Kirjoittaja Aihe: Kristillinen sionismi ja Israelin sotarikokset  (Luettu 355 kertaa)

Jesustelija

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 3
    • Profiili
Heippa!

Pitääkö mielestäsi kristityn puolustaa Israelin toimia tilanteessa kuin tilanteessa? Kristillisen sionismin kannattajat tuntuvat vaativan tätä. Mitkä olivatkaan ne Raamatun profetiat, jotka kristilliseen sionismiin liittyvät?

Israelilla on tietysti oikeus puolustautua terrorismia vastaan, mutta ei tunnu oikealta, että he siinä samalla tuhoavat hurjat määrät viattomia siviilejä sekä heidän asuinsijansa. Väitellessäni tästä joku tokaisi minulle, että kyllähän Vanhassa testamentissakin Jumala jopa käskee tappamaan vieraita kansoja. Minusta tuo on huono argumentti, koska kuka tietää haluaako Jumala tosissaan tuhota esim. Gazalaisia. Onko mielestäsi tämä kristillisen sionismin raamatuntulkinta kestävää? Pitääkö kaikkien Raamatun vakavasti ottavien kristittyjen olla sionisteja?

Nettipappi Marko

  • Nettipappi
  • Ylläpitäjä
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 179
    • Profiili
Tervehdys Jesustelija!

Kysymykseesi on helppo vastata lyhyesti: Israel ei ole Jumala eikä millään muotoa edes erehtymätön kansa. Jumala itse sanoo omasta kansastaan:

"Minä näen, että tämä kansa on uppiniskainen." (2. Moos. 32:9)
"Painakaa siis mieleenne, ettei Herra, teidän Jumalanne, anna tätä hyvää maata teille teidän kuuliaisuutenne takia, sillä te olette uppiniskainen kansa." (5. Moos. 9:6)


Yksi Vanhan testamentin suurista linjoista on juuri se, kuinka Jumala hävittää omaa kansaansa sen syntien vuoksi ja lähettää sen pakkosiirtolaisuuteen oppimaan teoistaan. Jos kristitty ottaa sen asenteen, että Israel ei tee virheitä, niin on hän silloin valitettavasti sekä sokea että huono Raamatun tuntija.

Erityisen huonoa raamatuntuntemusta osoittaa se, jos annetaan Vanhan testamentin teksteillä nykyiselle Israelille oikeus tehdä mitä vain ympärillä oleville kansoille. Olen itsekin kuullut tämän kaltaisia lausahduksia: "Koskaan ei ole ollut olemassa mitään Palestiinan valtiota. Juutalaiset ovat alkuperäisiä Israelin asukkaita, koska Jumala on antanut Israelin juutalaisille."

Jos luetaan Raamattua tarkasti, niin silloin näemme, että eivät juutalaiset olleet tuon maan alkuperäisiä asukkaita. Abraham tuli siihen maahan muualta, ja asui koko elinaikansa siellä muukalaisena. Suunnilleen 450 vuotta myöhemmin israelilaiset tulivat Egyptin orjuudesta ja valloittivat sen maan, joka ei ollut alunperin heidän omansa:

"Minun enkelini kulkee sinun edelläsi ja vie sinut amorilaisten, heettiläisten, perissiläisten, kanaanilaisten, hivviläisten ja jebusilaisten maahan, ja minä tuhoan heidät. Älä kumarra heidän jumaliaan, älä palvele niitä, älä tee niin kuin he tekevät, vaan hävitä kaikki jumalankuvat ja murskaa heidän kivipatsaansa." (2. Moos. 23:23-24)

Valitettavasti Israel ei noudattanut Jumalan antamia ohjeita uskollisesti, vaan he veljeilivät maan alkuperäisten asukkaiden kanssa, ja alkoivat palvella heidän epäjumaliaan. Niinpä Jumala sanoi:

"Koska te olette rikkoneet liiton, jonka minä tein teidän isienne kanssa, ettekä ole totelleet minua, en enää hävitä teidän tieltänne ainoatakaan niistä kansoista, jotka Joosuan kuollessa vielä olivat kukistamatta. Minä panen nämä kansat teille koetukseksi nähdäkseni, kuljetteko te isienne lailla minun tietäni minun käskyjäni noudattaen." (Tuom. 2:20-22)

Ensinnäkin on täysin selvää, että niin rajulta kuin nykyään tuo luvatun maan valloittaminen kuulostaakin, oli se joka tapauksessa tiettyyn historialliseen tilanteeseen liittynyt käsky. Toiseksi Israelilla ei ole enää Jumalan sanan mukaan oikeutta tehdä etnistä puhdistusta alueillaan. Jumala on ensimmäisen täydellisen tuhokäskyn jälkeen päivittänyt ohjettaan, ja sanonut jättävänsä alueen alkuperäisiä asukkaita jäljelle. Sen seuraukset näyttävät toteutuneen historiassa jatkuvasti. Israel ei ole saanut juurikaan elää rauhassa maansa alueella.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kunnon kristitty yrittäisi löytää Israelista mahdollisimman paljon pahaa. Totuudessa pysyminen on ainoa oikea kristillinen vaihtoehto. Siksi Israelista ei saa uutisoida mustamaalaten tyyliin: "Kaikki alkoi siitä, kun Israel ampui takaisin". Ikään kuin Israel olisi kaiken syyllinen. Täysin selvää on, että arabimaissa on ääriliikkeitä, joilla ei ole mitään muuta tavoitetta kuin tuhota Israel, ja sen seurausta ovat suurimmaksi osaksi kaikki kahakat.

Tästä huolimatta Israelia ei saa myöskään valkopestä syyttömäksi. En valitettavasti osaa vastata kysymykseesi niistä profetioista, joilla kristillistä sionismia puolustetaan. Muistan vain yleisellä tasolla sen, että usein pyörittelen päätäni, kun kuulen varsin villejä tulkintoja joistain VT:n profetioista Israelin nykyisiin poliittisiin käänteisiin sovellettuna. Ne tulkinnat eivät kerro minulle Raamatun toteutuneista ennustuksista vaan tulkitsijan villistä mielikuvituksesta, jossa taustalla on Israelin vääränlainen ihannointi.

Itse en ole kokenut tärkeäksi käyttää voimavarojani selvittelemällä sitä, mikä monista hyvin ristiriitaisista uutisoinneista olisi eniten oikein. Joka kerta kun näen jonkin ääripään kommentin, joka tekee Israelin joko syyttömäksi marttyyriksi tai kaikeen syylliseksi sotarikolliseksi, hyppään yli. En vain usko tuollaiseen mustavalkoisuuteen alueella, jossa on taisteltu aina.

Oikea kristillinen vaihtoehto on siunata Israelin kansaa, ja rukoilla heidän puolestaan. Siunaamisen ja rukoilemisen peruste ei ole siinä, että Israel toimii kaikessa tai edes useimmissa tapauksissa oikein. Peruste on siinä, että vaikka kristityt jatkavat nyt Jumalan suuren pelastussuunnitelman linjaa, ei Jumala ole hylännyt Israelia. On oikein siunata ja rukoilla. Mutta on oikein myös pysyä totuudessa.
Marko Sagulin