Kirjoittaja Aihe: Mithralaisuus ym. sen tapaiset  (Luettu 4132 kertaa)

Mirjam

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 136
    • Profiili

Voisitko kertoa mithralaisuudesta, orfilaisuudesta ja vastaavista? Osuivat silmään, kun ne muistuttavat yksityiskohdiltaan aika paljon kristinuskoa. Mihin suuntaan mitäkin sisältöä on mennyt, kun esim. orfilaisuuden (ennen kristinuskoa) "ehtoollinen" vaikuttaa melko tutulta.
Wikipediasta löytyy kaikkea kivaa  ;)

Nettipappi Marko

  • Nettipappi
  • Ylläpitäjä
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 179
    • Profiili

Hei Mirjam!

Kaivelin vaihteeksi vanhoja kysymyksiä, joiden vastaukset ovat viipyneet jo jonkin aikaa. Löysin tämän kysymyksesi ja huomaan, että olen liemessä...

Voisitko kertoa mithralaisuudesta, orfilaisuudesta ja vastaavista?

Rehellisesti sanottuna: en voi. En tiedä niistä yhtään mitään. Sanoinakin nuo uskonnolliset suuntaukset ovat vieraita. Sen, mitä olet Wikipediasta löytänyt, on jo enemmän, mitä minä tiedän. En siis voi auttaa, valitan. Voin kyllä kysellä työkavereiltani, osaako joku heistä sanoa asiasta jotain enemmän. ... No ehkä vähän kurkistan sinne nettiin ...

Pikainen vilkaisu Wikipediaan antoi vaikutelman, että mithralaisuus on kristinuskon näkökulmasta aivan perinteinen epäjumalanpalveluskultti. Sen vastustamiseen on suhtauduttu aikoinaan erittäin intohimoisesti ilmeisesti siksi, että siinä on ulkoisesti paljon samantapaisia juttuja kuin kristinuskossa. On helpompi vaihtaa Jumala epäjumalaan, jos ulkoiset tavat eivät vaihdoksessa paljoa muutu. Kristinuskoa muistuttava harhaoppi on paljon tuhoisampi kuin täysin kristinuskolle päinvastainen harhaoppi.

Lainaus
Mihin suuntaan mitäkin sisältöä on mennyt, kun esim. orfilaisuuden (ennen kristinuskoa) "ehtoollinen" vaikuttaa melko tutulta.

Tämä on mielenkiintoinen aihe. Varmasti monet asiat vaikuttava uskontojen ja kulttuurien välillä. Esimerkiksi jos ateriayhteys ei olisi juutalaisuudessa (ja ylipäätään ihmisten välillä) niin tärkeä, Jeesus ei välttämättä olisi asettanut ehtoollista, vaan sakramentti olisi rakennettu ehkä jonkun muun yhteyttä kuvaavan asian ympärille. En tosin keksi, mikä se voisi olla, mutta kuitenkin.

Silti minua ihmetyttää se, miten uskontotieteessä ja eksegetiikassa (raamatuntutkimuksessa) kovin usein pidetään itsestäänselvänä sitä, että Raamatun ohjeet ja käyttäytymismallit on omaksuttu ympäröiviltä kansoilta tai ympäröivistä uskonnoista. Esimerkiksi vedenpaisumuskertomusta pidetään satuna siksi, että muillakin kansoilla on kertomuksia vedenpaisumuksista. Tutkijat ajattelevat, että tarina on poimittu toisten kansojen tarinoista, joten se ei voi olla oikeasti tapahtunut. Käsittämätön logiikka! Jos vedenpaisumus on oikeasti tapahtunut niin kuin Raamattu sen kertoo, niin silloinhan kaikki maailman ihmiset kulttuurista ja uskonnosta riippumatta olisivat vedenpaisumuksesta pelastuneiden ihmisten jälkeläisiä. Tottakai sen tasoinen asia jää elämään kansan keskuudessa uskonnosta ja kulttuurista riippumatta. On luonnollista, että kaikilla kansoilla on oma perintönsä ja omat kertomuksensa tapahtuneesta.

Samoin aivan hyvin on mahdollista, että monissa uskonnoissa ennen kristinuskoa on voinut olla ehtoollisen tapaisia asioita. Sillä ei ole kuitenkaan mitään merkitystä kristittyjen ehtoollisen suhteen. Jeesus, Jumalan Poika, joka tapauksessa asetti ehtoollisen - tiesi hän muista vastaavista tavoista tai ei. Samalla tavalla erilaisia kastetoimituksia ja liittymisriittejä on ollut kaikissa kulttuureissa, mutta silti Jeesus asetti kastetoimituksen - tiesi hän muista vastaavista tavoista tai ei.

En siis osaa sanoa, mihin aikaan ja millä tavoin nämä minulle tuntemattomat uskonnot ovat uskoaan harjoittaneet. Vaikka niissä olisi tosi paljon samanlaisia tapoja kuin kristinuskossa, ja vaikka ne olisivat vaikuttaneet juuri samoihin aikoihin tai vähän ennen kuin Jeesus eli, ei sillä olisi kristinuskon suhteen mitään merkitystä. Kristillisen kasteen ydin on Jeesukseen liittymisessä - ei siinä, tapahtuuko siinä ulkoisesti samanlaisia toimenpiteitä kuin muissa kasteissa. Kristillisen ehtoollisen ydin on Jeesuksen vastaanottamisessa - ei siinä, näyttääkö se ulkoisesti samalta kuin muiden uskontojen pyhät ateriat.
« Viimeksi muokattu: 29.05.2007 - klo:14:24 kirjoittanut Nettipappi Marko »
Marko Sagulin