Kirjoittaja Aihe: Miten suhtautua ystävän synteihin?  (Luettu 4178 kertaa)

Elfslayer

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 124
    • Profiili
Juttelimme silloin Isoskoulutusleirillä ystävästäni, joka ei usko ja elää homoseksuaalisessa suhteessa. Minulla ja monella ystävälläni on kuitenkin varmuus siitä, että hän tulee uskoon, ja rukoilemme hänen puolestaan hyvin paljon. Hän kuitenkin sanoo, että hänen tyttöystävänsä on hänelle tärkein ihminen maailmassa... Mitä jos hän tulee uskoon, ja kysyy, että pitääkö hänen nyt jättää tyttöystävänsä? Mitä hänelle voi tässä tilanteessa sanoa? Koska luultavasti hän mieluummin tällaisessa tilanteessa tietenkin jättäisi tulematta uskoon ollenkaan...

Silloin kun minä itse tulin uskoon, elin vielä pitkään noudattaen mielipiteitä, jotka olivat Raamatun vastaisia (myös tässä homoseksuaalisuusasiassa), mutta Jumala kyllä puhutteli niistä minua myöhemmin ja ohjasi oikeaan. Mutta entä jos tämä henkilö kysyy tätä?

Ja toivon todella että jaksat vastata näinkin tyhmään asiaan, tällaisetkin asiat voivat ahdistaa hyvin paljon. Kiitos jo etukäteen.



EDIT: Muutin otsikon kuvaavammaksi. Kun mietin otsikointia, tajusin, että samaa aihetta on sivuttu jo pohdintapalstalla aiheessa Kaveripiirin synnit. Marko
« Viimeksi muokattu: 30.01.2007 - klo:18:59 kirjoittanut Nettipappi Marko »
Respect life, go vegan!

Nettipappi Marko

  • Nettipappi
  • Ylläpitäjä
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 151
    • Profiili

Tervehdys Elfslayer!

Ensinnäkin: Kysymyksesi ei ole ollenkaan tyhmä. Silloin tällöin sanotaan, että tyhmiä kysymyksiä ei ole olemassakaan. No höh! On niitä. Mutta tämä ei kuulu niihin.


Jos ihminen haluaa uskoa Jumalaan ja pitää totena sitä, mitä Jumala Raamatussa sanoo, niin silloin tuohon kysymykseen ei ole kuin yksi vastausvaihtoehto. On kerrottava rehellisesti se, mitä Raamattu aiheesta opettaa. Jos ystäväsi kysyy, onko uskovan luovuttava homoseksuaalisesta suhteesta, niin siihen pitää vastata, että on luovuttava. Vaikka aihe onkin hänelle hyvin arka, ei Jumalan tahtoa voi ihminen muuttaa.

     Me emme ainakaan ole sellaisia kuin ne monet, jotka kaupittelevat Jumalan sanaa.
     Me julistamme sitä Jumalan edessä ja Kristusta palvellen, väärentämättömänä ja
     sellaisena kuin se tulee Jumalalta. (2. Kor. 2:17)


Jumalan sanaa voi kaupitella alennusmyynnissä siten, että kertoo vain niitä puolia, jotka kiinnostavat ihmisiä. Mutta Paavalin sanoista voi lukea, että se ei ole oikein. Ja kyllähän jo järkikin sanoo, että ei ole missään määrin kannattavaa kertoa Jumalasta valehtelemalla.

Mutta erittäin tärkää on huomata, että asiat voi ilmaista monella tapaa. Ei kannata huutaa kaverille: "Luovu saastaisesta elämästäsi!!!" Ehkä parempi on keskustella, tutkia hänen kanssaan sitä, mitä ohjeita Jumala meille uskoville on antanut ja rukoillen miettiä yhdessä, kuinka siihen voi parhaiten pyrkiä. Kaikki asiat voi aina jättää Jumalan käsiin - varsinkin, jos itse yrittää toimia viisaasti, hienovaraisesti ja Jumalan tahdon mukaan.

Jos ystäväsi lopulta päättää olla tulematta uskoon siksi, että ilmaisen pelastuksen lisäksi Jumala on antanut tähän elämään käyttöohjeita, niin asian hyväksi on paha tehdä enää muuta. Hän ei ole silloin vielä oikein joutunut Jumalan puhuteltavaksi. Kukaan ei tule uskoon, niin että hän vain pohtii vaihtoehtoja: "Eläisinkö homoseksuaalisessa suhteessa vai tulisinkohan uskoon?" Kun Jumala puhuttelee, niin silloin ei jää vaihtoehtoja. Usko on pohjimmiltaan sitä, että syntinen ihminen tajuaa, että hän on kulkemassa kohti kadotusta, jos Jumala ei pelasta häntä. Ja jos ihminen joutuu tällä tavoin kasvokkain itsensä ja Vapahtajansa kanssa, niin silloin kysymys seurustelusta samaa sukupuolta olevan kanssa on aika pieni asia.

Tämän vuoksi onkin erittäin upeaa, että rukoilette tämän ystävänne puolesta. Ja on varmasti lohduttavaa luottaa siihen, että Jumala tekee työtään tämän ihmisen sydämessä. Niin tekeekin. Ja jos (tai kun) hän löytää pelastuksen, Jumala jatkaa sitä työtään. Kukaan ei ole seppä syntyessään eikä uudestisyntyessään. Kristitty kasvaa pikkuhiljaa Jumalan tahdon tuntemisessa. Pelastus on ilmaista, mutta elämistä Jumalan tahdon mukaan joutuu harjoittelemaan koko ikänsä.

Kysymyksesi on oikeasti kovin vaikea. Toisaalta meidän kuuluu julistaa ilmaista evankeliumia. Jumala on antanut meille aivan oikeasti ilmaisen lahjan. Pelastus ei vaadi ihmiseltä mitään. Jeesus on tehnyt kaiken meidän puolestamme.
Kristitty on siis täysin vapaa Jumalan edessä:

     Vapauteen Kristus vapautti meidät. Pysykää siis lujina, älkääkä antako
     uudestaan sitoa itseänne orjuuden ikeeseen. (Gal. 5:1)


Mutta toisaalta kristityn ihmisen on elettävä Jumalan tahdon mukaan. Vaikka Jeesus on tullut pelastamaan nimenomaan syntisiä, ei kristityllä ole lupaa synnin tekemiseen. Uskova saa jatkuvasti anteeksi sen pahan, mitä on tehnyt tai tekee. Mutta jos ihminen tekee syntiä tahallaan jatkuvasti, jossain vaiheessa armo ei enää tarkoitakaan anteeksi saamista vaan tekosyytä synnin tekemiselle.

     Jumalan tahto näet on, että te hyvää tekemällä panette sulun ymmärtämättömien
     ihmisten typerille puheille. Ja näin tehkää vapaiden tavoin - älkää niin kuin ne,
     joilla vapaus on pahuuden verhona, vaan niin kuin Jumalan orjat. (2. Piet. 1:15-16)


Ihminen, joka sanoo, että uskova saa elää homoseksuaalisessa suhteessa, käyttää armoa pahuuden verhona. Se on armon väärinkäyttöä. Evankeliumi antaa vapauden synnin orjuudesta, mutta se ei anna lupaa tehdä lisää syntiä.

Lopuksi, erittäin tärkeää onkin muistaa se, minkä itsekin olet jo havainnut. Kukaan ei ole tällaisten asioiden kanssa yksin. Jumala pitää omistaan huolen. Pyhä Henki kasvattaa meitä kohti Jumalan tahtoa. Uskova näkee jatkuvasti (toivottavasti) itsessään asioita, joita hän on pitänyt aivan oikeina, mutta pikkuhiljaa hän huomaa, että ne ovatkin Jumalan tahdon vastaisia. Näissäkin asioissa kannattaa siis vain luottaa Jeesukseen.

     Kaikki ne, jotka Isä minulle antaa, tulevat minun luokseni, ja sitä,
     joka luokseni tulee, minä en aja pois. Enhän minä ole tullut taivaasta
     tekemään oman tahtoni mukaan, vaan täyttämään lähettäjäni tahdon.
     Ja lähettäjäni tahto on, etten minä anna yhdenkään niistä, jotka hän on
     uskonut haltuuni, joutua hukkaan, vaan viimeisenä päivänä herätän
     heidät kaikki. (Joh. 6:37-39)


Jeps. Kysele lisää, jos tällä sepustuksellani enemmänkin sotkin kuin selvitin asioita...
Marko Sagulin