Hei, Sa!
Onnittelut upeasta innostuksesta! Toivottavasti kesän aiheuttama vastaustaukoni ei ole saanut intoa hiipumaan.
Avain vertaukseen löytyy jakeesta 45. Ylipapit ja fariseukset ymmärsivät, että Jeesus puhui heistä. Vertauksen idea oli siis moittia kansan hengellisiä johtajia, jotka eivät olleet toimineet lauman paimenina niin kuin piti. Käydään vertaus läpi järjestyksessä:
33. "Kuulkaa toinen vertaus. Oli isäntä, joka istutti viinitarhan, ympäröi sen aidalla, louhi kallioon viinikuurnan ja rakensi vartiotornin. Sitten hän vuokrasi tarhan viininviljelijöille ja muutti itse pois maasta.
Viinitarhalla ja viinipuulla kuvataan Raamatussa usein Israelin kansaa. Jumala teki viinitarhan Abrahamista, josta hän lupasi polveutuvat kokonaisen kansan. Muutamasta Abrahamin jälkeläisestä kasvoi Egyptin orjuudessa suuri joukko, joka todella muotoutui omaksi kansakseen, kun Siinain vuorella Jumala antoi Mooseksen kautta kansan elämänohjeet ja käskyt. Jumalan laki ja kansan johtajat olivat kuin suojaava muuri ja vartiotorni Israelin kansalle.
34. "Kun korjuuaika oli käsillä, hän lähetti palvelijoitaan perimään viinitarhan viljelijöiltä hänelle kuuluvan sadon.
Jumala odotti, että kansa eläisi käskyjen mukaan, eli tekisi hyvää hedelmää. Koko Vanhan testamentin läpi oli nähtävissä se, kuinka kansan johtajat vaikuttivat siihen, miten kansa eli. Epäjumalia palvovat kuninkaat saivat kansan lankeamaan samaan syntiin. Hurskaat kuninkaat puolestaan saivat aikaan uskonpuhdistuksia. Profeetat olivat Jumalan palvelijoita, jotka julistivat Jumalan tahtoa ja muistuttivat Jumalan laista, jota kuului noudattaa.
35. Mutta nämä ottivat palvelijat kiinni. Jonkun he pieksivät, jonkun iskivät kuoliaaksi, jonkun kivittivät. 36. Isäntä lähetti uusia palvelijoita, enemmän kuin ensimmäisellä kerralla, mutta heidän kävi samalla tavoin.
Vanhan testamentin profeetat eivät olleet suosittuja. Eihän kukaan halua kuulla muistutuksia synneistään. Tämä Jeesuksen kuvaus on oikein osuva sana siitä, mitä profeetoille tapahtui. Toisessa kohdassa Jeesus sanoi:
"Voi teitä! Te rakennatte muistomerkkejä profeettojen haudoille, mutta ketkä
heidät tappoivat? Teidän isänne. Näin te tunnustatte ja hyväksytte isienne teot:
he tappoivat profeetat, ja te rakennatte profeetoille muistomerkit. Tämän vuoksi
onkin Jumalan Viisaus sanonut: 'Minä lähetän heidän luokseen profeettoja ja
apostoleja, ja he tappavat ja vainoavat näitä.' Niinpä tämä sukupolvi saa maksaa
kaikesta profeettojen verestä, joka maailman luomisesta lähtien on vuodatettu,
Abelin verestä aina Sakarjan vereen asti, hänen, joka surmattiin alttarin ja pyhäkön
välille. Niin, minä sanon teille: tämä sukupolvi vaaditaan vielä tilille. [Luuk. 11:47-51]
37. Lopulta hän lähetti vuokraajien luo poikansa ajatellen: 'Minun omaan poikaani he eivät sentään uskalla koskea.' 38. Mutta kun nämä näkivät pojan, he sanoivat toisilleen: 'Hän on perillinen. Tapetaan hänet, niin perintö on meidän.' 39. He ottivat hänet kiinni, raahasivat ulos viinitarhasta ja tappoivat hänet.
Jumalan sanan opettamisen lisäksi profeetat olivat muistuttaneet kansaa Jumalan lupauksesta, että tulossa on Messias, joka pelastaa kansan. Kun aika koitti, Jeesus syntyi maailmaan. Mutta hänelle kävi niin kuin profeetoille. Hänet otettiin kiinni ja tapettiin. Se on tämän vertauksen näkökulmasta suuri suru ja häpeä noille viinitarhan viljelijöille, joiden olisi pitänyt olla parhaiten selvillä, missä mennään. Heidähän oli opetettava kansaa, mutta he eivät tunnistaneet eivätkä sietäneet itse Jumalan Poikaa. Lopulta kaikki on tietysti onni meille, joiden vuoksi Jeesuksen täytyikin kuolla.
40. "Kun viinitarhan omistaja tulee, mitä hän tekee noille viljelijöille?" 41. He vastasivat: "Hän antaa noille pahoille pahan lopun ja vuokraa tarhan toisille viljelijöille, jotka toimittavat hänelle kuuluvan sadon määräaikaan."
Tällä lausahduksella Jeesus saattaa ihan vain ylipäätään todeta, että väärin Jumalan kansaa kaitsevat saavat pahan lopun. Tai sitten siinä voi olla viittaus siihen, kuinka Jeesuksen hylännyt juutalaisen kansan opettajaporukka aiheutti sen, että sanoma Jeesuksesta kiirii eteenpäin nyt pakanoiden keskuudessa ja pakanajohtoisesti. Ainakin jae 43 voisi viitata siihen.
42. Jeesus sanoi heille: "Ettekö ole koskaan kirjoituksista lukeneet: - Kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, on nyt kulmakivi. Herralta se on tullut, ja se on ihmeellinen meidän silmissämme. 43. "Tämän takia minä sanon teille, että Jumalan valtakunta otetaan teiltä pois ja annetaan kansalle, joka tekee sen hedelmiä. 44. Joka tähän kiveen kaatuu, se ruhjoutuu, ja jonka päälle tämä kivi kaatuu, sen se murskaa."
Jeesus viittaa tässä Vanhan testamentin ennustukseen:
Siksi Herra Jumala sanoo näin: - Katsokaa: minä lasken Siioniin peruskiven,
huolella valitun kivipaaden, kallisarvoisen kulmakiven sitomaan vankkaa perustaa.
Joka uskoo, ei horju. [Jes. 28:16]
Vertauksen loppu on varoitus kaikille vertauksen kuulijoille. Kulmakiveä ei pidä jättää lojumaan, ettei kompastele siihen. Joka tässä elämässä ei halua ottaa vastaan Jeesusta, huomaa lopulta, että se hylätty kulmakivi onkin viimeisellä tuomiolla tuomarina. Usko Jeesukseen on kulmakivi, perustus, jonka varassa suhde Jumalaan vain voi olla kunnossa:
Tietäkää tämä, te kaikki ja koko Israelin kansa: se tapahtui Jeesuksen Kristuksen,
Nasaretilaisen, nimessä. Hänet te ristiinnaulitsitte, mutta Jumala herätti hänet kuolleista.
Hänen voimastaan tämä mies seisoo terveenä teidän edessänne. Hän on se kivi, joka ei
teille rakentajille kelvannut mutta josta on tullut kulmakivi. Ei kukaan muu voi pelastaa
kuin hän. Mitään muuta nimeä, joka meidät pelastaisi, ei ole ihmisille annettu koko
taivaankannen alla. [Ap. t. 4:10-12]
