Ave Maria!
Kysymäsi raamatunkohta on vuoden 1889 Pipliasta. Tässä myös uudemmat käännösvaihtoehdot:
Eikä pidä myös äpärän tuleman Herran seurakuntaan,
eipä vielä kymmenenteen polveenkaan asti pidä jonkun
heistä Herran seurakuntaan tuleman. (5. Mos. 23:2 Piplia)
Älköön kukaan sekasikiö pääskö Herran seurakuntaan;
älköön sellaisen jälkeläinen edes kymmenennessä polvessa
pääskö Herran seurakuntaan. (5Moos. 23:2 KR38)
Ketään, joka on syntynyt kielletystä suhteesta, ei saa lukea
Herran kansaan kuuluvaksi. Ketään hänen jälkeläisistäänkään,
edes kymmenennestä sukupolvesta, ei saa lukea Herran
kansan joukkoon. (5. Moos. 23:3)Käännökset on tehty 50 vuoden välein. Kieli on muuttunut tai sitten Raamatun kääntäjillä on ollut hieman epäselvyyttä siinä, miten tuo kyseinen sana täytyy tulkita. Selvää kuitenkin on, että puhutaan sellaisesta ongelmasta, jonka pohjimmiltaan otit esille. Kuinka voidaan rangaista sellaista, joka ei ole itse voinut vaikuttaa asiaan?
Eräs arvostamani raamatunopettaja kertoi, että hän on yhden kerran jättänyt antamasta synninpäästön sellaiselle, joka häneltä sitä pyysi. Tämä kyseinen henkilö pyysi anteeksi sitä, että on avioton lapsi. Pastori ei voinut antaa synninpäästöä, koska kyseessä ei ollut tämän ihmisen synti. Antamalla synninpäästön hän olisi myöntänyt tai epäsuorasti väittänyt, että tämä ihminen on tehnyt jotain väärin. Vaikka ei ollut. Kyllähän Jeesuskin kantoi maanmiestensä silmissä aviottoman lapsen, äpärän, leimaa, kun ei ollut syntynyt avioliitossa.
Tämän Mooseksen kirjan kohdalla ei siis voida tehdä johtopäätöksiä siitä, ketkä saavat kuulua Kristuksen seurakuntaan. Se sanoma kuuluu kaikille kansoille ja jokaiselle ihmiselle.
Jumalan pelastussuunnitelmaan kuului, että Abrahamista saa alkunsa kansa, johon syntyy Messias. Siksi Jumalan valitulle kansalle annettiin tarkat säädökset, kuinka oli elettävä. Erityisesti jumalanpalvelus- ja uhrikäytännöissä säädökset olivat hyvin tarkat. Jumalan kansan pyhyyttä ja kuuliaisuutta valvottiin ankarasti. Meistä kuulostaa epäreilulta, että vanhemmat voivat aiheuttaa rangaistuksen lapsilleen. Mutta eihän sitä tosiasiaa voi vieläkään kieltää, että vanhempien väärät valinnat aiheuttavat monesti suuria vaikeuksia lapsille ja tuleville sukupolville. Israelin kansan suhteen tämä vastuu näkyi konkreettisesti myös jumalanpalveluskäytännöissä. Jos vanhemmat harrastivat kiellettyjä sukupuolisuhteita, niistä syntyneet jälkeläiset eivät saaneet kuulua Herran kansaan.
Tarkasti ei voida tietää, mitä tarkoitettiin sillä, että jotakuta ei saanut lukea Herran kansan joukkoon. Tätä kohtaa edeltävässä jakeessa puhutaan siitä, kuinka kuohittuja ei saa laskea Herran kansan joukkoon. Jukka Norvanto kirjoittaa siitä selitykseksi näin:
"Koska Herran kansan kokoontuminen ei yleensä tarkoittanut kaikkien israelilaisten tulemista yhteen, vaan ainoastaan heidän edustajiensa eli sukujen päämiesten kokoontumista, niin jotkut ovat ajatelleet kiellon tarkoittaneen sitä, ettei kuohittuja voitu hyväksyä Israelin kansan keskuudessa minkäänlaiseen johtavaan asemaan."
Tätä ajattelua tukee muun muassa se, että papit, joilla oli joku ruumiinvamma, eivät saaneet uhrata Temppelissä - mutta he saivat kyllä syödä uhrilihaa. Katso lisää tästä vastauksestani:
Uhraamaan kelpaamattomat.
Tämä oli johdanto. Nyt varsinaisiin kysymyksiisi:
Tarkoittaako tämä sitä, että kaikki avoliitossa syntyneet lapset eivät ole tervetulleita seurakunnan tapahtumiin tai kasteelle, mutta sen sijaan esim. varkaat ja homot ovat tervetulleita seurakuntaan (viitaten: Mark. 2:14-17).
Ei tarkoita. Emme tarkasti tiedä, mitä Herran seurakunnasta erottaminen tarkoitti VT:n aikana. Mutta tiedämme, että kyseinen käsky kosketti nimenomaan juutalaisia ja juutalaista seurakuntaa. Jeesus täytti juutalaisuuteen kuuluvat lupaukset ja Jumalan pelastussuunnitelman. Jeesuksen myötä ovi avautui myös pakanoille, joita vain juutalaisuuteen kuuluvat säädökset eivät koske.
Mitä nämä äpärälapset ovat tehneet, jotta heidät tuomitaan kadotukseen heti, mutta syntiset vanhemmat saavat katumuksen jälkeen anteeksi?
Kuten edellä sanoin, aviottomat lapset eivät ole tehneet mitään väärää. Mutta juutalaisen seurakunnan pyhyyttä ja Jumalan kunnioitusta varten oli tehtävä selkeät säännöt ja riittävän kovat seuraukset, jotta kansa ei toimisi väärin.
Edellä sanoin myös sen, että emme tiedä, mitä erottaminen seurakunnasta tarkoitti. Asiaa ei voida silti missään tapauksessa rinnastaa kadotustuomioon. Mainitsemasi Tuomarien kirjan kohta kertoo Jeftasta, joka oli suuri tuomari ja juutalaisen kansan johtaja. Hän oli avioton lapsi, mistä oli seurauksia muun muassa hänen perintöoikeuksiinsa, mutta hänet kutsuttiin Herran eteen antamaan johtajan lupauksensa.
Onko kirkon mukaan äpärä,
1) jos on siitetty seurustelusuhteessa, mutta syntynyt avioliiton sisällä?
2) jos on siitetty syrjähypyssä (tunnustettu/kiistetty)?
3) jos on syntynyt kulissiavioliitossa?
4) jos on avioerolapsi/yh:n lapsi?
Kirkko ei määrittele äpärä-sanan merkitystä. En tarkasti tiedä, mitä vanha suomenkieli on sanalla tarkoittanut, mutta uskoisin, että se tarkoittaa juurikin avioliiton ulkopuolisista suhteista syntynyttä lasta. Raamattu ei määrittele myöskään sanan sisältöä, mutta opettaa, että sukupuolisuhteiden ainoa oikea toteuttamisväylä on avioliitto, joten tarkoitus on, että kaikki lapset saisivat syntyä toisiinsa mahdollisimman tiukasti sitoutuneiden vanhempien muodostamaan kotiin.