Kirjoittaja Aihe: Onko itsetyydytys syntiä?  (Luettu 85695 kertaa)

Nettipappi Marko

  • Nettipappi
  • Ylläpitäjä
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 179
    • Profiili
Tervehdys Lueskelija!

Pakko olla kanssasi samaa mieltä siinä, että sinulla on taipumus järkeilyyn ja myös syvälliseen pohdintaan. Vaikka pidän itseäni melko taitavana ajattelijana, hartaasti oli luettava mietteitäsi, enkä silti ole ihan varma, olenko ymmärtänyt kysymyksesi taustat oikein. Jos pääsin kärryille ja ymmärsin oikein, niin minulla ei ole kovin pitkästi vastattavaa.

Ajatukset seksuaalisuuden portista ja syvästä yhteydestä puolisoon ovat hyviä filosofisia ja eettisiä pohdintoja. Järkeilyllä ja pohdinnoilla on silti kääntöpuolensa, jonka lähellä alat jo olla. Pohdinta kääntyy itseisarvoksi ja itseään ylläpitäväksi. Kärjistäen tarkoitan seuraavaa:

a) On mahdollista syventyä loppuun asti kultaisen säännön pohtimiseen kysymättä lähimmäiseltä kertaakaan, mitä tämä toivoo itselleen tehtävän.
b) On mahdollista syventyä Jumalan ajatusten pohtimiseen lukematta Sanasta, mitä Jumala tahtoo.

Nämä ovat kärjistyksiä, tiedän. Esimerkiksi Jumalan tahdon suhteen Raamattu ei toimi vain ulkoisena lakikirjana, vaan monissa elämänkysymyksissä joudutaan herkällä omallatunnolla miettimään Sanan merkitystä eri tilanteissa. Koen silti, että pohdintasi menee jo sille alueelle, jossa ei saada enää vastauksia aidosti lähimmäisen tai Jumalan näkökulmasta. Vastauksilla on merkitystä lähinnä sinun itsesi kannalta:

     Herraan Jeesukseen luottaen tiedän varmasti, ettei mikään
     ole sinänsä epäpuhdasta. Mutta jos joku pitää jotakin
     epäpuhtaana, hänelle se on epäpuhdasta. (Room. 14:14)


Tässä viestiketjussa on edellä olevissa viesteissä pyritty miettimään kovasti sitä, mitä Raamattu kertoo Jumalan tahdosta itsetyydytyksen suhteen. Vastauksissani olen löytänyt Jumalan käskyjä siveellisestä ajattelusta ja pyhyyteen pyrkimisestä. Itsetyydytystä ei kuitenkaan yksilöidä sen tarkemmin. En pysty edelleenkään sanomaan, että Jumalan sana kieltäisi tekona itsetyydytyksen. Pohdintaketjusi ei lopulta millään tavalla liity Jumalan tahtoon vaan kuten sanoin, siihen, miten itse asian näet.

Henkilökohtaisesti pitäisin sinun tilanteessasi kaikkein tärkeimpänä pohtia tyttöystäväsi kanssa sitä, mitä hän ajattelee. On asioita, joissa oikeaa ja väärää et voi määritellä sinä eikä tavallaan edes Jumala. Seksuaalisuudesta puhuminen on muutenkin tärkeää seurustelusuhteen edetessä. Tarkoitushan on jakaa se myöhemmin ihan käytännössäkin.
Marko Sagulin

Tietämätön neitsyt

  • Vieras
Moikka! Olen 18 vuotias neitseellinen, ja 24 exäni yritti kerran viedä neitsyyteni, mutta onneksi vahva omatunnontuska sai minut lähtemään tilanteesta. Juttu jäi kaduttamaan ja uskoon tulleena pyysin Herralta anteeksi antoa, ja taisin ehkä saadakin sen. Exäni herätti kuitenkin minussa piilossa olleet halut tempullaan, vaikka melko nopeasti tapahtuneen jälkeen lopetimme seurustelun tämän äkkipikaisuusen takia. Olen harjoittanut itsetyydytystä, sillä minusta se on pienempi synti kuin alkaa pellehtiä tuntemattomien kanssa. Olen pitänyt asian piilossa, enkä ole puhunut siitä kenellekään, mutta nyt kuitenkin olen miettinyt, onko Raamatullisesti oikein hankkia seksilelu. Jollakin tapaa se tuntuu synniltä, mutta toisaalta kyseessä on vain objekti. Olen lähiaikoina rukoillut saamatta vielä vastausta, onko Jumalan sanan mukaista tyydyttää itseään objektilla. Jollakin tapaa se tuntuu viattomalta, jollakin tapaa syntiseltä. Mitä sinä olet mieltä?

Nettipappi Marko

  • Nettipappi
  • Ylläpitäjä
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 179
    • Profiili
Hei Tietämätön neitsyt!

Seksuaalisuus on alueena hyvin herkkä. Monella tapaa omat ajatukset seilaavat edestakaisin syyllisyyden ja vapauden välillä. Toivon, että mainitsemasi tapaus exäsi kanssa ei sinua enää vaivaisi. Mielestäni sinä nimenomaan toimit hyvin, kun kuuntelit omatuntoasi. Kertomasi perusteella on vaikea sanoa, onko sinulla tilanteen suhteen edes ollut koskaan mitään anteeksipyydettävää. Joka tapauksessa saat luottaa siihen, että syntinsä tunnustavalle ja hylkäävälle on Jeesuksen anteeksianto luvattu.

Kysymyksesi seksileluista on vaikea, koska rajanveto ei ole helppoa. Kristittynä on tarkoitus elää mahdollisimman lähellä Jeesusta, jolloin kysymyksiä itselle ei pidä asettaa tyyliin: "Mitä kaikkea saan tehdä ja kuinka kauas mennä, jotta minut lasketaan vielä kristityksi". Tärkeintä on kysellä itseltään sitä, mihin suuntaan omilla valinnoillaan elämäänsä vie. Itsetyydytyksen suhteen olen usein jo tässä ketjussa kipuillut sitä, että Raamattu ei vedä tarkkoja rajoja.

Seksuaalisuus on rikas elämän osa-alue, ja jo Raamatussa sen tarkoitus on monitahoinen. Seksuaalinen vietti ja himo on Jumalan luoma asia. Paavali ottaa sen huomioon omassa avioliitto-opetuksessaan:

     Älkää keskeyttäkö yhdyselämäänne, paitsi ehkä yhteisestä
     sopimuksesta joksikin aikaa, jotta voitte keskittyä rukoukseen;
     palatkaa sitten taas yhteen. Muutenhan Saatana pääsee kiusaa-
     maan teitä, kun ette kuitenkaan pysty hillitsemään itseänne. ...
     Naimattomille ja leskille minä sanon, että heidän olisi hyvä
     pysyä yksin niin kuin minäkin. Mutta elleivät he jaksa hillitä
     itseään, menkööt naimisiin, sillä on parempi mennä naimisiin
     kuin palaa himon tulessa. (1. Kor. 7:5, 8-9)


Raamatun kokonaisuus avioliitto- ja seksiopetuksesta sisältää kuitenkin paljon muutakin. Heti luomiskertomuksesta käy ilmi, että seksuaalisuus on mitä syvimmässä määrin yhteyttä.

     Ja mies sanoi: - Tämä se on! Tämä on luu minun
     luustani ja liha minun lihastani. Naiseksi häntä
     sanottakoon: miehestä hänet on otettu.
     Siksi mies jättää isänsä ja äitinsä ja liittyy vaimoonsa,
     niin että he tulevat yhdeksi lihaksi. Ja he olivat
     molemmat alasti, mies ja hänen vaimonsa,
     eivätkä he tunteneet häpeää. (1. Moos. 2:23-25)


Jos muistan joskus kuulemani opetuksen oikein, Vanhan testamentin heprean käyttämä sukupuoliyhteyteen viittaava sana voidaan kääntää sanalla "tuntea". "Mies tunsi vaimonsa Eevan, ja Eeva tuli raskaaksi ja synnytti Kainin." Joka tapauksessa Raamattu opettaa avioliiton ja seksisuhteen ainutlaatuisuutta ja syvää tuntemista. Irtosuhteet ja useat kumppanit murentavat sitä perustaa, jota ainutlaatuisuuden on tarkoitus tuoda avioliittoon.

Tätä taustaa vasten ajattelen, että ei ole välttämättä hyväksi pyrkiä kehittämään itsetyydytyksestä seksuaalisuuden huipentumaa. Seksin on tarkoitus olla syvää, tyydyttävää ja monitahoista vuorovaikutusta ja luottamusta aviopuolison kanssa. Sitä luottamusta voi rakentaa myös tekemällä yhdessä löytöjä ja uusia oivalluksia. On varmaan liioittelevaa sanoa näin, mutta uskon, että itsetyydytykseenkin voi jäädä sillä tavoin koukkuun, että seksi tulevan kumppanin kanssa ei kaikilta osin vedä sille vertoja.

En osaa nyt sanoa mitään tarkempaa. Halusin tällaisen näkökulman tuoda sinulle pohdittavaksi.
Marko Sagulin

Kysyjä

  • Vieras
Hei!
Viittaat ketjun aiemmissa vastauksissasi muun muassa jakeeseen Matteus 5:28 ja kirjoitat esimerkiksi siveellisistä ajatuksista. Pohdin, mitä ajattelet seuraavien ajatusten synnillisyydestä.

Henkilö ajattelee seksiä ja haaveilee siitä mahdollisen tulevan puolisonsa kanssa. Henkilö ei seurustele tällä hetkellä, mutta toivoo jossakin vaiheessa seurustelevansa ja menevänsä naimisiin. Ajatusten kohde ei ole kukaan henkilön oikeasti tuntema ihminen, vaan kuvitteellinen hahmo. Ajattelun yhteyteen ei liity mitään konkreettista toimintaa tai tekoja. Onko tällaiset ajatukset sinusta väärin/siveettömiä/synnillisiä?

Edit: Raamatunkohta korjattu. Marko
« Viimeksi muokattu: 13.12.2022 - klo:10:56 kirjoittanut Nettipappi Marko »

Nettipappi Marko

  • Nettipappi
  • Ylläpitäjä
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 179
    • Profiili
Hei Kysyjä,

Esittämäsi kysymys - jos sen siis oikein ymmärsin - ei tavallaan liity enää itsetyydytykseen. Alleviivasit kuvaamasi haaveilun yhteydessä sitä, että siihen ei liity mitään konkreettista toimintaa tai tekoja. Mutta toisaalta se osuu yhteen seksuaalisuuden avainasiaan, joka myös osoittaa itsetyydytykseen liittyvää problematiikkaa.

Haaveet ovat kaunis asia. Yksi maailman kirjallisuuden klasikoista on haaveileva rakkausruno - Raamatun Laulujen Laulu. Siellä kuvataan toisiinsa ihastuneiden ihmisten haaveita ja puheita toisilleen. Siinä ei ole mitään väärää. Jos haaveita ei olisi, ihmiskunta olisi kuollut jo sukupuuttoon.

Toisaalta haaveisiin voi hukkua - olivatpa ne romanttisia tai seksuaalisia. Erästä kaveriani kerran nuhdeltiin sanoin: "Kukaan nainen ei tule koskaan pärjäämään sinun haaveittesi naiselle." Kuvitteellinen puoliso on aina täydellinen puoliso. Kukaan todellinen ihminen ei ole hänen veroisensa.

Haaveilu itsessään ei missään tapauksessa ole syntiä. Itselleen voi kuitenkin tehdä hallaa sillä, jos eksyy rakentamaansa haavemaailmaan. Valitettavasti internet on erinomaisen laadukas apuväline haavemaailmoiden luomisessa. Pahimmillaan unelmien maailmaan rakastunut ihminen ei löydä enää tietä ulos, koska todellisuus ei täytä kaikkia haaveita.
Marko Sagulin

Karde

  • Vieras
Laki ja synti
7Mitä meidän on siis sanottava? Onko laki syntiä? Ei toki. Mutta vasta lain vaikutuksesta tulin tuntemaan synnin. Himo olisi ollut minulle tuntematon asia, ellei laki olisi sanonut: »Älä himoitse.» 8Saatuaan lain käskystä aiheen synti herätti minussa kaikenlaisia himoja. Ilman lakia synti on kuollut. 9Minä elin ensin ilman lakia, mutta kun lain käsky tuli, synti heräsi eloon 10ja minä kuolin. Näin käsky, jonka oli määrä antaa elämä, tuottikin minulle kuoleman.........mm. kyllä himoitseminen tavallaan  kielletään 😮

Sanan lähteellä

  • Vieras
Hei

Ponnahti aihe silmään sivuilta. Raamattu sanoo asiasta seuraavaa ja miellän sen kyseiseen asiaan.:
Evankeliumi Matteuksen mukaan 5:30 Raamattu Kansalle (FINRK)
Jos oikea kätesi viettelee sinua, hakkaa se poikki ja heitä pois. Sinulle on parempi, että yksi osa ruumiistasi tuhoutuu, kuin että koko ruumiisi joutuu helvettiin.

Edit: viestin lopusta poistettu lainaus, joka on sama kuin viestiketjun ensimmäinen nettipapin vastaus. Marko
« Viimeksi muokattu: 02.09.2024 - klo:13:37 kirjoittanut Nettipappi Marko »

Nettipappi Marko

  • Nettipappi
  • Ylläpitäjä
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 179
    • Profiili
Tervehdys Karde ja Sanan lähteellä!

Olen käsitellyt näitä teemoja viestiketjussa jo aiemmin, joten vastaan lyhyesti.

Olette nostaneet oikeat ja hyvät raamatunkohdat esille. Mutta oikeaa raamatuntulkintaa opetellaksemme on hyvin tärkeää huomata, että kumpikaan raamatunkohta ei määrittele, millaisesta synnistä puhutaan. Jos näitä kohtia sovelletaan itsetyydytykseen, on myönnettävä, että taustalla on silloin jokin muu auktoriteetti tai raamatunkohta, jonka jälkeen näillä kohdilla vain vahvistetaan sitä muualta saatua käsitystä. Raamatunkohdat itsessään eivät puhu itsetyydytyksestä.

Kun Jeesus varoittaa, että käsi ei saa vietellä ihmistä, niin siinä yhteydessä hän ei tietenkään sano, että kaikki asiat, mitä ihminen tekee käsillään, ovat syntiä. Käsillä voi tehdä sekä hyvää että pahaa, eikä tässä kohdassa määritellä sitä, kumpaan kategoriaan itsetyydytys kuuluu. Oltiinpa itsetyydytyksestä mitä mieltä tahansa, tämä raamatunkohta ei määrittele itsetyydytystä synniksi tai hyväksi asiaksi. Jeesus opettaa - vertauskuvallisesti tietenkin - että on hakattava pois elämästään sellaiset asiat, jotka viettelevät syntiin. Tämä kohta painottaa siis sitä, että kun jokin asia on mainittu synniksi, sen kanssa ei saa leikitellä, vaan syntiin on suhtauduttava vakavasti.

Samalla tavoin Roomalaiskirjeen kohta kuvaa sitä, kuinka laki määrittelee sen, mitä synti on: Mitä meidän on siis sanottava? Onko laki syntiä? Ei toki. Mutta vasta lain vaikutuksesta tulin tuntemaan synnin. Himo olisi ollut minulle tuntematon asia, ellei laki olisi sanonut: "Älä himoitse." Saatuaan lain käskystä aiheen synti herätti minussa kaikenlaisia himoja. Ilman lakia synti on kuollut. Minä elin ensin ilman lakia, mutta kun lain käsky tuli, synti heräsi eloon. (Room. 7:7-9)

Paavali ottaa tässä tiivistetyn muodon kymmenen käskyn lopusta, jossa sanotaan: Älä himoitse lähimmäisesi huonetta. Älä himoitse lähimmäisesi vaimoa äläkä hänen palvelijaansa, palvelijatartaan, härkäänsä, aasiansa äläkä mitään, mikä on lähimmäisesi omaa. (2. Moos. 20:17)

Himo ilmenee hyvin usein väärinä mielitekoina. Mutta kun nälkäinen himoitsee ruokaa tai aviopuolisot toisiaan, ei voida puhua synnistä. Kymmenen käskyäkään ei sano kaikkea himoa synniksi. Paavali viittaa siis tiivistetyllä ilmauksella Jumalan lakiin, joka paljastaa synnin. Jos lain sanaa ei olisi, ei olisi syntiäkään, koska sitä asiaa ei olisi kielletty. Eli tämäkin raamatunkohta menee edellisen kanssa samaan sarjaan siinä, että se ei määrittele asian sisältöä tarkasti.

Edellä olen vastauksissani kirjoittanut siitä, että itsetyydytystä ei pidä ihannoida, koska voidaan hyvin perustein sanoa, että se opettaa ihmistä suuntautumaan seksuaalisuudessaan muualle kuin nykyiseen tai tulevaan puolisoonsa. Mutta ei ole myöskään oikeaa raamatuntulkintaa irrottaa jakeita asiayhteydestään, jotta niiden avulla voitaisiin jyrkentää suhtautumista itsetyydytykseen.
Marko Sagulin

laakerip0mm1

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 1
    • Profiili
Minulle heräsi yksi kysymys liittyen alla oleviin Raamatun jakeisiin:

 1. Kor. 10:31 puhuu, että tehdään mitä tahansa, tehdään se aina Jumalan kunniaksi.

1. Kor. 6:19-20 "Ettekö tiedä, että teidän ruumiinne on Pyhän Hengen temppeli? Te ette itse omista itseänne, sillä Jumala on ostanut teidät täydestä hinnasta. Tuottakaa siis ruumiillanne Jumalalle kunniaa”

Room. 14:23 puhuu, että kaikki mikä ei perustu uskoon, on syntiä.

Eikö näiden jakeiden valossa voida sanoa että itsetyydytys on syntiä?