Kirjoittaja Aihe: Pyhä Henki ja kaste  (Luettu 304 kertaa)

R- Einolan raamattupiiri

  • Vieras
Hei ! Moos 1: 2 ja 5 käsitteli kastetta. Vauva/ aikuinen saa kasteen ja Pyhän Hengen. Jättääkö PH joskus ihmisen, jos tämä ei piittaa , lähtee Jeesuksen porukasta tms. ? Opetus Pyhästä Hengestä olisi kova juttu ..   :)

Nettipappi Marko

  • Nettipappi
  • Ylläpitäjä
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 988
    • Profiili
Hei R-Einolan raamattupiiri!

Onpa mukavaa, että olette pukeneet raamattupiirissänne heränneitä ajatuksia kysymyksen muotoon! Juuri tällä tavalla toivonkin, että raamattupiirimateriaalini toimisivat. Mitä parempia keskusteluja syntyy, sitä todennäköisempää on, että tulee joku pulma, jota yhdessä pohtienkaan ei saa ratkaistua. Kysymyksenne kuuluu kylläkin siihen sarjaan, joihin toivoisi saavansa tarkemman vastauksen, mitä todellisuudessa tarjolla on. Otan aika pitkän johdannon ja pohdiskelen taustaksi kasteen ja Pyhän Hengen suhdetta varsin laajasti. Loppupuolella on lainaus kysymyksestänne, johon hyppäämällä voi ohittaa taustapohdinnat.

Pyhä Henki ja kaste liittyvät oleellisesti yhteen. Jeesus sanoo Markuksen evankeliumissa varsin ytimekkään tiivistelmän, ns. Markuksen lähetyskäskyn:

"Menkää kaikkialle maailmaan ja julistakaa evankeliumi kaikille luoduille. Joka sen uskoo ja saa kasteen, on pelastuva. Joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen." (Mark. 16:15-16)

Näistä sanoista käy ilmi, että kaste ja usko yhdessä liittyvät pelastukseen. Tosin näiden jakeiden äärellä käydään kristittyjen ja jopa kirkkokuntien välillä kädenvääntöä siitä, missä järjestyksessä asioiden täytyy tapahtua, jotta kaikki menee oikein. Onko ensin uskottava ja sen jälkeen saatava kaste - vai voiko kastaa jo lapsena, jonka jälkeen usko voi tulla myöhemminkin?

Jeesuksen sanat kirjaimellisesti käännettynä eivät puhu järjestyksestä mitään. Hän käyttää partisiipin perfektejä, jolloin tarkalleen ottaen hän sanoo: "uskova ja kastettu pelastuu". Eli sellainen ihminen, joka uskossa turvautuu Jeesukseen ja joka on kastettu, on pelastettujen joukossa.

Toki hän vielä jatkaa: "Joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen". Siinä yhteydessä hän ei sano: "Joka ei usko tai jota ei ole kastettu..." Ristin ryöväri oli esimerkki sellaisesta poikkeuksesta, jossa ihmisellä selvästi oli usko, mutta kristillistä kastetta ei vielä ollut edes asetettu, eikä sitä olisi voitu toimittaakaan. Silti Jeesus sanoi tämän ihmisen pelastuvan. Jumala jättää siis sanassaan itselleen toimintavapauksia tilanteessa, jossa on usko muttei kastetta. Ihmiselle ei ole annettu lupaa joustaa, koska Jeesuksen käsky on yksiselitteinen:

"Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa." (Matt. 28:19-20)

Lähetyskäsky tarjoaa lisää mahdollisuuksia teoretisoida kasteen ja uskon järjestyksellä. Tässä yhteydessä Jeesus käskee ensin kastaa ja vasta sitten opettaa. Markuksen ja Matteuksen lähetyskäskyissä siis usko ja kaste esitetään eri järjestyksessä, joten siitä voidaan saada vahvistusta sille, että Raamatun keskeinen opetus on: kummatkin tarvitaan - sekä kaste että usko - olipa niiden järjestys mikä tahansa.

Apostolien teot käsittelevät kasteen ja Pyhän Hengen suhdetta esittelemällä kolme suurta pelastushistorian käännekohtaa, joissa evankeliumi leiviää uusien ihmisryhmien keskuuteen. Pyhä Henki ja kaste mainitaan yhdessä, kun evankeliumi ensimmäistä kertaa tavoittaa: 1) juutalaiset 2) samarialaiset 3) pakanat. Lisäksi on yksi erityistapaus, jossa Johannes Kastajan opetuslapset saavat huomata, mikä ero on Johanneksen ja Jeesuksen asettamissa kasteissa.

1. Pyhä Henki juutalaisille

Jeesuksen opetuslapset olivat koolla helluntaina, kun Pyhä Henki vuodatettiin. Opetuslasten kasteesta ei kerrota mitään, ja raamatuntutkijat ovatkin spekuloineet sitä, milloin heidät on kastettu vai onko kastettu ollenkaan. Olisitietenkin outoa, jos heiltä kastetta ei vaadita, vaikka kaikille muille se käsketään, joten joudumme vain toteamaan, että heidän kasteestaan ei kerrota mitään. Joka tapauksessa Pietari Pyhää Henkeä täynnä piti vahvan saarnan, jonka johdosta 3000 juutalaista miestä kastettiin kristityiksi. Siinä yhteydessä Pietari opetti kasteen ja Pyhän Hengen liittymistä toisiinsa:

Kääntykää ja ottakaa itse kukin kaste Jeesuksen Kristuksen nimeen, jotta syntinne annettaisiin anteeksi. Silloin te saatte lahjaksi Pyhän Hengen. Teitä tämä lupaus tarkoittaa, teitä ja teidän lapsianne, ja myös kaikkia niitä, jotka ovat etäällä - keitä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu. (Ap. t. 2:38-39)

2. Pyhä Henki samarialaisille

Evankeliumi oli levinnyt juutalaisilta melkein juutalaisten, halveksitun samarialaisen sekakansan keskuuteen. Samariassa oli suuri herätys ja ihmisiä kastettiin kristityiksi. Apostolit olivat kuitenkin oppineet, että kaste ja Pyhä Henki liittyvät toisiinsa, joten Pietari ja Johannes menivät paikan päälle, koska siellä kaikki ei ollut niin kuin heidän mielestään kuuluisi normaalisti olla.

Kun Jerusalemissa olevat apostolit kuulivat samarialaisten ottaneen vastaan Jumalan sanan, he lähettivät Pietarin ja Johanneksen heidän luokseen. Perille tultuaan nämä rukoilivat Samarian uskovien puolesta, että he saisivat Pyhän Hengen. Henki näet ei ollut vielä laskeutunut kehenkään heistä; heidät oli ainoastaan kastettu Herran Jeesuksen nimeen. Pietari ja Johannes panivat kätensä heidän päälleen, ja he saivat Pyhän Hengen. (Ap. t. 8:14-17)

3. Pyhä Henki pakanoille

Pietari oli kunnon juutalainen, eikä hän Jeesuksen lähetyskäskystä huolimatta ollut sisäistänyt, mitä tarkoittaa "mennä kaikkeen maailmaan". Samarialaiset oli vielä puolijuutalaisina pystytty hyväksymään kristittyjen joukkoon, mutta pakanat olivat jo liian suuri askel. Näkemänsä näyn "pehmittämänä" Pietari kuitenkin suostui kutsuun saapua sadanpäämies Corneliuksen taloon. Siellä hän saarnasi Jeesuksesta. Puheen aikana Pyhä Henki laskeutui kuulijoihin, jonka jälkeen Pietari teki johtopäätökset: Koska hän oli itsekin helluntaina saarnannut, että kaste ja Pyhä Henki kuuluvat yhteen, ei hän voinut olla kastamatta pakanoita, vaikka se oli hänelle juutalaisena todella vaikea kynnys ylitettäväksi.

Pietarin vielä puhuessa laskeutui Pyhä Henki kaikkiin, jotka olivat hänen sanojaan kuulemassa. Kaikki Pietarin mukana tulleet juutalaiset uskonveljet ihmettelivät sitä, että Pyhän Hengen lahja vuodatettiin myös pakanoihin; he kuulivat, kuinka nämä puhuivat kielillä ja ylistivät Jumalan suuruutta. Silloin Pietari sanoi: "Kuka voi estää kastamasta vedellä näitä, jotka ovat saaneet Pyhän Hengen niin kuin mekin?" (Ap. t. 10:44-47)

4. Pyhä Henki Johanneksen opetuslapsille

Viimeinen kasteen ja Pyhän Hengen yhteen liittymisestä puhuva tapauskertomus on tilanteesta, jossa Paavali haastattelee Efesoksessa tapaamiansa Johannes Kastajan opetuslapsia:

"Saitteko Pyhän Hengen, kun tulitte uskoon?" "Emme me ole kuulleetkaan mistään Pyhästä Hengestä", nämä vastasivat. "Millä kasteella teidät sitten on kastettu?" kysyi Paavali. He vastasivat: "Johanneksen kasteella." Silloin Paavali sanoi: "Johannes tosin kastoi vedellä parannukseen, mutta hän kehotti ihmisiä uskomaan toiseen, joka oli tuleva hänen jälkeensä, Jeesukseen." Tämän kuultuaan he ottivat kasteen Herran Jeesuksen nimeen, ja kun Paavali pani kätensä heidän päälleen, Pyhä Henki tuli heihin ja he puhuivat kielillä ja profetoivat. (Ap. t. 19:2-6)

Nyt kyseessä ei ole täysin uusi ihmisryhmä. Johanneksen opetuslapset olivat juutalaisia, kuten nekin, jotka helluntaina saivat Pyhän Hengen. Tässä tapauksessa Apostolien teoissa tehdään kuitenkin vielä viimeinen rajanveto: kaikki kasteet eivät ole kristillisiä kasteita. Johannes kastoi parannuksen tekemiseen. Myös muunlaisia juutalaisia kääntymys- ja puhdistautumiskasteita tunnetaan historiasta. Mikään näistä ei ole kuitenkaan se kaste, jonka Jeesus asetti. Paavali puhuu selvästi, että nämä Johanneksen opetuslapset olivat saaneet uskon lahjan. Koska Pyhästä Hengestä ei ollut mitään merkkiä, Paavali teki heti päätelmän: "Kaste ja Pyhä Henki liittyvät yhteen... Koska teillä ei ole Pyhää Henkeä, niin millä kasteella teidät oikein on kastettu?" Kristillisen kasteen toimittaminen korjasi tilanteen.

Kaste, usko ja Pyhä Henki

Nyt alan päästä varsinaisen kysymyksen ääreen... On suurta Jumalan viisautta, että kasteen ja Pyhän Hengen yhteen liittävät kertomukset koskettavat suurempia ihmisryhmiä. Sen vuoksi saadaan levollinen varmuus siitä, että Jumala liittää kasteen ja Pyhän Hengen yhteen, vaikka sitä ei aina nähtäisikään. Raamatussa ei ole yhtään samanlaista kertomusta yksittäisten ihmisten kasteista, joissa selvästi sanottaisiin, että Pyhä Henki tuli kasteen yhteydessä. Hyvin harva aikuisena kastettu ihminen on näet kasteen hetkellä kokenut mitään erityistä. Jos Raamatussa olisi kertomuksia siitä, kuinka yksittäiset ihmiset saavat kasteensa yhteydessä Pyhän Hengen oikein näkyvällä tavalla, se aiheuttaisi suurta ahdistusta niissä, jotka eivät ole mitään kokeneet.

Lisäksi suurta viisautta on sekin, että Apostolien tekojen kertomuksissa kasteen ja Pyhän Hengen saaminen tapahtuvat eri järjestyksissä. Samarialaiset ja Johanneksen opetuslapset kastetaan ensin, ja vasta sitten he saavat Hengen. Pakanat saavat ensin Hengen ja vasta sitten heidät kastetaan. Juutalaisia Pietari opettaa, että kun otetaan kaste, saadaan Pyhä Henki. Tällöin järjestyksestä ei voida tehdä selkeää kaaviota, joten kukaan kristitty ei saa ahdistua siitä, että hänet on kastettu väärään aikaan tai että hänen uskonsa on syttynyt väärään aikaan. Niin kuin minä ymmärrän Jeesuksenkin sanoneen: kummatkin tarvitaan - järjestyksellä ei ole väliä.

Paavali on ehkä ainoa yksittäinen ihminen, jonka kasteen yhteydessä puhutaan jotain myös Pyhästä Hengestä. Hänen kääntymyksestään kerrotaan tavalla, joka tuntuisi sisällyttävän Pyhän Hengen ja kasteen yhteen niin tiukasti, että kerronnallisesti niistä puhutaan synonyymeina:

Ananias lähti. Hän meni sisälle taloon, pani kätensä Saulin päälle ja sanoi: "Saul, veljeni! Herra on lähettänyt minut - Jeesus, joka ilmestyi sinulle, kun olit matkalla tänne. Hän lähetti minut, jotta (A) saisit näkösi takaisin ja (B) täyttyisit Pyhästä Hengestä." Samassa oli kuin suomut olisivat pudonneet Saulin silmistä, ja (A) hän näki jälleen. Hän nousi jalkeille, ja (B) hänet kastettiin. (Ap. t. 9:17-18)

Kaste ja Pyhä Henki kuuluvat siis yhteen. Niin kuuluvat myös usko ja Pyhä Henki. Uskoa ei voi ihmisessä syntyä, jos Pyhä Henki ei sitä vaikuta, kuten Paavali opettaa: Sanon teille selvästi, että kukaan, joka puhuu Jumalan Hengen valtaamana, ei voi sanoa: "Jeesus on kirottu." Kukaan ei myöskään voi sanoa: "Jeesus on Herra", muuten kuin Pyhän Hengen vaikutuksesta. (1. Kor. 12:3)

Jeesus liittää kasteen, uskon ja Pyhän Hengen yhteen hienolla tavalla Nikodemoksen kanssa jutellessaan. Hän tosin käyttää vertauskuvallisia ilmauksia. Vedestä syntyminen viittaa kasteeseen. Hengestä syntyminen viittaa uskoon. Ja nämä yhdessä ovat uudestisyntymistä, joka on taivaan valtakunnan kansalaiseksi syntymistä samalla tavoin kuin lihasta syntyminen on tähän elämään syntymistä:

Jeesus vastasi: "Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny vedestä ja Hengestä, hän ei pääse Jumalan valtakuntaan. Mikä on syntynyt lihasta, on lihaa, mikä on syntynyt Hengestä, on henkeä. Älä kummeksu sitä, että sanoin sinulle: 'Teidän täytyy syntyä uudesti.' Tuuli puhaltaa missä tahtoo. Sinä kuulet sen huminan, mutta et tiedä, mistä se tulee ja minne se menee. Samoin on jokaisen Hengestä syntyneen laita." (Joh. 3:5-8)

Jos haluaisi käyttää insinöörin tai rikosetsivän logiikkaa, niin kaikesta tähän asti sanotusta voisi vetää johtopäätökset ja määritellä oikean tapahtumajärjestyksen:
  • Kaste lahjoittaa Pyhän Hengen.
  • Pyhä Henki synnyttää uskon.
  • Tämän jälkeen ihmisellä on kaikki kolme: kaste, Pyhä Henki ja usko.

Tuo on ehdottomasti yksi mahdollinen tapahtumaketju. Vanhoissa kristillisissä kirkoissa samoin kuin uskonpuhdistuksen kirkoissa on tapana kastaa jo vastasyntyneet lapset kristillisen seurakunnan jäseniksi - kuten vanhassa liitossa otettiin liiton kansaan ympärileikkauksen kautta jo vastasyntyneet.

Häneen teidät on yhdistänyt ympärileikkaus, jota ei ole ihmiskäsin tehty, Kristuksen ympärileikkaus, jossa syntinen luonto riisutaan pois. Kasteessa teidät yhdessä hänen kanssaan haudattiin ja herätettiin eloon, kun uskoitte Jumalaan, joka voimallaan herätti Kristuksen kuolleista. (Kol. 2:11-12)

Siksi lapsikaste toimitetaan sillä ajatuksella, että Jumala on Sanassaan liittänyt kasteen ja Pyhän Hengen toisiinsa. Koska Jeesuksen seuraajia on käsketty kastaa ja opettaa, vanhojen kirkkojen piirissä kastetaan vauvana ja opetetaan myöhemmin siitä uskosta, mihin lapset on kastettu. Jumala toimii sitten niin kuin itse parhaaksi näkee. Läheskään aina nämä kastetut lapset eivät saa kasvaa uskovassa ympäristössä. Eivätkä läheskään kaikki uskovissa perheissä kasvavat lapsetkaan koe uskoa omakohtaisesti. Onko käynyt niin, että Pyhä Henki antanut jo vastasyntyneelle uskon siemenen, mutta se ei ole saanut kasvaa? Vai onko käynyt niin, että joidenkin ihmisten kohdalla kaste ja Pyhä Henki liittyvät yhteen mutta ajallisesti hyvin eri aikoihin kuten Apostolien tekojen kertomuksissakin? Vai mitä on tapahtunut?

Ihminen ei voi toimillaan pakottaa Jumalaa toimimaan tietyllä tavalla. Vanhat kristilliset kirkot ovat mielestäni aivan oikein kokeneet viisaaksi tehdä Jumalan käskystä sen osan, jonka täyttämisestä ihminen on vastuussa. Vauvojen kohdalla ei ole mitään tietoa siitä, mikä on vauvan puolelta jumalasuhteen laatu. Se jää Jumalan armon varaan.

Aikuisten ihmisten suhteen vanhoissa kirkkokunnissakaan aikuista ihmistä ei kasteta ensin, vaan ensin häntä opetetaan uskonasioihin, jonka jälkeen hänet kastetaan, jos hän itse tunnustaa uskovansa Jeesukseen. Näin kävi muun muassa etiopialaisen hoviherran tapauksessa:

Hoviherra sanoi: "Tässä on vettä. Estääkö mikään kastamasta minua?" Filippos sanoi hänelle: "Jos koko sydämestäsi uskot, se on mahdollista." Hoviherra vastasi: "Minä uskon, että Jeesus Kristus on Jumalan Poika." Hän käski pysäyttää vaunut, ja he molemmat, Filippos ja hoviherra, astuivat veteen, ja Filippos kastoi hänet. (Ap. t. 8:36-38)

Vaikka Jumala Sanassaan sitoo kasteen ja Pyhän Hengen yhteen, hän myös voi Henkensä kautta vaikuttaa uskon. Sillä tavoin apostolien aikaankin Pyhä Henki käänsi sydämiä Jumalan puoleen, jonka jälkeen heidät kastettiin. Lapsikasteen tunnustavien kirkkojen piirissä tunnetaan siis yhtä hyvin "uskovien kaste" niiden kohdalla, joita ei ole aikaisemmin kastettu. Kasteen, uskon ja Pyhän Hengen saamisen suhteen on siis alusta asti ymmärretty, että Jumala on toiminut suvereenisti viisautensa mukaan. Ja yhtä lailla on ymmärretty, että Kristillisen seurakunnan on omalta puoleltaan pyrittävät täyttämään lähetyskäskyn velvoitteet.

Vauva/ aikuinen saa kasteen ja Pyhän Hengen. Jättääkö PH joskus ihmisen, jos tämä ei piittaa , lähtee Jeesuksen porukasta tms. ?

Vanhan testamentin aikana Pyhää Henkeä ei vuodatettu kaikille, niin kuin uuden liiton aikana. Tähän muutokseen Pietari viittasi, kun hän piti helluntain saarnaansa: Tämä on sitä, mikä profeetta Joelin suulla on ilmoitettu: - Viimeisinä päivinä, sanoo Jumala, minä vuodatan Henkeni kaikkiin ihmisiin. Teidän poikanne ja tyttärenne profetoivat, nuorukaiset näkevät näkyjä ja vanhukset ennusunia. (Ap. t. 2:16-17)

Vanhan testamentin aikana Pyhä Henki oli pääsääntöisesti vain virkaansa voidelluilla papeilla, profeetoilla ja kuninkailla. Kuningas Saul rikkoi pahasti Jumalaa vastaan, joten Pyhä Henki poistui hänestä: "Herran henki siirtyi pois Saulista, ja Herran lähettämä paha henki alkoi ahdistaa häntä." (1. Sam. 16:14)

Myös Daavid teki todella suuren synni, jota katuessaan hän ilmeisesti pelkäsi ilmeisesti Saulin kohtaloa. Kuuluisassa synnintunnustuspsalmissaan hän pyysi: "Jumala, luo minuun puhdas sydän ja uudista minut, anna vahva henki. Älä karkota minua kasvojesi edestä, älä ota minulta pois pyhää henkeäsi." (Ps. 51:12-13)

Joelin kirjan profetia on täyttynyt helluntaina, ja nyt Jeesus asuu Pyhän Henkensä kautta kristityn sydämessä, kun tämä elää uskossa Jeesukseen: "Kristus asuu teidän sydämissänne, kun te uskotte, ja rakkaus on elämänne perustus ja kasvupohja." (Ef. 3:17)

Kristityn ei myöskään tarvitse elää jatkuvassa pelossa siitä, että Jumala joka päivä arvioisi uudelleen, vieläkö kristitty on Pyhän Hengen arvoinen. Jeesus on luvannut omalta puoleltaan olla uskollinen: "Kaikki ne, jotka Isä minulle antaa, tulevat minun luokseni, ja sitä, joka luokseni tulee, minä en aja pois." (Joh. 6:37)

Vaikka Jumala on uskollinen, Raamattu kehottaa jokaista uskovaa valvomaan ja kilvoittelemaan, ettei luopuisi uskostaan ja kääntyisi pois. En muista, onko Raamatussa kohtia, joissa puhuttaisiin suoraan siitä, että Pyhä Henki poistuisi kristitystä ihmisestä. Mutta on mielestäni varsin perusteltua olettaa, että näin voi käydä. Kristitty voi hylätä Jumalan ja kääntää hänelle selkänsä, jolloin kaste tai aikaisemmin vahvana näkynyt usko ei automaattinen väkisin pelastava voima. Jumala ei pakota ihmistä seuraansa.

Pyhä Henki sanoo selvästi, että viimeisinä aikoina jotkut luopuvat uskosta ja alkavat seurata eksyttäviä henkiä ja pahojen henkien opetuksia. (1. Tim. 4:1)

Mahdotontahan on auttaa niitä, jotka kerran ovat päässeet valoon, maistaneet taivaan lahjaa ja tulleet osallisiksi Pyhästä Hengestä, nauttineet Jumalan hyvää sanaa ja kokeneet tulevan maailman voimia mutta luopuneet uskostaan. Ei heitä voi toistamiseen johdattaa kääntymykseen - niitä, jotka nyt itse ristiinnaulitsevat Jumalan Pojan ja nostavat hänet kaikkien pilkattavaksi! (Hepr. 6:4-6)


Haluan vielä hyvin painokkaasti sanoa, että Jeesuksen todistuksen mukaan hän on uskollinen ja hän Pyhän Henkensä kautta saa aikaan ihmisessä uskon. Hän on tuki ja turva. Kristitty ei saa pelätä, että tulisi joskus se päivä, jolloin yhtäkkiä Pyhä Henki on jättänyt ihmisen oman onnensa varaan ja haaksirikkoutumaan uskossa. Jumala ei toimi sillä tavoin.

Varsinaista kysymystänne ajatellen halusin tuoda esille sen, että jos ihminen itse kääntyy pois uskosta, niin minun ymmärrykseni mukaan on mahdollista ja ehkäpä jopa todennäköistä, että Pyhä Henki ei silloin voi asua sydämessä. Usko on Pyhän Hengen työtä. Missä on usko Jeesukseen, siellä on Jumalan Henki. Missä uskoa ei ole, siellä ei ole näkyvissä Hengen työ.
Marko Sagulin