Kirjoittaja Aihe: Joulun profetiat  (Luettu 1091 kertaa)

Nettipappi Marko

  • Nettipappi
  • Ylläpitäjä
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 109
    • Profiili
Sain sähköpostilla kysymyksen, joka mielestäni sopii erinomaisesti tälle palstalle liitettäväksi:

Lainaus
Voisitko minulle kertoa profetiat, raamatunkohdat, jotka viittaavat Jeesuksen syntymään, jouluun.

Messiaaseen liittyviä profetioita on Vanhassa testamentissa runsaasti. Varsin moni profetia voidaan myös tavalla tai toisella liittää Jeesuksen syntymän tapahtumiin. Kuitenkaan yhtään sellaista profetiaa ei löydy, joka olisi niin yksiselitteinen ja tarkka, että sen perusteella voisi etukäteen sanoa, milloin ja missä tapahtuu mitäkin. Tosin se ei ole profetioiden tarkoitus muutenkaan. Profetioiden tarkoitus on enemmänkin se, että jälkikäteen voidaan profetioista ymmärtää, että mikään ei ole ollut sattumaa ja Jumalalla on ollut tarkka suunnitelma, vaikka hän onkin profeettojen kautta lähinnä vain herätellyt tai antanut toivoa.


Kansa, joka pimeydessä vaeltaa

Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon. Niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa, loistaa kirkkaus. Sinä teet runsaaksi riemun, annat suuren ilon. He iloitsevat sinun edessäsi niin kuin elonkorjuun aikana iloitaan, niin kuin saaliinjaossa riemuitaan. Ikeen, joka painaa heidän hartioitaan, valjaat, jotka painavat olkapäitä, ja heidän käskijänsä sauvan sinä murskaat, niin kuin murskasit Midianin vallan. Ja kaikki taistelukenttiä tallanneet saappaat, kaikki veren tahrimat vaatteet poltetaan, ne joutuvat tulen ruoaksi. Sillä lapsi on syntynyt meille, poika on annettu meille. Hän kantaa valtaa harteillaan, hänen nimensä on Ihmeellinen Neuvontuoja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä, Rauhan Ruhtinas. Suuri on hänen valtansa, ja rauha on loputon Daavidin valtaistuimella ja hänen valtakunnassaan. Oikeus ja vanhurskaus on sen perustus ja tuki nyt ja aina. Tämän saa aikaan Herran Sebaotin pyhä kiivaus. (Jes. 9:1-6)

Joulupäivän aamuna jumalanpalveluksissamme luetaan tämä psalmi. Se ilmoittaa Vapahtajan syntymisen maailmaan. Profetiassa luetellaan lista tämän Messiaan nimiä, joilla tarkoitetaan hänen olemustaan. Profetia siis kertoo tulevan Daavidin jälkeläisen olevan itse Jumala.


Daavidin jälkeläinen tuo oikeuden ja rauhan

Iisain kannosta nousee verso, vesa puhkeaa sen juuresta ja kantaa hedelmää. Hänen ylleen laskeutuu Herran henki, viisauden ja ymmärryksen henki, taidon ja voiman henki, totuuden tuntemisen ja Herran pelon henki: hänen ilonsa on totella Herraa. Hän ei tuomitse silmämitalla eikä jaa oikeutta korvakuulolta vaan antaa heikoille oikean tuomion ja ajaa vakaasti maan köyhien asiaa. Hän lyö väkivaltaista sanansa sauvalla ja surmaa huultensa henkäyksellä väärintekijän. Vanhurskaus on hänellä varustuksena ja uskollisuus vyönä hänen uumillaan. (Jes. 11:1-5)

Pari lukua myöhemmin Jesajan kirjassa on profetia, joka luetaan usein kirkoissamme jouluaattona. Tämä jatkaa edellisen linjaa kuvaamalla tulevaa Messiasta rauhan ja oikeuden tuovaksi hallitsijaksi. Iisai oli Daavidin isä, joten Daavidin saama lupaus valtaistuimelle astuvasta jälkeläisestä on myös profetiassa mukana.


Betlehemistä nousee Messias
 
Sinä Betlehem, sinä Efrata, sinä olet pienin Juudan sukukuntien joukossa! Mutta sinun keskuudestasi nousee Israelille hallitsija. Hänen juurensa ovat muinaisuudessa, ikiaikojen takana. Herra jättää Israelin vain siksi ajaksi, kun synnyttäjä synnyttää. Sitten israelilaisten luokse palaavat heidän jäljelle jääneet veljensä. Hallitsija on nouseva ja kaitseva heitä Herran voimalla. Herra, hänen Jumalansa, antaa hänelle vallan ja kunnian. He saavat elää rauhassa, sillä hänen valtansa ulottuu maan ääriin saakka. Hän tuo rauhan. (Miika 5:1-4)

Jouluaattoon on toinenkin vaihtoehto Vanhan testamentin lukukappaleeksi. Miika toistaa saman ajatuksen Rauhanruhtinaasta kuin edellisetkin profetiat. Hän kuitenkin lisää ainoana sen yksityiskohdan, että Messiaan on määrä syntyä Juudan Betlehemissä. Jeesuksen vastustajat eivät olleet selvillä kaikista yksityiskohdista, koska Jeesusta ei kutsuttu betlehemiläiseksi vaan nasaretilaiseksi. Mutta toiset sanoivat hänelle: "Taidat olla itsekin Galileasta. Tutki kirjoituksia, niin opit, ettei Galileasta tule profeettaa." (Joh. 7:52) Syntymäpaikallaanhan Jeesus ehti elää vain maksimissaan pari vuotta ennen pakoa Egyptiin ja sen jälkeistä asettumista Israelin pohjoisosaan, Galilean Nasaretiin.


Daavidin suvusta nousee vanhurskas kuningas

Tulee aika, sanoo Herra, jolloin Daavidin suvusta nousee Vanhurskas Verso. Hän on kuningas, joka hallitsee viisaasti ja saattaa maassa voimaan oikeuden ja vanhurskauden. Hänen aikanaan Juuda saa avun, ja Israel elää turvassa. Häntä kutsutaan tällä nimellä: "Herra on meidän vanhurskautemme". (Jer. 23:5-6)

"Aika tulee", sanoo Herra, "jolloin minä täytän Israelin ja Juudan heimoille antamani lupauksen. Kun se aika koittaa, Daavidin suvusta nousee Vanhurskas Verso. Hän saattaa maassa voimaan oikeuden ja vanhurskauden. Niinä päivinä Juuda saa avun, ja Jerusalem elää turvassa. Häntä kutsutaan tällä nimellä: 'Herra on meidän vanhurskautemme'." (Jer. 33:14-16)


Jouluaaton jumalanpalveluksen toimittajalla on vielä kolmaskin vaihtoehto valittavananaan Vanhan testamentin lukukappaleeksi. Jeremian kirjassa kahdessakin kohdassa toistetaan sama ajatus tulevasta Messiaasta rauhan ja oikeuden tuojana. Lisäksi profetia mainitsee yhden oleellisen näkökulman. Jeesuksen nimi on: "Herra on meidän vanhurskautemme". Idea on sama kuin nimessä Jeesus, joka suomennettuna tarkoittaa "Jumala pelastaa". Vaikka Messias on rauhan ja oikeuden hallisija, hän ei ainoastaan odota ihmisiltä rauhan ja oikeudenmukaisuuden tekoja. Hän on itse vanhurskauden lähde ja pelastaja.


Hänen nimensä on Immanuel

Sen tähden Herra antaa itse teille merkin: neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan ja antaa hänelle nimen Immanuel. (Jes. 7:14)

"Hän synnyttää pojan, ja sinun tulee antaa pojalle nimeksi Jeesus, sillä hän pelastaa kansansa sen synneistä." Tämä kaikki tapahtui, jotta kävisi toteen, mitä Herra on profeetan suulla ilmoittanut: - Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan, ja hänelle annetaan nimeksi Immanuel - se merkitsee: Jumala on meidän kanssamme. (Matt. 1:21-23)


Jesajan kirjassa kerrotaan tulevan Messiaan nimi. Tämä ennustus ja Matteuksen riemu ennustuksen toteutumisesta alleviivaavat sitä, kuinka Raamatun sivuilla Jumalan antama nimi tarkoittaa nimen kantajan olemusta tai tehtävää. Immanuel-profetia toteutui, vaikka lapselle annettiin nimi Jeesus.

Jesajan ennustuksen jälkeen Immanuel nimen antaminen poikalapsille tuskin räjähti kasvuun siinä toivossa, että oma poika olisi Jumalan lupaama Messias. Uskoakseni ennustuksen kuulleet ihmiset ymmärsivät, että profetia kuvaa vertauskuvin Vapahtajan olemusta, ei tarkkaa nimeä.

Jeesuksessa toteutuivat sekä ennustettu nimi - Immanuel - koska Jumala todella syntyi ihmiseksi ja eli meidän kanssamme. Mutta hänessä toteutui mitä selkeimmin myös nimi Jeesus, koska hän tuli maailmaan pelastamaan heidät synneistä.

Profetiassa on myös mainittu se, mitä Marialle tapahtui. Neitsyt tuli raskaaksi. Alkukielen sana tarkoittaa nuorta naista, mutta Vanhassa testamentissa sitä sanaa ei käytetä naimisissa olevista naisista, joten Raamatun avioliittoetiikan mukaisesti se tarkoitti myös neitsyttä. Joka tapauksessa Maria itse Luukkaan evankeliumissa todistaa koskemattomuudestaan.


Protoevankeliumi

Ja minä panen vainon sinun ja vaimon välille ja sinun siemenesi ja hänen siemenensä välille; se on polkeva rikki sinun pääsi, ja sinä olet pistävä sitä kantapäähän." (1. Moos. 3:15 KR33)

Syntiinlankeemuskertomuksen yhteydessä lausuttua "ensimmäistä evankeliumia" ei yleensä pidetä varsinaisena jouluprofetiana. Se kuitenkin liittyy oleellisesti joulun tapahtumiin juuri tuosta "neitsyt tulee raskaaksi" -näkökulmasta. Raamatussa puhutaan usein jälkeläisistä sanoilla "miehen siemen", mutta tämä on ainoa kohta, jossa puhutaan jälkeläisestä sanoilla "vaimon siemen". Nykyinen kirkkoraamattumme hävittää tämän yksityiskohdan ymmärrettävämmällä suomenkielellä, mutta alkukielen ilmaus antaa ymmärtää, että miehen siemenellä ei ole Messiaan syntymisessä roolia. Neitseestäsyntymisen ennustus ja Jeesuksen pelastava työ on siis jumalallisella viisaudella ilmoitettu jo Raamatun alkulehdillä.


Betlehemin tähti

Minä näen tämän, mutta se ei tapahdu vielä, minä katselen tätä, mutta se ei vielä ole lähellä. Tähti nousee Jaakobin keskeltä, valtiaan sauva Israelista. Se murskaa Moabin ohimot, kaikkien Setin jälkeläisten kallot. Edom joutuu voittajan omaksi, Seir vihollisten käsiin. Israel tekee voimallisia tekoja, Jaakobista polveutuu hallitsija, joka tuhoaa vihollisensa, vaikka he suojautuvat kaupunkeihin. (4. Moos. 24:17-19)

Kun Jeesus oli syntynyt Juudean Betlehemissä kuningas Herodeksen aikana, Jerusalemiin tuli idästä tietäjiä. He kysyivät: "Missä se juutalaisten kuningas on, joka nyt on syntynyt? Me näimme hänen tähtensä nousevan taivaalle ja tulimme osoittamaan hänelle kunnioitustamme." (Matt. 2:1-2)


Vanhan testamentin sivuilla esiintyy hyvin ristiriitainen hahmo Bileam. Hän toisaalta joissain asioissa kuunteli hyvin tarkasti Jumalan tahtoa ja oli vahva profeetta. Toisaalta hän tasapainoili omaisuuden houkutusten kanssa, ja yhtä aikaa Israelin siunaamisen ohessa neuvoi Israelin viholliselle, kuinka israelilaiset saadaa tekemään asioita, joka vihastuttaa heidän Jumalansa. Ennen tätä petollista käännettä Bileam ehti sanoa siunauksen, jossa hän puhuu tulevasta Israelin hallitsijasta tähtenä. Israelista katsottuna Bileam oli kotoisin kaukaa idästä. Niinpä on pohdittu sitä mahdollisuutta, olivatko itäisen maan ennustajat ja tähtitieteilijät kantaneet perimätietona tuota Bileamin ennustusta, jonka nämä Betlehemiin saapuneet tietäjät ymmärsivät toteutuneen.


Betlehemin lastenmurha

Näin sanoo Herra: - Kuulkaa! Ramasta kuuluu huuto, katkera itku ja valitus. Raakel itkee lapsiaan eikä lohdutuksesta huoli, sillä heitä ei enää ole. (Jer. 31:15)

Kun Herodes huomasi, että tietäjät olivat pitäneet häntä pilkkanaan, hän raivostui. Hän antoi käskyn, että Betlehemissä ja sen lähistöllä oli surmattava kaikki kaksivuotiaat ja sitä nuoremmat pojat, sen ajan perusteella, jonka hän oli tietäjiltä saanut selville. Näin kävi toteen tämä profeetta Jeremian lausuma ennustus: - Ramasta kuuluu huuto, itku ja kova valitus. Raakel itkee lapsiaan eikä lohdutuksesta huoli, sillä heitä ei enää ole. (Matt. 2:16-18)


Betlehemin lastenmurha ei sijoitu enää joulun tapahtumiin. Oletettavasti tietäjien vierailu ja Betlehemin lastenmurha tapahtuivat noin pari vuotta Jeesuksen syntymän jälkeen. Koska kertomus tietäjistä liittyy meillä oleellisesti joulun aikaan, liitän tämänkin profetian mukaan listaan.

Babylonian kuningas Nebukadnessar tuhosi Jerusalemin ja temppelin, ja vei kansan pakkosiirtolaisuuteen. Muutama kilometri Jerusalemista pohjoiseen sijaitsi paikka nimeltään Rama. Sitä käytettiin pakkosiirtolaisuuteen vietävien ihmisten kokoamispaikkana. Siellä on varmasti vallinnut melkoinen epätoivo, kun perheenjäsenet etsivät toisiaan ja toivovat löytävänsä taisteluun osallistuneita elossa. Tämän karmean ja raskaan historian vaiheen Matteus näkee ennakkokuvana Betlehemin lastenmurhalle. Rama ja Betlehem eivät kuitenkaan ole sama paikka, sillä Betlehem sijaitsee Jerusalemista etelään.
« Viimeksi muokattu: 21.11.2022 - klo:10:47 kirjoittanut Nettipappi Marko »
Marko Sagulin