Kloonaus

[Moi^^]

Teen etiikan esitelmää ja tarvitsisin apua.  Mitä mieltä kristillinen kirkko on kloonauksesta? (ihmiskloonauksesta sekä eläinkloonauksesta)
Kiitos jo etukäteen

[Nettipappi Marko]

Moi, Moi^^!

Esitit vaikeasti rajattavan kysymyksen. Kloonaus on varsin helppo asia hahmottaa, mutta se on lähes mahdotonta, miten määritellään kristillisen kirkon mielipide. Siksi vastaan sinulle kertomalla jotain eri ihmisten, itseni ja Raamatun näkökulmia. Näiden näkökulmien välillä ei ole oikein mitään juonta, mutta toivottavasti ne auttavat jotenkin kysymykseesi.


1. Jumala luo, ihminen kopioi

Lähdetään liikkeelle siitä Raamatun ilmoituksesta, että ihmisen elämä on Jumalan lahjaa. Raamattu kertoo, että me olemme Jumalan luomia. Eivät vain Adam ja Eeva, jotka Jumala teki paratiisiin, vaan kaikki maailman ihmiset:

     Mekin olemme Jumalan tekoa, luotuja Kristuksen Jeesuksen yhteyteen ... (Ef. 2:10a)

Kloonaamista saatetaan kritisoida sillä, että ihminen ryhtyy luojaksi ja menee sille alueelle, joka kuuluu vain Jumalalle. Jälkimmäinen voi olla aivan oikea kritiikki. On mahdollista, että nyt liikutaan alueella, johon ihmisen ei pitäisi koskaan mennä. Mutta silti en pidä luomista ja kloonaamista samoina asioina. Kukaan tiedemies ei ole pystynyt koskaan luomaan minkäänlaista elämää elottomista materiaaleista. Kloonaus on elämän jatkumista - ei sen tekemistä. Ihminen pystyy ohjaamaan elämää tiettyyn suuntaan lisääntymällä tietyntyyppisten ihmisten kanssa. Jos valkoinen tai musta pariskunta saa lapsia, niin perintötekijöistä johtuen jälkeläinen ei ole arabi tai kauko-idän ihmisen näköinen, vaan vanhempiensa näköinen. Eri yhdistelmillä saadaan erilaisia lopputuloksia. Ja silti niitä ihmisiä kutsutaan Jumalan luomisen tuloksiksi. Kloonauksessa mennään vain monta pykälää kauemmas. Jos keskellämme joskus kulkisi kloonattu ihminen, ei minulla olisi pokkaa sanoa: "Jumala ei ole luonut sinua, vaan sinä olet ihmisten tekele."


2. Paljon tuhottuja alkioita

Vaikka kloonaus olisi lähempänä lisääntymistä kuin luomista, niin ei se siitä huolimatta ole ollenkaan ongelmaton kysymys. Ongelmat nousevat ihmisen arvosta ja identiteetistä. Otan nyt poimintoja vanhasta lehtiartikkelista, jonka löysin. (Vantaan Lauri 27.3.2001) Tietämys kloonauksesta on varmaan mennyt paljon eteenpäin artikkelin kirjoittamisen ajoista, mutta siinä on muutamia aina ajankohtaisia kysymyksiä kloonauksen etiikasta.

"Parinsadan yrityksen jälkeen Dolly lähti kehittymään ja syntyi. Tiede on kehittynyt nopeasti: viime vuonna syntyneisiin lehmäkloonehin tarvittiin enää kolme yritystä." (tutkimusprofessori Irma Thesleff)

Missä vaiheessa ihmisen elämän ajatellaan alkavan? Raamattu puhuu siitä, miten Jumalalla on ihmisen elämälle suunnitelmat jo aivan alusta alkaen.

     Sinä olet luonut minut sisintäni myöten, äitini kohdussa olet minut punonut. Minä olen ihme,
     suuri ihme, ja kiitän sinua siitä. Ihmeellisiä ovat sinun tekosi, minä tiedän sen. Minä olen
     saanut hahmoni näkymättömissä, muotoni kuin syvällä maan alla, mutta sinulta ei pieninkään
     luuni ole salassa. Sinun silmäsi näkivät minut jo idullani, sinun kirjaasi on kaikki kirjoitettu.
     Ennen kuin olin elänyt päivääkään, olivat kaikki päiväni jo luodut. (Ps. 139:13-16)

Asiaa on sivuttu hieman aiheessa Keinohedelmöitys. Mutta kuten silloin, en vieläkään osaa tarkasti ottaa kantaa siihen, missä vaiheessa Raamatun mukaan elämä alkaa. Useat kristityt ajattelevat, että elämä alkaa hedelmöittymisestä. Siinä valossa on todella kurjaa ajatella, että yhden kloonin tekemiseksi olisi uhrattava valtava määrä alkaneita elämiä.


3. Ihmisen ainutlaatuisuus

"Kokonaisen ihmisen kloonausta ei pidä sallia missään tapauksessa. Se esineellistäisi kloonattavan ihmisen ja sotisi hänen itseisarvoaan vastaan. Jokaisen ihmisen samanarvoisuus on universaali prinsiippi, kaikkialla maailmassa hyväksytty arvo." ... "Ihmiskloonausta sinänsä ei kenenkään tarvitse pelätä, mutta se on tragedia ihmiselle, joka saa joskus kuulla olevansa klooni. Hän saattaa olla epämuodostunut ja kuolla ennenaikaisesti. Hän saattaa joutua katselemaan, miltä tulee vanhana näyttämään, ja arvailemaan, sairastuuko itse samoihin sairauksiin kuin se henkilö, josta hänet on kloonattu." ... "Tällainen ihmisen manipulointi on väärin." (tutkimusprofessori Irma Thesleff)

On täysin mahdotonta ulkopuolisena ajatella, millaista olisi elää siinä tiedossa, että minut on kopioitu. En ole enää minä, vaan minä ja toinen samanlainen. En tietenkään olisi sama asia kuin se toinen, mutta silti. Edellä oleva Psalmin sana sopii myös tähän. Jumalalla on ollut viisaus siinä, että hän luo jokaisen omanlaisekseen.

Voimakkaimmin kloonausta vastustaa katolinen kirkko. Suomen uusi katolinen piispa Józef Wróbel sanoo, että katolisen kirkon näkemys perustuu ihmisen arvon suojelemiseen.- Kloonaaminen on räikeää ihmiselämän manipulointia, eikä kenelläkään ole oikeutta toisiin ihmisiin. Kenelläkään ei voi olla oikeutta luoda itselleen ihmistä, vaan jokainen elämä on Jumalan antama miehen ja naisen välisen rakkauden hedelmä. Ihmisen täysi itseys myös edellyttää, että hän on erilainen kuin muut. Saamme olla iloisia siitä, ettemme ole klooneja Einsteinista tai Sibeliuksesta, vaan omia itsejämme.

Olen muuten täysin samaa mieltä, mutta aavistuksen verran tuo luomisen ja tekemisen suhde on minun ajattelussani erilainen, kuten edeltä käy ilmi. Mutta tästä lainauksessa puolustetaan hienosti ihmiselämän ainutlaatuisuutta, ja se osoittaa myös sen, mikä katolisen kirkon kanta kloonaamiseen on. Suomen ev. lut. kirkko ei ota yleensä eettisiin kysymyksiin näin selvästi kantaa.


4. Ontuvat perustelut

"Lääkäriryhmä, joka tammikuussa ilmoitti aikeistaan, on ryhtymässä rikolliseen toimintaan. Italialainen Severino Antinori ja yhdysvaltalainen Panos Zavos, jotka vetävät ryhmää, pitävät kuitenkin onnistunutta lopputulosta sääntöjä arvokkaampana. Antinori on kertonut, että kloonaamalla aiotaan auttaa lapsettomia pariskuntia."

Kuulostaa pahasti kauniisti naamioidulta kunnianhimolta tuo suunnitelma. Lapsettomat pariskunnat eivät ole edelleenkään saaneet lasta normaalisti, vaikka heitä kuinka kloonattaisiin. Siksi esim. adoptio olisi parempi vaihtoehto. Enkä itse ainakaan haluaisi, että lapseni olisi kopio minusta tai vaimosta. Lapsenkin pitää saada olla omanlaisensa.

"Helsingin yliopiston teologisen etiikan ja uskonnonfilosofian dosentti Jaana Hallamaa ei ole kuullut yhtään hyvää perustelua sille, miksi ihmisen kloonaaminen tulisi toteuttaa. Lapsettomuuden hoitona kloonaaminen on suhteettoman kallista ja vaikeaa ja edustaa lisäksi vaarallista käsitystä lapsesta vanhempien jatkeena."


5. Muu kloonaaminen

"Ihmistä koskeva lääketieteellinen soveltaminen saattaa kuitenkin edellyttää ihmisen kantasolujen käyttöä. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi sairauden tuhoaman maksan tai tuhoutuneen hermokudoksen korvaamista ihmispotilaalle hänen omia kantasolujaan kloonaamalla." (tutkimusprofessori Irma Thesleff)

Tämä lehtiartikkelin visioima mahdollisuus kasvattaa ihmisen kudoksista uusia elimiä tuhoutuneiden tilalle ei tökkää minulla pahasti vastaan. Mitään asiasta sen paremmin tietämättä voisin kuvitella, että se olisi hyväksyttävissä oleva hoitokeino. Ainakaan uusi maksa ei joutuisi valmiiksi kasvettuaan samanlaisiin identiteettiongelmiin, kuin lapsi, joka saa kuulla olevansa kopio. Eikä maksan omistajakaan suoranaisesti varmaan järkyttyisi tiedosta, että varaosa ei ole toiselta ihmiseltä vaan edellisen kopio.

Miten pitkälle tällaista ajattelua sitten voitaisiin laajentaa? Sopiiko se myös eläinten kloonaamiseen? Nykyisissä länsimaissa saatetaan eläimiä kohdella joissain tilanteissa paremmin kuin ihmisiä. Ja moni eläinaktivisti suivaantuu, jos eläintä pidetään eriarvoisena kuin ihmistä. Raamatun valossa ihminen on kuitenkin erityisasemassa. Hän on ainoa Jumalan kuvaksi luotu hahmo. Tietenkään se ei anna ihmiselle oikeutta ohittaa käskyä viljellä ja varjella luomakuntaa, mutta antaako se oikeuden kloonata eläimiä. Itse en pidä eläinten kloonaamista yhtä ongelmallisena asiana, mutta onko siihen oikeasti mitään tarvetta?