onko kaikella tarkoitus?

[miriva]

hei!

haluaisin tähän nettipapinkin mielipiteen. eli onko kaikella meidän elämässämme tarkoitus vai onko kaikki sattumaa?

kerron vähän "taustoja". minulla oli ollut tylsä päivä. minulle oli tarjottu mahdollisuutta olla jossain muualla tuona päivänä ja pitää hauskaa. en kuitenkaan pystynyt lähtemään tuonne ehdotettuun paikkaan. illalla minulla oli kuitenkin mukavaa kun sain olla yksin ja miettiä ja selvitellä ajatuksiani pitkästä aikaa. sitä olin kaivannut jo pitkään.

oliko tarkoitus että en voinut lähteä tuonne tarjottuun paikkaan että sain sitten olla yksin illalla, vaikka joudunkin viettämään tylsän päivä?

[Nettipappi Marko]

Hei Miriva!

Kysymyksesi jälkimmäiseen osaan on erittäin helppo vastata: Kaikki ei voi olla sattumaa. Maailmassa on valtavan paljon asioita, joihin Jumala vaikuttaa ja joissa Jumala johdattaa. Mutta se onkin jo vähän vaikeampi asia, voidaanko sanoa, että kaikella on tarkoituksensa.

Onko sillä joku tarkoitus, jos näen punaisen kuplavolkkarin liikenteessä?
Onko sillä joku tarkoitus, jos nukun pommiin tärkeänä päivänä?
Onko sillä joku tarkoitus, jos törmään kaupungilla johonkin ihmiseen, jonka kanssa tulee hedelmällinen keskustelu?
Onko sillä joku tarkoitus, jos loukkaannun pysyvästi liikenneonnettomuudessa?

Eri ihmiset ajattelevat tarkoituksen ja sattuman eri tavoilla. Kuvitellaan, että kaksi uskovaa loukkaantuu onnettomuudessa. Toinen pitää sitä sattumana ja toinen ajattelee, että sillä on jokin tarkoitus. Kummatkin kuitenkin jatkavat elämää Jumalaan turvatutuen ja luottavat, että Jumala pitää tässä uudessa tilanteessa huolen. Kumpi on oikeassa?

Minä ajattelen, että monella asialla on tarkoituksensa. Elävä esimerkki siitä on tämä sinun kysymyksesi. Kun äsken etsin Raamatusta kohtia, joita tässä vastauksessa käyttäisin, sattui silmiini eräs jae, joka helpotti suuresti minua eräässä monta vuotta mieltäni vaivanneessa kysymyksessä. En ollenkaan muistanut, että sellainen kohta löytyy Vanhasta testamentista. Ajattelen, että oli myös minun kannaltani merkityksellistä, että kysyit tämän kysymyksen. Mutta ovatko muut kysymykset minun kannaltani merkityksettömiä, jos en koe samanlaisia asioita?

No niin, filosofiasta aiheeseen... Raamattu puhuu yllättävän vähän "kaiken tarkoituksesta". Löysin vain kolme asiaa sivuavaa kohtaa. Mutta ne ovatkin hyviä. Ensinnäkin Jumala tietää kaiken ja vaikuttaa kaikessa:

     Varpusia saa kolikolla kaksi, mutta yksikään niistä ei putoa maahan,
     ellei teidän Isänne sitä salli. Teidän jokainen hiuskarvannekin on laskettu.
     Älkää siis pelätkö. Olettehan te arvokkaampia kuin kaikki varpuset.
     (Matt. 10:29-31)

Ilman Jumalan tietämystä ei siis tapahdu mitään. On sitten aivan eri juttu, onko kaikella tarkoituksensa. Onko sillä joku tarkoitus, että Jumala tietää hiustemme lukumäärän? Olisiko elämä erilaista, jos jokaisella olisi yksi hius vähemmän? Ajattelen, että Raamattu aivan tarkoituksellisesti korostaa sitä, että Jumala tietää kaiken. Elämä menee hieman ahdistavaksi, jos jokaista asiaa pitäisi miettiä tarkoituksen kautta. Pian alkaisi ottaa stressiä siitä, että pitäisikö suojatiellä astua valkoiselle vai mustalle? Ja miten se vaikuttaa, jos astun väärin?

Jumala tietää kaiken. Vaikka aivan kaikilla pienimmilläkin asioilla olisi tarkoituksensa, niin sen tarkoituksen pohtiminen on ennen kaikkea Jumalan itsensä asia, Hän osaa ne asiat parhaiten säätää. Ihmiselle kaikkien asioiden tarkoitus ei varmasti selviä, mutta Jumalalla homma on hanskassa:

     Kaiken on Herra tehnyt tarkoituksiaan varten, jumalattomankin
     - kohtaamaan kovan päivän. (Sananl. 16:4)

Mihin sitten vedetään raja? Tarkoittaako tuo lause sitä, että Jumalalle on merkitystä sillä, missä asennossa hiekan jyvänen tipahtaa jalkakäytävälle, kun käytävää hiekotetaan? En osaa sanoa. Tärkeintä onkin tietää, että Jumala pystyy itse pitämään huolen niistä asioista, joilla on tarkoitus. Ihmisen näkökulmasta elämässä on enemmän vapautta. Ihminen ei voi tietää, mikä tarkoitus sillä on, sataako tänään vai paistaako aurinko. Mutta erään asian voi tietää:

     Me tiedämme, että kaikki koituu niiden parhaaksi, jotka rakastavat
     Jumalaa ja jotka hän on suunnitelmansa mukaisesti kutsunut omikseen.
     (Room. 8:28)

Uskon, että monella asialla maailmassa on meidän ihmisten kannalta jokin tarkoitus. Mutta minä en voi tietää, mitkä sellaisia asioita ovat. Minä vedän rajan siihen, että joka kerta kun minä joudun tilanteeseen, jossa mietin sen asian tarkoitusta, saan luottaa tuohon Raamatun sanaan. Kaikki asiat koituvat ennemmin tai myöhemmin uskovan ihmisen parhaaksi. Jumala on niin luvannut.

[Gethsemane]

Raamatussahan sanotaan, että uskoa tulee koetella, ja voi olla, että Jumala koettelee välillä sitä meidän puolesta, tai antaa meille syyn miettiä sitä ikävämmillä asioilla, jos se meinaa jäädä meiltä ihmisiltä taka-alalle.
Itse ainakin mietin onnettomuuteni jälkeen uskoa (tapaukseen liittyy toinenkin seikka, josta olen aikaisemmin kirjoittanut), ja miksi joitain asioita tapahtuu.

Ilman Jumalan tietämystä ei siis tapahdu mitään. On sitten aivan eri juttu, onko kaikella tarkoituksensa. Onko sillä joku tarkoitus, että Jumala tietää hiustemme lukumäärän? Olisiko elämä erilaista, jos jokaisella olisi yksi hius vähemmän?

Itse sanoisin tuohon sen, että Jumala tietää hiusten lukumäärän, koska Hänhän on kaikkitietävä.
Sillä ei mielestäni ole merkitystä, montako hiusta ihmisellä on ja koska ihminen alkaa kaljuuntua (kuten edellä mainitsit asiaa), mutta vertauksena tuo on hyvä siinä, että sattumaa ei ole, on vain vaihtoehtoja.

Mutta jos on sattumaa, onko se Jumalaa suurempaa voimaa sitten? Eihän mikään voima voi Jumalan voimaa suurempaa olla, sehän tarkoittaisi sitten ettei Jumala olisi kaikkivoipa. Mutta jos jotain tapahtuu sattumalta, onko se tekijä X johon ihminen vaikuttaa ja Jumala ei?

[Nettipappi Marko]

Hyvä tarkentava kysymys, Gethsemane!

Aivan varmasti Jumala antaa koetuksen aikoja. Ja niitä ei voi missään tapauksessa sanoa sattumaksi. Mutta uskon, että maailmassa on myös sattumaa. Ajattelen niin, että se, mikä maailmassa on sattumaa, on sattumaa siksi, että Jumala on antanut sen asian olla sattumanvaraista. Eli Jumala on silloin määrännyt, että se asia saa olla sattumanvaraista. (No onko se sitten pohjimmiltaan sattumaa ...)

Esimerkiksi tuo edellä mainitsemani jalkakäytävän hiekoitus. En usko, että Jumalalla olisi joku syy asetella kaikki maahan tipahtaneet hiekanjyväset juuri tiettyihin asentoihin. Siinä lajissa on sattumaa, jonka Jumala on maailman menoon säätänyt. Jumala on luonut esimerkiksi fysikaalisia lainalaisuuksia, joiden mukaan maailma pyörii. Keväällä aurinko sulattaa lumen, josta tulee vesipuroja. Se miten purot kulkevat, on toisaalta Jumalan säätämän lainalaisuuden tuotos, mutta purot itsessään kulkevat tavallaan sattumanvaraisesti eli fysiikan lakien mukaan. Samoin maahan heitetyt hiekanjyväset pomppivat sattumanvaraisesti, mikä kuuluu fysiikan lakeihin.

Tämä oli nyt tällaista kotifilosofiaa, mutta vastaisin siis, että minun mielestäni maailmassa on yhtä varmasti sattumia kuin Jumalan tarkoittamia asioitakin. Mutta mikään asia ei voi tapahtua niin, etteikö Jumala voisi siihen halutessaan vaikuttaa. Mikään voima - sattuma, kohtalo, Saatana jne. - ei voi olla Jumalaa suurempi. Siksi myös sattuma on Jumalan vallassa. Aika paradoksaalista, mutta luulen, että saat ideasta kiinni.

[Gethsemane]

Kyllähän pointin ymmärsin, kumminkin mielessä pyörii Jumalan kaikkitietoisuus.
Kun Hän päättää, että hiekoituskone A menee syksyllä/talvella reittiä 1, tai vaihtoehtoisesti 2-X, niin miten hiekanjyvät pomppivat? Jumala voipi päättää alueen mille ne lentelee, mutta ei määrittele jokaiselle omaa paikkaa missä muruset pysyisivät ikuisesti, vaan asettaa muuttujia niille, eli siirtymisvapauden, johon vaikuttaa tuuli, vesi, muut elementit ja eliöt.

Ihmisellä on vapaus päättää milloin, minkäverran ja missä hiekoitetaan minkä Jumala tietää ja ihminen käyttää sitä vapaan tahtonsa mukaan, mutta pohjimmiltaan Jumala kumminkin päättää miten hiekka leviää alueelle.

[Nettipappi Marko]

No moi!

Tässä kysymyksessä mennään sellaisiin syövereihin, että meillä ei ole oikeasti niihin vastauksia. Voimme ottaa joitain muuttujia, esimerkiksi Jumalan kaikkitietävyyden ja kaikkivaltiuden, mutta emme voi koskaa sanoa, missä asioissa hän niitä haluaa käyttää tai olla käyttämättä. Koska Raamattu ei aiheesta mitään sano, niin emme voi tietää, asetteleeko Jumala pölyhiukkasetkin paikoilleen. Keskiajalla skolastisessa teologiassa mietittiin mm. sellaisia kysymyksiä, montako enkeliä pystyy seisomaan nuppineulan päällä jne. Niillä voi päätään vaivata omaksi ilokseen, mutta jos haluaa oikeasti vastauksia, on pakko vain niillä vesillä, jotka Raamattu ilmoittaa:
1. Jumalan tietämättä ei voi tapahtua mitään.
2. Ja ei ole asiaa, johon Jumala ei voisi vaikuttaa.
3. Ja tärkeimpänä kaikista: kaikki vaikuttaa Jumalan lapsien parhaaksi.