Kirjoittaja Aihe: lävistykset ja tatuoinnit  (Luettu 4336 kertaa)

P.M

  • Jäsen
  • **
  • Viestejä: 61
  • Panu-Petteri
    • Profiili
en tiedä onko täällä jo tämmöstä aihetta ei ainakaan osunut silmään. Mutta onko lävistyksien ja tatuointien ottaminen syntiä? itsellä ei ole lävistyksiä tai tatuointeja mutta tuli vaa mielee :D
« Viimeksi muokattu: 27.11.2008 - klo:18:07 kirjoittanut p.m »
P.M

Nettipappi Marko

  • Nettipappi
  • Ylläpitäjä
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 179
    • Profiili

Morjens, P.M!

Vanhan testamentin aikaan tatuoinnit liittyivät epäjumalanpalvelukseen. Siksi niistä ei sanota hyvää:

     Älkää vainajaa surressanne viillelkö itseänne älkääkä tatuoiko mitään merkkejä ihoonne.
     Minä olen Herra. (3. Moos. 19:28)

     Papit eivät saa ajaa päätään paljaaksi, eivät leikata partaansa sivuilta eivätkä viillellä
     merkkejä ruumiiseensa. Heidän tulee olla Jumalalleen pyhitettyjä, eivätkä he saa loukata
     Jumalansa kunniaa. He uhraavat Herralle kuuluvia tuliuhreja, Jumalalle tuotavaa ruokaa.
     Sen tähden heidän on oltava pyhät ja puhtaat. (3. Moos. 21:5-6)


Näiden kohtien perusteella ymmärrän, että vainajan suremiseen liittyi pakanakansoilla tapoja, joissa ihoon tatuoitiin jotain kuvioita tai merkkejä. Israel ei saanut ottaa niitä tapoja omikseen. Kuinka olisikaan ollut mahdollista, että Jumalaa palvelevat ihmiset olisivat samalla harrastaneet epäjumalien palvelemiseen liittyviä tapoja.

Meidän kulttuurissamme tatuoinnilla ei ole tällaista merkitystä. Toki itämaisista uskonnoista ja saatananpalvonnasta löytyy aivan samanlaista epäjumalanpalvontaan liittyvää tatuointia, mutta keskimäärin näin ei ole. En siis itse osaa pitää tatuointia vääränä vain sen tatuoinnin vuoksi. Ja lävistyksistä osaan Raamatun valossa sanoa vielä vähemmän. Niistä Raamattu ei muistaakseni puhu yhtään mitään. (Paitsi niistä lävistyksistä, jotka ristillä sovittivat maailman synnin.) Tatuointien ja lävistysten suhteen menen siis paljon yleisempiin arviointitapoihin.

Ensinnäkin on hyvä pitää mielessä se, mitä Raamattu opettaa kaiken kaunistautumisen suhteen. Mikään asia ei saa nousta elämän tärkeimmäksi jutuksi ohi Jumalan ja hänen ohjeittensa:

     Älkää pitäkö tärkeänä ulkonaista kaunistusta, älkää hiuslaitteita, kultakoruja tai hienoja
     vaatteita. Teidän kaunistuksenne olkoon katoamatonta: salassa oleva sydämen ihminen,
     lempeä ja sävyisä henki. Tämä on Jumalan silmissä kallisarvoista. (1. Piet. 3:3-4)


Toiseksi maalaisjärkeä on syytä käyttää. Tatuoinnin ja lävistyksen pysyvyys on tarkasti harkittava asia. Minua surettaa, jos näen kovin nuoria ihmisiä, joilla on näyttäviä tatuointeja tai lävistyksiä. Entäpä jos he eivät enää pidäkään tatuoinnista siinä vaiheessa, kun kaunis ruusutatuointi alkaa kuihtua painovoiman voittaessa.
Marko Sagulin

Petteri

  • Vieras
Mikä on näkemys tatuoinneista, ei kristillisistä. Minulla niitä on, ja tullut uskoon näin rilluvuosien jälkeen ja sekkailujen new agen parissa. Ne ovat ainoat asiat mitkä minua kokoajan vaivaavat, varsinkin seurakunnassa ja messussa käydessä. Lähinnä muiden suhtautuminen. Itse ymmärrän ne siten, että ne ovat vain lihallisia muistoja orjuudesta. Mutta olisi kiva kuulla näkemys.


Edit: Kännykän lyöntivirheet oiottu. Marko
« Viimeksi muokattu: 14.11.2024 - klo:12:43 kirjoittanut Nettipappi Marko »

Nettipappi Marko

  • Nettipappi
  • Ylläpitäjä
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 179
    • Profiili
Tervehdys Petteri!

Liitin kysymyksesi olemassa olevan ketjun jatkoksi. Edelliselle kysyjälle olen näköjään vastannut jo kaiken, mitä Raamatun tekstien pohjalta osaan asiasta sanoa.

Sinulle henkilökohtaisesti sanon rohkaisun sanana, että olet valinnut mielestäni juuri parhaan mahdollisen tavan suhtautua tatuointeihisi. Jos olet ottanut ne rilluvuosiin ja new ageen liittyen, niin mitään sellaista merkitystä niillä ei enää ole. Jos ne toimivat sinulle nyt muistutuksena siitä, mistä olet vapautunut, eivätkä ne sinua vaivaa, niin silloin kenelläkään kristityllä ei ole lupa sinua niistä tuomita.

Valitettavasti siitä ei pääse mihinkään, että mitä enemmän ja näkyämpiä tatuointeja ihmisellä on, sitä helpommin hänestä muodostetaan ennakkokäsityksiä ja stereotypioita. Et kertonut viestissäsi, oletko saanut paheksuvia katseita tai moittivia sanoja seurakunnan tilaisuuksissa, mutta vähintäänkin oma-aloitteisesti olet pohtinut muiden suhtautumista. Kyllähän jokaisella ihmisellä on taipumus tehdä tuntemattomasta ihmisestä aina joku analyysi ja ennakkokäsitys pelkän ulkonäön perusteella. Samoin hyvin vahvasti tatuoitu ihminen herättää automaattisesti mielikuvia juuri tatuointiensa johdosta. Nämä ennakkoluulot eivät kuitenkaan ole sinun vastuullasi vaan niiden, joiden päässä ne heräävät.
Marko Sagulin