Kirjoittaja Aihe: Miksi Jeesus rikkoo perheitä? (Matt. 10:34-36)  (Luettu 1802 kertaa)

Ilona

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 2
    • Profiili
Hei Marko!

Tuo kohta ihmetyttää minua. Ymmärrän, että emme saa rakastaa mitään emmekä ketään muuta enemmän kuin Jumalaa ja että Jeesuksen seuraamisesta voi koitua riitaa ja sotaa. Mutta miksi Jeesus sanoo näin? Muualla Hän sanoo jättävänsä meille rauhan, ei toki sellaista, minkä maailma antaa. Mutta miksi Jeesus sanoo rikkovansa perheitä? Liittyykö tämä kaikki vain siihen, ettemme laittaisi ketään Hänen edelleen elämässämme?

Kiitos jo etukäteen!

Nettipappi Marko

  • Nettipappi
  • Ylläpitäjä
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 151
    • Profiili
Hei Ilona,

Kysymyksesi pohdinnoissa olet oikeastaan jo itse vastannut kysymykseesi. Toistankin siis sinun omat sanasi vain vähän syvemmältä penkoen ja muutamalla raamatunkohdalla höystäen. Aloitan laittamalla kysymäsi kohdan kokonaisuudessaan näkyviin, ja liittämällä mukaan pari jaetta sen molemmin puolin, niin asiayhteyksin tulee paremmin selville:

Kristuksen tunnustaminen
Joka tunnustautuu minun omakseni ihmisten edessä, sen minäkin tunnustan omakseni Isäni edessä taivaissa. Mutta joka ihmisten edessä kieltää minut, sen minäkin kiellän Isäni edessä taivaissa.
Älkää luulko, että minä olen tullut tuomaan maan päälle rauhaa. En minä ole tullut tuomaan rauhaa, vaan miekan. Minä olen tullut nostamaan pojan isäänsä, tyttären äitiään ja miniän anoppiaan vastaan. Viholliset ovat oman talon väkeä.
Joka rakastaa isäänsä tai äitiänsä enemmän kuin minua, ei kelpaa minulle, eikä se, joka rakastaa poikaansa tai tytärtänsä enemmän kuin minua, kelpaa minulle. Joka ei ota ristiään ja seuraa minua, se ei kelpaa minulle. Joka varjelee elämäänsä, kadottaa sen, mutta joka elämänsä minun tähteni kadottaa, on sen löytävä. (Matt. 10:32-39)


Kyse on siis Kristuksen omaksi tunnustautumisesta ja siitä, mitä se tunnustautuminen joskus aiheuttaa.

Ymmärrän, että emme saa rakastaa mitään emmekä ketään muuta enemmän kuin Jumalaa ja että Jeesuksen seuraamisesta voi koitua riitaa ja sotaa. Mutta miksi Jeesus sanoo näin?

Lopulta sinua eniten vaivaava asia taitaa olla tuo Jeesuksen sanamuoto, joka voidaan lukea kahdella tavalla. Oletan, että sinä näet sen siinä merkityksessä, mitä se minun mielestäni ei tarkoita. Eli Jeesus ei tässä ilmoita, mitkä ovat hänen motiivinsa ja tavoitteensa. Minun mielestäni tämä kohta luetaan siten, että Jeesus ei kerro, mitä hän toivoo, vaan hän hyvin päättäväisellä tavalla ilmoittaa, mitä väistämättä tulee tapahtumaan. Hän ei siis tässä paljasta omaa ohjelmanjulistustaan vaan ampuu alas kuulijoiden mahdolliset väärät odotukset. Siis hieman selittävällä tavalla kääntäen: "Älkää kuvitelko, että evankeliumi saa ihmiset vetämään yhtä köyttä."

Jeesuksen motiivi ja ohjelmanjulistus on se, että hän on tehnyt kaikkensa kutsuakseen kaikki ihmiset pelastukseen:
  • Jerusalem, Jerusalem! Sinä tapat profeetat ja kivität ne, jotka on lähetetty sinun luoksesi. Miten monesti olenkaan tahtonut koota lapsesi, niin kuin kanaemo kokoaa poikaset siipiensä suojaan! Mutta te ette tahtoneet tulla. (Luuk. 13:34)
  • Ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan sitä tuomitsemaan, vaan pelastamaan sen. Sitä, joka uskoo häneen, ei tuomita, mutta se, joka ei usko, on jo tuomittu, koska hän ei uskonut Jumalan ainoaan Poikaan. Ja tuomio on tämä: valo on tullut maailmaan, mutta pahojen tekojensa tähden ihmiset ovat valinneet sen asemesta pimeyden. (Joh. 3:17-19)

Lisäksi hän lupasi omilleen rauhan, kuten itsekin jo kysymyksessäsi totesit, ja julisti kaikki rauhantekijät autuaiksi. On siis mahdotonta, että Jeesus toivoisi ihmisten riitautuvan keskenään:
  • Minä jätän teille rauhan. Oman rauhani minä annan teille, en sellaista jonka maailma antaa. Olkaa rohkeat, älkää vaipuko epätoivoon. (Joh. 14:27)
  • Autuaita rauhantekijät: he saavat Jumalan lapsen nimen. (Matt. 5:9)

Jeesus ei siis halua hajottaa perheitä. Mutta historia näyttää karulla tavalla, että oikea usko ei saa ympäröivää yhteiskuntaa rakastamaan kristittyjä, kun ei se aina saa edes kristittyjä rakastamaan toisiaan. Jerusalemin alkukristityillä oli hetken aikaa jotakuinkin täydellinen tilanne: "He ylistivät Jumalaa ja olivat koko kansan suosiossa, ja päivä päivältä Herra liitti heidän joukkoonsa niitä jotka pelastuivat." (Ap. t. 2:47) Tämä olotila ei kuitenkaan kestänyt kauaa. Hyvin pian alkoivat erilaiset vainot, jotka levisivät samaa tahtia kuin kristinuskokin levisi.

Sanoma Jeesuksesta on aina jakanut ihmiset kahteen leiriin: niihin, jotka ottavat hänet vastaan - ja niihin, jotka eivät ota. Näin on aina ollut ja näin tulee olemaan. Kun Jeesus sanoo, että "minä olen tullut tuomaan miekan", hän kertoo, kuinka tulee käymään, vaikka hän ei sitä toivoisikaan. Jos jotkut perheen jäsenet pitävät Jeesusta elämänsä tärkeimpänä asiana ja toiset torjuvat hänet, seuraa siitä väistämättä myös jakolinjat perheen sisälle. Jeesuksessa toteutui hyvin perusteellisesti vanhan Simeonin ennustus:

Simeon siunasi heitä ja sanoi Marialle, lapsen äidille: "Tämä lapsi on pantu koetukseksi: monet israelilaiset kompastuvat ja monet nousevat. Hänet on pantu merkiksi, jota ei tunnusteta, ja sinun omankin sydämesi läpi on miekka käyvä. Näin tulevat julki monien sisimmät ajatukset." (Luuk. 2:34-35)

Jeesuksen tapa käyttää perhettä riidan esimerkkinä on tehokas. Se kuvaa kipeällä tavalla sitä, kuinka kaikkein läheisimpien ihmistenkin välille voi Jeesuksen vuoksi muodostua jakolinjoja.
Marko Sagulin