Ja Jumala loi ihmisen kuvakseen, Jumalan kuvaksi hän hänet loi, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät 1. Moos. 1:27
mitä tarkoitetaan että "Jumala loi ihmisen kuvakseen" ?? emme saa tehdä jumalasta kuvaa, miten siis voi sanoa että ihminen on luotu jumalan kuvaksi?
Hei Miriva!
Kysymyksessäsi jo itse sanoit paljon sellaista, mitä minäkin asiasta ajattelen. Otan aiheeseen kuitenkin vähän vauhtia. Raamattu siis sanoo:
Ja Jumala loi ihmisen kuvakseen, Jumalan kuvaksi hän hänet loi,
mieheksi ja naiseksi hän loi heidät. (1. Moos. 1:27)Eli jos Jumala loi sekä miehen että naisen omaksi kuvakseen, näyttääkö Jumala enemmän mieheltä vai naiselta? ... Ei varmaankaan kummaltakaan, koska toisaalta sanotaan:
Jumala on Henki (Joh. 4:24a)
Mutta asuuko todella Jumala maan päällä? Katso, taivaisiin ja taivasten
taivaisiin sinä et mahdu; kuinka sitten tähän temppeliin, jonka minä olen
rakentanut! (1. Kun. 8:27)
Saattaako joku niin piiloon piiloutua, etten minä häntä näe? sanoo Herra.
Enkö minä täytä taivasta ja maata? sanoo Herra. (Jer. 23:24)Kun ihmistä sanotaan Jumalan kuvaksi, kyse ei ole ulkonäköön tai ulkoiseen olemukseen liittyvistä asioista. Jumalalla ei ole ruumista, vaan hän on Henki, joka täyttää koko maailmankaikkeuden. Mies tai nainen ei voi ikinä ulkoisesti olla kuva Jumalasta. Mielenkiintoisen avaimen saammekin muutamaa lukua myöhemmin:
Kun Aadam oli elänyt 130 vuotta, hänelle syntyi poika, joka oli hänen
näköisensä, hänen kaltaisensa, ja hän antoi pojalle nimen Set.
(1. Moos. 5:3)Otan saman jakeen vanhasta käännöksestä, jossa on eräs tärkeä sana säilytetty:
Kun Aadam oli sadan kolmenkymmenen vuoden vanha, syntyi hänelle
poika, joka oli hänen kaltaisensa, hänen kuvansa, ja hän antoi hänelle
nimen Seet. (1. Moos. 5:3 KR38)Aadamin ja Eevan jälkeläisestä ei sanota, että hän olisi ollut Jumalan kuva. Sanotaan, että hän oli Aadamin kuva. Toki voidaan ajatella, että Aadam luotiin Jumalan kuvaksi, joten hänen kuvansa on myös Jumalan kuva. En kuitenkaan usko, että tämä olisi Raamatun tarkoitus. Ymmärrän sen niin, että syntiinlankeemuksessa Jumalan kuva särkyi. Siinä ei tullut vain jotain pientä säröä tai likaa pintaan, vaan kuva särkyi kokonaan. Ihminen ei enää olekaan Jumalan kuva vaan ihmisen kuva.
Tämän vuoksi ajattelen, että parhaiten selvyyden Jumalan kuvasta saa siten, että vertailee ihmistä ennen ja jälkeen syntiinlankeemuksen. Jumalan kuva on jotain, mitä oli paratiisissa, mutta ei ole enää. Sitä voisi kuvata parilla sanalla: synnittömyys ja yhteys.
Paratiisissa ihminen oli synnitön, joten hänellä oli täysi yhteys Jumalaan. Kun Raamattu kuvaa paratiisia, siellä ihminen keskusteli Jumalan kanssa ja eli Jumalan kanssa. En tiedä, miten se käytännössä tapahtui, mutta vaikuttaa siltä, että kommunikoiminen oli yhtä kivutonta kuin kahden ihmisenkin välillä.
Syntiinlankeemuksen jälkeen kaikki muuttui. Ihminen alkoi pelätä Jumalaa, ja tämä karkoitettiin paratiisista niin, ettei paluuta ollut. Enää emme keskustele Jumalan kanssa kasvotusten samalla tavalla kuin paratiisin ihmiset. Onneksi tähän surkeaan tilaan on pelastus:
Hän on pelastanut meidät pimeyden vallasta ja siirtänyt meidät rakkaan
Poikansa valtakuntaan, hänen, joka on meidän lunastuksemme, syntiemme
anteeksianto. Hän on näkymättömän Jumalan kuva, esikoinen, ennen
koko luomakuntaa syntynyt. (Kol. 1:13-15)
Tarkoitan niitä, joiden mielen tämän maailman jumala on sokaissut, niin että
he epäuskossaan eivät näe Kristuksen evankeliumin kirkkaudesta säteilevää
valoa, Kristuksen, joka on Jumalan kuva. (2. Kor. 4:4)
Poika on Jumalan sädehtivä kirkkaus, hänen olemuksensa kuva, ja hän
ylläpitää kaikkea olemassa olevaa sanansa voimalla. Toimitettuaan puhdistuksen
synneistä hän on asettunut korkeuksissa istuimelleen Majesteetin oikealle puolelle.
(Hepr. 1:3)Jeesus on Jumalan kuva. Hän oli synnitön ja hänellä oli täällä maailmassa eläessään kaikista muista ihmisistä poikkeava yhteys omaan Isäänsä. Jeesuksen sovitustyön ansiosta ja Pyhän Hengen vaikutuksesta uskova ihminen saa syntinsä anteeksi ja oikeuden lähestyä Jumalaa. Kristitystä ei tule maan päällä synnitöntä eikä yhteyskään ole virheetöntä kasvoista kasvoihin keskustelua, mutta se on jo esimakua siitä, mitä tuleman pitää. Taivaassa palataan siihen tilaan, joka paratiisissa oli. Kuva palautuu ennalleen. Lainaan jälleen vanhaa käännöstä, jossa on säilytetty sana "kuva". Uusi käännös puhuu täysin samasta ideasta, mutta siinä käytetään sanaa "kaltaisuus".
Sillä Herra on Henki, ja missä Herran Henki on, siinä on vapaus.
Mutta me kaikki, jotka peittämättömin kasvoin katselemme Herran kirkkautta
kuin kuvastimesta, muutumme saman kuvan kaltaisiksi kirkkaudesta
kirkkauteen, niinkuin muuttaa Herra, joka on Henki. (2. Kor. 3:17-18 KR38)Ja tässä sama ajatus ilman "kuvaa":
Rakkaat ystävät, jo nyt me olemme Jumalan lapsia, mutta vielä ei ole käynyt
ilmi, mitä meistä tulee. Sen me tiedämme, että kun se käy ilmi, meistä tulee
hänen kaltaisiaan, sillä me saamme nähdä hänet sellaisena kuin hän on.
(1. Joh. 3:2)