Tervehdys, Rhynynen!
Toivottavasti et pahastu, mutta olen karsinut kysymyksistäsi pois sellaiset osuudet, jotka eivät liity enää aiheeseen. Lähdit melko pitkälle rönsylle 10 morsiusneidon teemaan. Niistä kirjoittelemasi asiat eivät enää oleet suoranaisesti kysymyksiä nettipapille, vaan omia pohdintojasi ja opetuspuheenvuoroja. Niille on hyvin sijaa pohdintapalstalla, mutta Nettipapin palstan toimintamallin mukaan palsta pidetään Nettipapin näköisenä, ja siksi jätin vain otsikkoon liittyvät jutut jäljelle. Jos koet, että olen karsinut pois sellaistakin, mikä sinun mielestäsi olisi kuulunut vielä oleellisesti Israelin itsenäistymistä koskevaan keskusteluun, olen pahoillani. Laita siinä tapauksessa tarkennusviestiä tulemaan. Ja jos haluat jotain kysyä 10 morsiusneitoon liittyen, niin uutta aihetta kehiin vain.
Nyt minua huolestuttaa entistä enemmän. Kun luetaan Hes. 37 niin siinä sanotaan, että israelilaiset saavat asua maassansa iankaikkisesti. Tämä ei totisesti toteutunut kun juutalaiset tulivat Babylonian vankeudesta.
En ole ihan varma, mistä olet huolissasi. Oletan, että minun raamatuntulkinnastani suhteessa sinun tulkintaasi. Rukoillen ja keskustellen Raamatun lukeminen on kuitenkin viisasta ja antoisaa. Sillä tavoin opimme lisää. Tiukat kysymykset ja niiden pohtiminen on ainakin minulle suuri oppimisen paikka. Toivon, että voin myös itse olla antamassa kysyjille valoa mietityttäviin kohtiin.
Minulle Raamatun profetioissa tietty logiikka on tärkeä työkalu. Siksi olen kovin varovainen suurella varmuudella sanomaan, mitä mikin sana tarkoittaa. Hes. 37 sanoo, että israelilaiset saavat asua maassaan iankaikkisesti. Tässä on muutama jae luvun lopusta:
24. Minun palvelijani Daavid on oleva heidän kuninkaansa, ja heillä kaikilla on
oleva yksi paimen. Ja he vaeltavat minun oikeuksieni mukaan ja noudattavat
minun käskyjäni ja pitävät ne. 25. He saavat asua maassa, jonka minä annoin
palvelijalleni Jaakobille ja jossa teidän isänne ovat asuneet. Siinä saavat asua he,
heidän lapsensa ja lastensa lapset iankaikkisesti, ja minun palvelijani Daavid on
oleva heidän ruhtinaansa iankaikkisesti. 26. Minä teen heidän kanssansa rauhan
liiton - se on oleva iankaikkinen liitto heidän kanssansa - istutan ja runsaasti
kartutan heidät ja asetan pyhäkköni olemaan heidän keskellänsä iankaikkisesti.
27. Minun asumukseni on oleva heidän yllänsä, ja minä olen heidän Jumalansa,
ja he ovat minun kansani. 28. Ja pakanakansat tulevat tietämään, että minä olen
Herra, joka pyhitän Israelin, kun minun pyhäkköni on heidän keskellänsä
iankaikkisesti." [Hes. 37:24-28]Esitän nyt muutaman kysymyksen, joilla pyrin havainnollistamaan sitä, miten on helppo lukea Raamatun tekstiä tietyistä automaattisista oletuksista käsin:
1. Kuka on Daavid? Kirjaimellisesti se tarkoittaa noin vuonna 1000 eKr valtaistuimelle noussutta Israelin hallitsijaa. Vertauskuvallisesti se tarkoittaa Jeesusta. Pitääkö tämä siis lukea kirjaimellisesti vai vertauskuvallisesti?
2. Missä maassa Israel asuu? Kirjaimellisesti se tarkoittaa sitä maantieteellistä maata, joka oli Abrahamin saamien lupausten kohteena, eli Israelia. Vertauskuvallisesti se tarkoittaa pelastettujen joukkoa, kristillistä seurakuntaa tai uutta Jerusalemia. Pitääkö tämä kohta lukea vertauskuvallisesti vai kirjaimellisesti?
3. Mikä on pyhäkkö kansan keskellä? Kirjaimellisesti kyseessä on Jerusalemin temppeli. Vertauskuvallisesti Jumalan valta tai toisin sanottuna Jeesus, joka puhui itsestään temppelinä. Pitääkö ajatus lukea vertauskuvallisesti vai kirjaimellisesti?
4. Mitä tarkoittaa ikuisesti? Jos otetaan edellisistä kohdista kirjaimelliset tulkinnat, niin lopputulos on, että Daavid hallitsee ikuisesti Israelin valtiossa, johon on rakennettu kolmas temppeli. Edes maailman loppu ei muuta tätä tilannetta, vaan se jatkuu ikuisesti maailman lopusta huolimatta. Jos otetaan kaikista kohdista vertauskuvalliset tulkinnat, lopputulos on, että Jeesus on pelastettujen keskellä ikuisesti tässä ajassa ja maailman lopun jälkeen.
Minä koen ongelmalliseksi, jos ennustuksesta otetaan palasia seuraavasti: Kohta 1 vertauskuvallisesti. Kohta 2 kirjaimellisesti. Kohta 3 kirjaimellisesti tai vertauskuvallisesti. Kohta 4 ei kummallakaan tavalla, vaan ajatellaan, että ikuisesti tarkoittaa sitä, että maan päällinen Israel on olemassa maailman loppuun asti, mutta ei sen jälkeen.
Jos toimitaan näin, se osoittaa, että lukijalla on joku valmis kuva, jonka vuoksi hänen täytyy poimia kirjaimellisia ja vertauskuvallisia tulkintoja sekaisin, jotta saa omaan malliinsa istuvan ennustuksen aikaiseksi.
Lisäksi on Jesajassa 11:11, että juutalaiset kootaan vielä toisen kerran. Ensimmäinen oli Babyloniasta kokoaminen.
On täysin selvää, että viime vuosikymmeninä Israeliin on tapahtunut paljon paluumuuttoa. Mutta yhtä lailla tiedetään, etteivät kaikki Babylonian pakkosiirtolaisuuteen joutuneet tulleet kerralla takaisin vaan useammassa erässä. Jesajan kirjan alkupuolta pidetään perinteisesti pakkosiirtolaisuutta edeltäneen ajan kuvauksena. Silloin lausuttu ennustus voisi itsessään viitata siihen, että ensimmäisen ryntäyksen jälkeen tulee vielä lisää. Silti pitäisin hieman erikoisena, että pakkosiirtolaisuuden paluun vaiheita eriteltäisiin näin tarkasti. Ei pakkosiirtolaisuuteen joutumistakaan eroteltu profetioissa sillä tavoin, vaikka siinäkin oli useita vaiheita.
Kyseistä kohtaa edeltää tällainen jakso:
6. Silloin susi kulkee karitsan kanssa ja pantteri laskeutuu levolle vohlan viereen,
vasikka ja leijonanpentu syövät yhdessä ja pikkupoika on niiden paimenena.
7. Lehmä ja emokarhu käyvät yhdessä laitumella, yhdessä laskeutuvat levolle
niiden vasikat ja pennut, ja leijona syö heinää kuin härkä. 8. Ja imeväinen leikkii
kyyn kolon äärellä, vastikään vieroitettu lapsi kurottaa kättään kohti myrkky-
käärmeen luolaa. 9. Kukaan ei tee pahaa, ei tuota turmiota minun pyhällä
vuorellani, sillä maa on täynnä Herran tuntemusta niin kuin meri on vettä
tulvillaan. 10. Sinä päivänä Iisain juurivesa kohoaa merkkiviirinä kansoille.
Hänen luokseen pyrkivät kaikki kansat, hänen asuinsijaansa ympäröi kunnian
hohde. 11. Sinä päivänä Herra jälleen kohottaa kätensä vapauttaakseen
kansansa jäännöksen Assyriasta ja Egyptistä ja Patrosista ja Nubiasta ja
Elamista ja Sinearista ja Hamatista, tuodakseen kansansa takaisin meren
saarista ja kaukaisilta rannoilta. [Jes. 11:6-11]Kansan kokoamisen ajankohta on ennustuksen mukaan sinä päivänä, kun leijona syö heinää kuin härkä, myrkkykäärmeitä ei tarvitse pelätä, eikä kukaan tee pahaa toiselleen. Mitkä asiat siis otetaan kirjaimellisesti ja mitkä vertauskuvallisesti? Onko kyseessä kuvaus siitä, kuinka Jeesus on tuonut rauhan ihmisen ja Jumalan välille? Vai onko kuvaus jo välähdys taivaasta? Vai onko se kirjaimellinen kuvaus Israelin kokoamisesta omaan maahansa? Jos se on kirjaimellinen juttu, se ei voi olla vielä tapahtunut, kun edeltävät kuvaukset eivät ole toteutuneet. Vai riittääkö se, että ymmärretään rauhan sanoman olevan vertauskuvallista, jolloin Israel kirjaimellisesti palaa maahansa? Tällä hetkellä siellä ei kuitenkaan ole sellaista poliittista tilannetta, että voitaisiin puhua millään tavalla noin suurilla sanoilla rauhan ajasta.
Olen vastaillut pitkästi. Ja tarkoitukseni ei ole ampua alas Raamatun profetioita. Haluan vain säilyttää omalta osaltani kunnioituksen sitä kohtaan, että ennen kuin profetiat ovat toteutuneet, minä en voi varmasti sanoa, mitä niillä tarkoitetaan. Olen käyttänyt ihan riittävästi teinivuosistani aikaa keskittyen kuuntelemaan arvauksia siitä, mitä esimerkiksi Ilmestyskirjan profetioilla tarkoitetaan – jolloin huomioni Jeesuksesta kääntyi muualle ja muuttui suorastaan peloksi tulevaisuutta kohtaan. Siksi olen aika varovainen keskittymään sellaisiin profetioihin, joihin liittyvät ”totuudet” ovat eri raamatunselittäjien versioista itselle mieluisimman kuuloisen valitsemista. Varma totuus saadaan vasta sitten, kun ne toteutuvat.