Kuolemaa olen paljon miettinyt. Mieheni kuoli alta 50 v vuosi sitten. Miksi pitäisi tätä elämää niin iloita tai murehtia vaikka se onkin lahja MUTTA onhan meillä ikuinen paljon parempi elämä tiedossa, miksi tämä välivaihe? Turhuutta muutenkin kaikki. Ja koska kaikki mennyt jää taakse ja unohdettu uuden elämän tullessa sijaan niin mitä tästä "koulusta" on hyötyä?
