Hei Malla!
Kysymykseesi ei löydy suoraa vastausta Raamatusta. Ongelma on enemmänkin filosofinen. Asian käsittelyä varten on hyvä selvittää kaksi käsitettä.
Ennalta määrääminen on sitä, että Jumala vaikuttaa jonkun asian niin, ettei kukaan voi sille mitään. Kaikki tapahtuu niin kuin on määrätty, vaikka ihminen itse luulee vaikuttavansa tilanteeseen.
Ennalta tietäminen on sitä, että ihminen aivan aidosti tekee itsenäisiä valintoja elämässään, mutta valitsipa hän mitä tahansa, Jumala on tiennyt sen jo etukäteen.
Olen Jukan kanssa täysin samaa mieltä siitä, että Jumala aivan varmasti tietää kaiken ennalta. Psalmissa 139 ylistetään sitä, miten Jumala tietää kaiken ihmisestä. Huipentumana jakeessa 16 todetaan: ”Sinun silmäsi näkivät minut jo idullani, sinun kirjaasi on kaikki kirjoitettu. Ennen kuin olin elänyt päivääkään, olivat kaikki päiväni jo luodut.”
Ihmisen kuoleman - tai melkein minkä tahansa - suhteen on tosi paha mennä sanomaan, kummastako asiasta on kyse. Ennalta määräämisestä vai ”vain” tietämisestä. Toisaalta on selvää, että ihminen voi vaikuttaa omaan elämäänsä. Jos ei voisi, niin miksi Raamatussa sitten käsketään jatkuvasti valitsemaan hyvä ja tekemään hyvää. Minä voin vaikuttaa elämäni pituuteen ainakin lyhentävässä mielessä. Jumalan ei tarvitse määrätä mitään, jotta minulla olisi mahdollisuus hypätä pilvenpiirtäjän katolta alas. Silti, jos Jumala olisi kaikesta päättänyt, että minun täytyy tästä tyhmyydestäni huolimatta vielä elää, hänellä olisi keinonsa pelastaa minut.
Toisaalta Jumala voi nähdä hyväksi, että minun päiväni päättyvät esimerkiksi liikenneonnettomuudessa. Silloin on todellakin ihan sama, ovatko verisuoneni kuinka rasvoittuneet tahansa tai maksa missä kunnossa hyvänsä. Jumala on silloin nähnyt hyväksi päättää minun päiväni. Oliko se jo syntymästäni saakka ennalta määrätty? Vai oliko se elämäni valintojeni, minun tulevaisuuteni ja jäljelle jäävien ihmisten suhteen siinä hetkessä paras vaihtoehto, jonka Jumala tiesi jo ennalta? - En todellakaan voi tietää.
Ylipäätään Jumalan suhteen käsitteistö hieman muuttuu. Koska Jumala tietää kaiken ja hänellä on valta kaikkeen, niin on oikeastaan ihan sama, tekeekö hän jotain aktiivisesti määräten, vai tietääkö hän jotain ja antaa sen tapahtua. Jos kaksi pientä lasta tappelee minun silmieni alla, niin on ihan sama, sanotaanko: ”Marko haluaa heidän tappelevan” vai ”Marko sallii heidän tappelevan”. Jos minulla on valta ja mahdollisuus lopettaa tappelu, niin lopputulos on aivan sama, olipa kyse minun halustani tai sallimuksestani. Kysymys ihmisen elinpäivistä on Jumalan mittakaavassa samanlainen. Jumalalla on valta estää minun kuolemiseni. Kun siis kuolen, on ihan sama, puhutaanko siitä, että Jumala määräsi sen vai että Jumala tiesi sen.
Jumalan suunnitelmia ei kannata liiemmin arvailla, jos hän ei ole niitä itse ilmoittanut. Kun ihmisten elämää katselee, niin keskimäärin näyttäisi siltä, että Jumala on tiennyt tai määrännyt ihmisten elämän olevan suhteessa heidän elämäntapoihinsa. Tupakoitsija kuolee keskimääräistä helpommin keuhkosyöpään ja epäterveellisen ruuan ystävä sydän- ja verisuonitauteihin. Ainakin itse ajattelen elämästäni niin, että Jumala on päättänyt minun kuolevan suhteessa elämäntapoihini. Jos hän sattuu näkemään jonkun syyn päättää päiviäni poikkeuksellisesti, niin hän tekee sen. Minun ei todellakaan kannata sitä murehtia. Ja kaiken laskennallisuuden sotkemiseksi voi vielä todeta, että Raamatussa Jumala on usein muuttanut suunnitelmiaan, kun hän on huomannut, että ihmisten elämässä on tapahtunut muutoksia tai kun ihmiset ovat rukoilleet.
Raamatussa on paljon pelastukseen ja maailman historiaan liittyviä asioita, joista sanotaan, että Jumala on ne määrännyt ennalta. Mutta ainoa muistamani asia, joka selvästi Raamatussa on ennalta määrätty yksittäisten ihmisten kohdalla, on seuraava:
Jumala on myös antanut Kristuksessa meille perintöosan,
niin kuin hän oli suunnitellut ja ennalta määrännyt - hän,
joka saattaa kaiken tapahtumaan tahtonsa ja päätöksensä
mukaisesti. (Ef. 1:11)
Ketään ihmistä ei ole määrätty pelastumaan ja uskomaan. Mutta Jeesus on niin varma turva, että Jumala on määrännyt pelastumaan jokaisen, joka uskoo Jeesukseen. Tällä määräyksellä Jumala haluaa korostaa sitä, miten varma Jeesuksen ristin työ on.