoi: "Cornelius!" Cornelius tuijotti peloissaan
     enkeliä ja kysyi: "Mitä tahdot, herra?" Enkeli vastasi: "Rukouksesi ja almusi ovat uhrina
     nousseet Jumalan eteen, ja hän on muistanut sinut.  [Ap. t. 10:1-4]

Jumala kuuli Corneliuksen rukoukset, vaikka tätä ei ollut ympärileikattu. Siksi en missään tapauksessa kiellä ketään rukoilemasta Isä meidän -rukousta tai mitään muutakaan rukousta, vaikka häntä ei olisi kastettu. Päinvastoin. Isä meidän -rukouksessahan rukoillaan paljon sellaisia asioita, joita kastamattoman ihmisen kuuluukin rukoilla: Jumalan pitäminen pyhänä,  Jumalan valtakunnan eli pelastuksen toteutuminen myös omalla kohdalla ja syntien anteeksi antaminen. Tällaista kastamatonta jumalaapelkäävää ihmistä on rukousten lisäksi rohkaistava hankkimaan täydet kansalaisoikeudet Jumalan valtakunnan lapsena kasteen kautta.

[Mikko]

Nostelen vähän vanhaa ketjua.. Tätä on varmasti aiemminkin kysytty ja pohdittu, mutta en löydä enkä  tajua vastausta tälle.

"Isä meidän, joka olet taivaissa"

Miksi taivaissa? Miksei taivaassa? Kuitenkin myöhemmin puhutaan "myös maan päällä, niinkuin taivaassa"

Onko toi jokin käännöshäröily tai jotain muuta hienoa, mitä en ymmärrä?

[Nettipappi Marko]

Hei, Mikko!

Vanhan testamentin taivasta tarkoittava sana on monikkomuotoinen. Niin kuin Jumalaa tarkoittava sanakin. Mutta niin kuin Jumalan sanotaan olevan yksi ainoa, niin ei monikkomuotoinen taivaskaan tarkoita pakosti montaa eri taivasta. Monikkomuotoisella sanalla pyritään luultavasti kuvaamaan taivaan äärettömyyttä ja suuruutta. Ääretöntä Jumalaa on vaikea sulloa johonkin purkkiin. Siksi on toisaalta erittäin luontevaa, että taivas ja Jumala ovat molemmat monikollisia.

Uudessa testamentissa taivas sana esiintyy suurimmaksi osaksi yksikössä, mutta aika usein myös monikossa. Uskoisin, että ainakin hepreaa puhuvien juutalaisten tapa sanoa taivas kreikaksi tulisi helposti käännettyä VT:n monikollisesta sanontatavasta. Tässä kyseisessä kohdassa nuo sanat on käännetty kreikasta kirjaimellisesti. Eli Isä meidän on taivaissa ja tahto tapahtuu taivaassa. Tästä voisi tietenkin aloittaa spekuloinnin, onko Jumala siis yhdessä paikassa, ja tahto tapahtuu toisessa. Mutta eiköhän tässä ole kyse saman asian eri nimistä.

Raamatussa on kyllä kohtia, joiden äärellä jää miettimään taivaan rakennetta. Sitä on käsitelty tällä palstalla otsikossa Kolmas taivas.