Hei P.M!
Laitan kysymäsi kohdan vielä näkyviin, niin muutkin vastauksen lukijat pääsevät nopeammin jyvälle:
Nyt temanilainen Elifas alkoi jälleen puhua. Hän sanoi:
- Voiko ihminen olla hyödyksi Jumalalle? Ei. Vain itseään
viisainkin ihminen voi hyödyttää. Onko siitä jotakin etua
Kaikkivaltiaalle, että sinä elät oikein? Onko hänelle hyötyä
siitä, että sinä vaellat nuhteettomasti? Jumalanpelkosi
vuoksiko hän sitten sinua kurittaa, senkö tähden hän
kävisi oikeutta kanssasi? (Job 22:1-4)
Minulla on välillä vaikeuksia Jobin kirjan kanssa. Osa Jobin ystävistä saa lopussa Jumalalta moitteita siitä, että ovat puhuneet väärin Jumalasta. Myös Jobia moititaan, mutta vähän eri tavalla. En siis aina tiedä, mitkä osat Jobin kirjasta pitäisi lukea varoittavana esimerkkinä vääristä opetuksista ja mitkä juurikin oikeina opetuksina. Tämä Elifasin sana saa kuitenkin tukea monista muista Raamatun kohdista.
Yksinkertaisuudessaan Elifas lausahtaa sen tosiasian, että Jumala on kaikkivaltias, suvereeni ja riippumaton. Jumala on täydellinen itsessään. Ihminen ei voi antaa Jumalalle mitään, mikä auttaisi Jumalaa tai tekisi Jumalana olemisesta mukavampaa, arvokkaampaa, helpompaa tai parempaa. Jumala on Jumala. Ihminen on maan tomua sen rinnalla.
Elifas oli yksi Jobin kolmesta ystävästä, jotka saivat moitteita. Elihu on neljäs ystävä, jota ei moitittu. Hän sanoi saman asian vielä selvemmin kuin Elifas. Ja Jumala itse Jobin kirjan lopussa vääntää asian rautalangasta:
Kohota katseesi ylös taivaalle ja katso pilviä. Ne ovat korkealla sinun
yläpuolellasi. Jos sinä teet syntiä, mitä se häntä liikuttaa? Jos teet
vielä enemmän syntiä, mitä se hänelle merkitsee? Tai jos elät oikein,
mitä hän siitä hyötyy? Mitä sinä pystyisit hänelle antamaan! Ihmistä,
itsesi kaltaista, sinun syntisi satuttavat, ihmisten hyväksi koituu se,
että elät oikein. (Job 35:5-8)
Kuka siis voisi astua minun eteeni vaatimaan palvelusta
palveluksesta? Eikö kaikki taivaan alla ole minun? (Job 41:3)
Uuden testamentin puolella Paavali sanoo samalla tavalla kuin Jumala Jobille:
Kuinka ääretön onkaan Jumalan rikkaus, kuinka syvä hänen
viisautensa ja tietonsa! Kuinka tutkimattomat ovat hänen
tuomionsa ja jäljittämättömät hänen tiensä! Kuka voi tuntea
Herran ajatukset, kuka pystyy neuvomaan häntä? Kuka on
antanut hänelle jotakin, mikä hänen olisi maksettava takaisin?
(Room. 11:33-35)
Ihminen voi kiittää Jumalaa, noudattaa hänen käskyjään, ylistää ja kunnioittaa, rukoilla, pyytää anteeksi ja niin edelleen. Mutta mikään asia ei muuta Jumalaa tai tee palvelusta Jumalalle. Niin synnit ja pahat teot kuin hyvät teotkin vaikuttavat vain ihmiseen itseensä tai lähimmäisiin. Jumala ei istu pilven reunalla itkemässä, kun hänet on jätetty hiekkalaatikkoleikeissä ulkopuoliseksi. Eri puolilla Raamattua Jumalasta sanotaan, että tämä vihastuu, on surullinen, iloitsee tai kokee jotain muita tunteita. Mutta nämä käsittelyssä olevat Raamatun lausahdukset haluavat muistuttaa, että ne Jumalan ajatukset ja "tunteet" ovat iloa tai surua ihmisen puolesta. Synti särkee ihmistä, mikä on Jumalan mielestä pahaa, ikävää ja surullista. Hyvät teot tekevät ihmiselle itselleen ja hänen läheisilleen hyvää, mistä Jumala iloitsee. Silti ihminen ei voi oikeasti palvella, auttaa, tukea, rohkaista tai neuvoa Jumalaa.
