Kirjoittaja Aihe: Kansalliseepos Kalevala ja tuonela  (Luettu 2164 kertaa)

Jaana

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 7
  • Henkisiä mietteitä ja keskustelua vailla
    • Profiili
Minua jäi mietityttämään Predestinaatio-opissa Jumalan ennaltamääräämisopin kaksi erilaista tietä, ihmiset jotka saavat taivaan ja uskovat Jeesukseen, kuin myös niiden ryhmä jotka ovat kuolemaan valittuja kadokseen ennalta tuomittuja. Kuolevaisuus ymmärretään Raamutussa osaksi ihmiskunnan historian elinkaaren näkemystä  lankeemuksesta ja sen jälkeistä ruumiillistumista, joka on kuolevaisten tie kohti suurta taistelua pahaa vastaan. Miten Raamatussa kuoleman tie, karkotus paratiisista, Aatamille ja Evalle voidaan rinnastaa samanlaisena tai erilaisena Kalevalan tuonela joen vertauskuvallisuuteen nähden sen luonteen tai henkilöhahmojen tai kertomuksien pohjalta? Onko Kalevala runoudessa tuomittavia piirteitä rinnastettuna Raamatun kadotuksen ennaltamäärämiseen, sikäli kun tämän runouden pääpiirteet ovat hyvin synkät? Eli toisin sanoen tarkoittaako tuonela helvettiä, niin esimerkiksi ettei sellaisten uskomusten mytologiaan olisi koskaan voinut uskoa? Tulin siihen tulokseen myös että Kalevalan kansalliseepos on kansallisrunoutta käsittävää, ei niinkään totuudellista Raamatun viisauden runoutta. Miten siis Kalevalan runouden mystiikka ja Raamatun viisaus kohtaavat, sitä lähinnä kai etsin.
« Viimeksi muokattu: 07.07.2020 - klo:17:23 kirjoittanut Jaana »
Jaana Tuominen

Nettipappi Marko

  • Nettipappi
  • Ylläpitäjä
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 151
    • Profiili
Hei Jaana,

Olet pohtinut kysymyksessäsi tosi monia asioita, enkä edes oikein saa kiinni kaikista pohdinnoistasi. Mutta tartunkin siis tuohon viimeisimpään lauseeseesi, jossa tiivistät kysymyksesi Kalevalan ja Raamatun yhtymäkohtiin.

En tunne Kalevalaa kovinkaan hyvin, mutta siitä huolimatta rohkenen todeta, että Kalevala ja Raamattu eivät liity toisiinsa millään tapaa. Kaikissa maailman kielissä, kulttuureissa, uskonnoissa ja uskomuksissa on aina ollut jonkinlainen termistö hengellisyydelle, kuolemalle ja kuoleman jälkeiselle todellisuudelle. Aina kun Raamattua on käännetty uudelle kielelle, saavat kielessä jo olemassa olevat sanat uuden ympäristön Raamatussa. Sen vuoksi esimerkiksi tuonela esiintyy sanana niin Raamatussa kuin Kalevalassakin, vaikka niiden merkitys pitää kummassakin teoksessa ymmärtää niiden omista lähtökohdista käsin.

Samalla tavalla Kalevalaa ja Raamattua ei voida rinnastaa muidenkaan opetustensa osalta. Tottakai Kalevalassa, Raamatussa, opettavissa tarinoissa ja kansansaduissa on arjen ja ihmisten keskinäisen elämän viisautta, joka ei kaikilta osin ole ristiriidassa. Mutta kun puhutaan Jumalasta, hengellisestä todellisuudesta, pelastuksesta ja kristillisestä opista, silloin pitää valita vain yksi ohjenuora.

Tämän tarkemmin en oikeastaan osaa asiaan sanoa. Jos predestinaatio-oppi ja kysymykset tuonelasta kiinnostavat, niin tutustu noissa linkeissä oleviin viestiketjuihin.
Marko Sagulin