Hei Tuija!
Minä miellän tuon lausahduksen sitä kautta, että köyhyys on puutetta ja tarvitsemista. Hengessään köyhä on siis ihminen, joka kaipaa sielulleen jotain. Sen vastakohtana voisi taas olla ihminen, joka on itseriittoinen eikä enää tarvitse mitään.
Läpi Raamatun kulkee teema, että sellainen ihminen on hyvällä paikalla, joka kaipaa Jumalaa ja odottaa hänen lahjojaan. Voisi suorastaan sanoa, että odotus ja kaipaus on yksi jumalasuhteen kulmakivistä. Usko, toivo, rakkaus -kolmikossa rakkaus edustaa aktiivista palvelemista, usko edustaa varmaa luottamusta ja toivo odotusta ja kaipausta. Kaikki ne ovat osa täysipainoista jumalasuhdetta.
- Miksi olet masentunut, sieluni, miksi olet niin levoton? Odota Jumalaa! Vielä saan kiittää häntä, Jumalaani, auttajaani. (Ps. 42:6)
- Ikimuistoisista ajoista ei ole tietoon tullut, ei korva ole kuullut, ei silmä nähnyt, että olisi muuta jumalaa kuin sinä, Jumalaa, joka auttaa niitä, jotka häntä odottavat. (Jes. 64:3)
- Herra ohjatkoon sydämenne rakastamaan Jumalaa ja odottamaan kestävinä Kristusta. (2. Tess. 3:5)
Vuorisaarnan autuaaksijulistuksen alkupuoli on järjestään hyvin kaipaukseen painottuva. Jälkipuoli on enemmän lujaa luottamusta ja aktiivista palvelemista koskettava:
"Autuaita ovat hengessään köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta.
Autuaita murheelliset: he saavat lohdutuksen.
Autuaita kärsivälliset: he perivät maan.
Autuaita ne, joilla on vanhurskauden nälkä ja jano: heidät ravitaan.
Autuaita ne, jotka toisia armahtavat: heidät armahdetaan.
Autuaita puhdassydämiset: he saavat nähdä Jumalan.
Autuaita rauhantekijät: he saavat Jumalan lapsen nimen.
Autuaita ovat ne, joita vanhurskauden vuoksi vainotaan: heidän on taivasten valtakunta.
(Matt. 5:3-10)Samasta kaipauksen teemasta sekä hengellisen köyhyyden ja rikkauden näkökulmasta kirjoittavat myös Jaakob ja Paavali:
- Kuulkaa, rakkaat veljeni! Onhan Jumala valinnut juuri maailman silmissä köyhät olemaan uskossa rikkaat ja perimään valtakunnan, jonka Jumala on luvannut häntä rakastaville. (Jaak. 2:5)
- Olemme köyhiä, mutta teemme monia rikkaiksi; meillä ei ole mitään, mutta omistamme kaiken. (2. Kor. 6:10)
Moni näkökulma syvenee, kun sitä tarkastellaan vastakohtansa kautta. Autuaaksijulistuksilla on rinnakkainen kohta Luukkaan evankeliumissa. Siinä Jeesus ei puhu pelkästään autuaista, vaan myös niistä, jotka eivät ole autuaita:
Autuaita olette te köyhät, sillä teidän on Jumalan valtakunta.
Autuaita te, jotka nyt olette nälissänne: teidät ravitaan.
Autuaita te, jotka nyt itkette: te saatte nauraa.
Autuaita olette te, kun teitä Ihmisen Pojan tähden vihataan ja herjataan, kun ihmiset erottavat teidät keskuudestaan ja inhoavat teidän nimeännekin. Iloitkaa silloin, hyppikää riemusta, sillä palkka, jonka te taivaassa saatte, on suuri. Samoinhan tekivät heidän isänsä profeetoille.
- Mutta te rikkaat - voi teitä! Te olette jo onnenne saaneet.
Voi teitä, jotka nyt olette kylläiset! Te näette vielä nälkää.
Voi teitä, jotka nyt nauratte! Te saatte surra ja itkeä.
Voi teitä, kun kaikki ihmiset puhuvat teistä hyvää! Samoinhan tekivät heidän isänsä väärille profeetoille.
(Luuk. 6:20-26)Paavali kirjoittaa korinttolaisten omahyväisyyttä moittien vertauskuvallisesti siitä, miten he ovat sisäisesti rikkaita ja mahtavia. He eivät enää tarvitse mitään:
Te olette näköjään jo kylläisiä, teistä on tullut rikkaita, olette päässeet kuninkaiksi - toisin kuin me. Kunpa olisittekin kuninkaita, niin että mekin saisimme kuninkaina hallita teidän kanssanne! (1. Kor. 4:8 ) Joka ei tarvitse mitään, ei tarvitse myöskään Jumalaa. Hengessään köyhä kaipaa hengelleen Jeesusta.
