Tervehdys Hamsu!
Kiitos rohkeasta ja syvällisestä kirjoituksestasi. Kipuilet vaikeiden kysymysten äärellä. Ongelmasi ei varmasti ole harvinainen, mutta poikkeuksellista on, että uskallat sanoa sen ääneen. Yleensä ei ole kiva esittää kysymyksiä, joihin ei oikeastaan haluaisi vastauksia. Iloitsen puolestasi juuri siksi, että haluat vastauksia ja haluat tukea kulkeaksesi siihen suuntaan, jonka tiedät ja uskot oikeaksi.
Osaat kuvata ajatteluasi, motiivejasi ja tunteistasi sen verran hyvin, että uskon sinun myös itse tietävän suurimmaksi osaksi vastaukset esittämiisi kysymyksiin. Toivonkin osaavani olla ulkopuolinen mentori, joka vain sanoo ääneen sen, mitä sinä ja poikaystäväsi tarvitsette rohkaisuna kuulla.
Monesti minä kykenisin viheltämään pelin poikki ajoissa, ja tuntuukin, että minä saan olla "poliisi". ... Koen olevani ikäänkuin vastuussa siitä, että olen sallinut hänen kiihottua ja kosketella minua, vaikka olen pystynyt pyytämään häntä lopettaan. ... en haluaisi "hylätä" häntä seksuaalisesti sellaisella hetkellä, kun olen itse edesauttanut häntä kiihottuneeseen tilaan.
Seurustelun alkuvaiheessa on tärkeintä oppia tuntemaan toista ihmistä. Kun seurustelu etenee, vielä tärkeämmäksi asiaksi nousee luottamus. On opittava olemaan luotettava samalla, kun oppii luottamaan toiseen. Harva haluaa astella alttarille sanomaan "tahdon", jos ei voi luottaa ihmiseen, joka vieressä seisoo.
Seurustelun aikana kylvetään paljon niitä siemeniä, jotka kasvavat avioliitossa. Siksi on hyvin tärkeä erityisesti luottamuksen näkökulmasta miettiä sitä, mitä tulee kylväneeksi, koska sadonkorjuun aikana kylvetty sato on moninkertaistunut.
On erinomaisen onnellista, että tunnette kovaa vetoa toisianne kohtaan. Niin kuuluukin olla. Sehän lupaa vain kaikkea hyvää mahdollista tulevaa avioliittoa ajatellen. Kaikesta päätellen teillä on lupa odottaa kaunista satoa, kun sen aika on. Mutta vetovoima ei ole lopulta seksuaalisuuden tärkein käyttövoima. Luottamus on paljon tärkeämpi. Siksi sitä on ennen kaikkea viljeltävä.
Tällä hetkellä toimintanne opettaa teistä itsestänne seuraavia asioita:
1. Kun himo kasvaa riittävän kovaksi, voitte joustaa siitä, minkä tiedätte oikeaksi.
2. Jos toinen on kovasti kiihottunut, teidän mielestänne hänellä on oikeus saada tyydytys vaikka väärillä keinoin.
3. Kun rukoilee ja pyytää anteeksi, teko ei ole enää niin paha - ja sen voi tehdä uudelleen.
4. Väärien asioiden puolesta voi rukoilla, mutta niiden parantamiseksi ei tarvitse nähdä kovasti vaivaa.
5. Haluatte seurata Jeesusta kaikessa, paitsi seksuaalisuudessa lipsumiset sallitaan.
Sanoin nuo asiat kovasti kärjistäen, mutta ajatus siellä taustalla on oikeasti vakava. Avioliitossa tulee väistämättä vastaan tilanteita, joissa seksi ei ole mahdollista: sairauksia, työtilanteen vuoksi eri paikkakunnilla asumista, pitkiä työmatkoja, synnytyksiä yms. Miten avioliiton ja luottamuksen käy, jos tuo yllä oleva lista on opittu jo seurusteluaikana niin hyvin, että se kasvaa hedelmää avioliitossa?
Seurusteluaikana on tärkeä oppia, että tuleva puoliso on luotettava silloinkin, kun vietit haluaisivat viedä ihan toiseen suuntaan. Entäpä jos päädytte naimisiin, ja jossain vaiheessa toinen teistä lähtee työmatkalle tai firman ikävämaineisiin pikkujouluihin samaan aikaan, kun keskinäinen seksielämänne on ollut syystä tai toisesta laihaa? Kumpikin saattaa silloin muistella sitä, miten rajojen rikkominen opittiin jo silloin, kun yhdessä oleminen oli vasta alussaan. Niistä ajatuksista syntyvä epäilys ei rakenna lujaa parisuhdetta.
Seurusteluaikana muutoksia on lopulta paljon helpompi tehdä, kun parisuhde ei ole vielä niin vakiintunut kuin usean avioliittovuoden jälkeen. Nyt kannattaa valita ne siemenet, joita haluaa kylvää. Jeesus itse muistuttaa aika ankarasta lainalaisuudesta, joka toimii monilla elämän osa-alueilla:
Joka on vähimmässä luotettava, se on luotettava paljossakin,
ja joka on vähimmässä vilpillinen, se on vilpillinen myös paljossa.
(Luuk. 16:10)Tiedän, että nämä ovat aika kovia sanoja. Mutta mielestäni tämä on tärkeä näkökulma. Jos yhteiskunta ihannoi kestävää avioliittoa, ja pitää pahana yhden yön juttuja, esiaviollisia seikkailuja ja muuta vastaavaa, on siihen sisään rakennettuna jo ajatus luottamuksesta. Valitettavasti elämme aikaa, jolloin media suorastaan kannustaa erilaisiin seksuaalisiin kokeiluihin. Siksi luottamusta on korostettava kristillisessä opetuksessa erityisesti.
En ajattele, että kirjoittamani perusidea olisi teille vieras. Haluankin vain tuoda tuon luottamuksen näkökulman teille kannustimeksi. On helppo ajatella, että "tämän verran olemme rikkoneet ennenkin, joten ei uusi kerta mitään enempää särje". Luottamuksen suhteen jokainen uusi rajojen ylitys kuitenkin kylvää vääränlaisia siemeniä tulevaisuutta ajatellen.
Ponnisteluista ja rukouksista huolimatta hairahdamme sopivien rajojen yli kerta toisensa jälkeen. ... Olemme ... usein tehneet ns.,yhteisen päätöksen että "tämän kerran vielä ja tämä on viimeinen kerta" - huijaamme siis itseämme. ... Olemme rukoilleet yhdessä paljon...
On tärkeä rukoilla. Mutta jos rukoillaan kärsivällisyyttä, Jumala tuskin kaataa sitä saavilla niskaan, vaan hän antaa sen sijaan mahdollisuuden olla kärsivällinen. Jos rukoilemme nöyryyttä, hän todennäköisesti pistää meidät elämäntilanteeseen, joka saa meidät nöyrtymään. Ja kun rukoillaan itsehillintää, Jumala ei todennäköisesti tee meille jotain himoja sammuttavaa operaatiota, vaan auttaa löytämään toimintamallit, joilla valitaan oikein.
C.S. Lewis on opettanut, että himo sanoo ihmiselle: "Jos vielä tämän kerran, niin sen jälkeen ei enää koskaan." Ja niin se himo sanoo seuraavallakin kerralla. Siksi himolle on vastattava: "Ei nyt, mutta sitten kun..." Olet todella rehellinen itsellesi, kun käytit sanamuotoa: "huijaamme siis itseämme". Ei ole mahdollista langeta himojen kiusaukseen ja samalla selvitä tilanteesta voittajana.
Kolmiyhteiseen Jumalaan kuuluu kaikkien kiusausten keskellä turvautua. Jumala muuttaa ihmistä. Jeesus asuu sydämessä, ja tekee tarvittaessa suursiivousta. Pyhä Henki kasvattaa oikeita hedelmiä:
Jumala saa teissä aikaan sen, että tahdotte tehdä ja myös
teette niin kuin on hänen hyvä tarkoituksensa. (Fil. 2:13)
Rukoilen, että hän sanomattomassa kirkkaudessaan
hengellään vahvistaisi ja voimistaisi teidän sisäistä
olemustanne. Näin Kristus asuu teidän sydämissänne,
kun te uskotte, ja rakkaus on elämänne perustus ja
kasvupohja. (Ef. 3:16-17)
Hengen hedelmää taas ovat rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys,
ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä.
Näitä vastaan ei ole laki. Ne, jotka ovat Jeesuksen Kristuksen
omia, ovat ristiinnaulinneet vanhan luontonsa himoineen ja
haluineen. (Gal. 5:22-24)Kaikki tämä on totta, kuten myös se, että kristittyä kutsutaan ottamaan aktiivisesti askelia sillä tiellä, jonka tietää oikeaksi.
Toteuttakaa sana tekoina, älkää pelkästään kuunnelko sitä
- älkää pettäkö itseänne. (Jaak. 1:22)Olemme myös sopineet pelisääntöjä, kuten että vältämme kiihkeää pussailua, emme kosketa toisiamme bikinirajojen sisältä vaatteiden päältäkään, emme riisuudu ja että rukoilemme heti, jos tilanne uhkaa lähteä käsistä.
Kuten sanoin jo alussa, teillä itsellänne on kaikki tieto, kuinka kuuluu toimia. On tärkeä tehdä pelisäännöt, joita noudatetaan. Ongelmaksenne näyttääkin muodostuneen se, että on vaikea pysyä niissä säännöissä, jotka seurustelukumppanin kanssa on tehnyt. Ikävä kyllä silloin joudutaan kysymään, ovatko laatimanne säännöt riittävät.
Mopoautolla ei saa ajaa moottoritiellä. Jos kuljettaja lähtee määrätietoisesti ajamaan kiihdytyskaistaa, ja rukoilee kaistan lopussa Jumalaa johdattamaan jonnekin muualle, ollaan pahasti myöhässä. Kuljettaja on silloin tehnyt virheen jo paljon aiemmin. On tehtävä viisaampi reittisuunnitelma, joka ei sisällä niitä teitä, jotka vievät luvattomiin kohteisiin.
Seurusteluaika, toiseen tutustuminen ja luottamuksen oppiminen ei edellytä kahdenkeskisiä leffailtoja, joiden jälkeen itseen pettyneenä mietitään, ettei taaskaan päästy lopputeksteihin asti. On kannattavampaa suunnitella yhteinen tekeminen sen mukaan, että jo etukäteen tietää, että yhdessäolon jälkeen on myös omassatunnossa hyvä olo. En ole suosittelemassa mitään esiliinaa tai vanhempia vartijoiksi, mutta jos kahdenkeskiset hetkenne ovat teille kiusaukseksi, tuskin jatkossakaan kahdenkeskisissä hetkissä voitatte kiusauksia.
Alkoholin kohtuukäyttö oli Jeesuksellekin tuttua. Mutta jos ihminen on eheytyvä alkoholisti, hän ei voi todeta, että on täysin luvallista juoda yksi olut ruuan kanssa. Hänelle pienikin pisara olisi alku uudelle juomisputkelle. Te olette tehneet viisaita ja kurinalaisia sääntöjä. Mutta yhteinen historianne on sellainen, että tiedätte, ettette pysty tässä hetkessä niitä rajoja pitämään. Jos oikeasti haluatte elää lankeamatta, teidän on tehtävä vähän huolellisempi reittisuunnittelu. Kun sitten aikaa myöten opitte olemaan toisianne kohtaan luotettavia, voitte ottaa lisää askelia.
En myöskään halua itse toimia Jumalan tahdon vastaisesti ja tiedän, että olen itse vastuussa teoistani. ... Toimimme vastoin parempaa tietämystämme ja tahtoamme ja podemme synnintuntoa. ... Olemme huolissamme myös siitä, että tällainen liian varhain virinnyt seksuaalisuus rikkoo parisuhdettamme ja että emme osaa seurustella Herran tahdon mukaisesti. Haluamme toimia Isän tahdon mukaisesti, kuunnella Hänen ääntään ja pitää suhteemme puhtaana.
Syntien tunnustaminen ja anteeksi saaminen on kristityn suurimpia lahjoja. Armo kuuluu teille kaikessa runsaudessaan.
Huolesi on silti aiheellinen. Sellainen kristityn elämä, joka pyörii yhden synnin ympärillä, kapeutuu ja kuihtuu. On vaikea kasvaa Kristuksen tuntemisessa, jos näkökenttää varjostaa yksi kysymys koko ajan. Toivon, että kaikella lempeydellä osaan kannustaa teitä toimimaan määrätietoisesti niin, että voitte hyvällä omallatunnolla kasvaa Jumalan tuntemisessa ja luottamuksessa toisianne kohtaan.
Miettikää kaksistaan näitä asioita, joita olen kirjoittanut. Tehkää oman parisuhteenne reittisuunnitelma niin, että se oikeasti auttaa teitä. Rajoja ja yhdessä olemisen malleja ei kannata suunnitella kuvitellen itsestä jotain enemmän, mitä oikeasti on. Miettikää sitä, miten olette tähän asti valinneet yhdessäolonne tavat, ja miten ne ovat toimineet. Välttäkää niitä asioita, jotka keskimäärin ovat johtaneet teidät tilanteisiin, joita olette jälkikäteen katuneet. Miettikää, millaisia ovat ihanteenne itsestänne ja parisuhteestanne, ja pohtikaa rehellisesti, miten lähellä sitä ihannetta olette.
Jos toinen toisellenne antama tuki ja rohkaisu ei tunnu toimivan, kannattaa etsiä joku kristitty ihminen, johon luotatte - vaikkapa seurakunnan työntekijä - joka voi auttaa ja kannustaa teitä oikeaan suuntaan.
