Hei Anniina,
Kysyit hyvän tarkennuksen. Käsittelin ensimmäisessä vastauksessani lähinnä sitä, miten kristityn tulee suhtautua erilaisiin filosofioihin, uskontoihin. En niinkään ottanut kantaa itse pahojen henkien toimintaan. Joskin aihealue menee nyt sellaiseksi, etten valtavasti osaa käytännön rajoja piirtää itsekään. Raamattu opettaa pahoista hengistä varsin yleisluonteisesti.
Aloitan hahmottelemalla kaksi ääripäätä. Ensinnäkin selvää on, että kristitty ei voi harjoittaa sellaista toimintaa, jossa ollaan yhteydessä henkivaltoihin tai palvotaan selvästi jotain muuta yliluonnollista kuin Kolmiyhteistä Jumalaa. Tämän kohdan otin jo ensimmäisessä vastauksessani esille:
Tarkoitan sitä, että epäjumalien palvelijat uhraavat pahoille hengille eivätkä Jumalalle, enkä halua teidän joutuvan yhteyteen pahojen henkien kanssa. (1. Kor. 10:20)
Tähän toimintaan kuuluvat mielestäni kaikki sellaiset tilanteet, jossa toimitaan avoimesti jonkun uushenkisyyden tai itämaisen uskonnollisuuden nimissä.
Toisessa ääripäässä on mahdollisimman tarkka eristäytyminen kaikesta, minkä voisi jollain tavalla kääntää maailmalliseksi tai Kristuksesta kaukana olemiseksi, jolloin sorrutaan noudattamaan ”pahojen henkien oppia”, kuten Paavali kirjoittaa:
Pyhä Henki sanoo selvästi, että viimeisinä aikoina jotkut luopuvat uskosta ja alkavat seurata eksyttäviä henkiä ja pahojen henkien opetuksia. He luottavat tekopyhiin valehtelijoihin, joiden omassatunnossa on polttomerkki. Nämä kieltävät menemästä naimisiin ja syömästä ruokia, jotka Jumala on luonut sitä varten, että ne, jotka tuntevat ja uskovat totuuden, nauttisivat niitä ja kiittäisivät Jumalaa. Kaikki, minkä Jumala on luonut, on hyvää, eikä siitä tarvitse hylätä mitään, kun se otetaan kiittäen vastaan. Jumalan sana ja rukous pyhittävät sen. (1. Tim. 4:1-5)
Otit äärimmäisen esimerkin siitä, että joku ei voi mennä jumppatunnille, jos siellä yhteisen venyttelyn lomassa on liikkeitä, joita käytetään myös joogassa. Silloin ollaan menty sille alueelle, että kristitty ei ole enää viisaan varovainen vaan heikko uskossaan. Jumalan luomat asiat ovat tarkoitettu käytettäväksi, eikä yksikään venytysliike tai vartalon taivutus ole pahojen henkien kutsumista, jos ihminen ei sitä merkitystä itse sille anna. Silloinhan ilkeämielisten ihmisten kannattaisi tehdä suosittujen venyttelyliikkeiden kuvastosta itämainen versio ja selittää, mitä henkisiä asioita kullakin liikkeellä tavoitellaan. Tiukkapipoisiksi haukutuista ihmisistä tulisi sen jälkeen kirjaimellisesti jäykkiksiä.
En halua kuitenkaan olla ivallinen. Olen itsekin ollut hyvin varovainen kaikkia itämailta tulevia aatteita ja toimintatapoja kohtaan. Muistan erään tilanteen, jossa katsoin, kuinka Kauko-Idästä tullut lähetystyöntekijä näytti Taiji-liikesarjan. Hän puhui aamuvenyttelystä, ja mieleeni nousivatkin kiinalaisessa asussa liikesarjoja tekevät ihmiset. Mietin, että millaisia merkityksiä noilla jännän näköisillä liikesarjoilla onkaan. Sitten hän teki sarjan uudelleen, ja selitti samalla, mitä ne kuvaavat: ”Otan suuuuren vesimelonin… Halkaisen sen… Annan toisen puolikkaan sinulle… Ja toisen sinulle.”
Siinä hetkessä tuli sekä helpotuksen tunne että itsensä hölmöksi kokemisen tunne. On yhtä aikaa totta, että on olemassa pahoja henkiä ja on olemassa tapoja olla niihin yhteyksissä. Mutta totta on myös Paavalin sana:
Eihän Jumala ole antanut meille pelkuruuden henkeä, vaan voiman, rakkauden ja terveen harkinnan hengen. (2. Tim. 1:7)
Oikea ymmärrys, rajanveto ja terve tieto ovat tärkeä apuväline. Paavali kirjoittaa heikkouskoisista veljistä, jotka eivät tiedä kaikkea, ja sen vuoksi ovat ylivarovaisia.
Mutta kaikilla ei tätä tietoa ole. Tottumuksesta epäjumaliin jotkut lihaa syödessään edelleenkin ajattelevat, että se on epäjumalille uhrattua, ja tämä tahraa heidän epävarman omantuntonsa. (1. Kor. 8:7)
Hyväksykää joukkoonne myös sellainen, joka on uskossaan heikko, älkääkä ruvetko kiistelemään mielipiteistä. Joku katsoo voivansa syödä kaikkea, mutta heikkouskoinen syö vain kasviksia. Joka syö kaikkea, älköön halveksiko sitä joka ei syö, ja joka taas ei syö kaikkea, älköön tuomitko sitä joka syö. Onhan Jumala ottanut omakseen hänetkin. (Room. 14:1-3)
Näitä raamatunkohtia ei tietenkään saa soveltaa sellaiseen, mikä on kiellettyä. Mutta on myös tervettä harkintaa ymmärtää, että esim. mikään Jumalan luoman ruumiin venytysliike ei ole kutsu pahoille hengille. Se, mikä on Jumalan luomaa, on hyvää. Pahojen henkien suhteen ei toki ole syytä olla kevytmielinen tai uhkarohkea. Mutta on syytä ymmärtää tietyt lainalaisuudet.
Kun saastainen henki lähtee ulos ihmisestä, se harhailee autioilla seuduilla ja etsii lepopaikkaa, mutta ei löydä. Silloin se päättää: "Minä palaan kotiini, josta lähdin." Kun se sitten tulee ja löytää huoneensa tyhjillään, lakaistuna ja hyvässä järjestyksessä, silloin se hakee seitsemän vielä pahempaa henkeä, ja ne tulevat sisään ja asettuvat sinne asumaan. (Matt. 12:43-45)
Näin Kristus asuu teidän sydämissänne, kun te uskotte, ja rakkaus on elämänne perustus ja kasvupohja. Silloin te kykenette yhdessä kaikkien pyhien kanssa käsittämään kaiken leveyden, pituuden, korkeuden ja syvyyden, ja voitte tajuta Kristuksen rakkauden, joka ylittää kaiken tiedon. Niin Jumalan koko täyteys valtaa teidät. (Ef. 3:17-19)
Kristityn sydän ei ole koskaan tyhjä, koska siellä asuu Jeesus. Jotta paha henki voisi tulla kristittyyn asumaan, täytyy ensin raivata Kristus pois tieltä. Kristus on sellainen isäntä, että ihan pieni lipsahdus tai vahinko ei saa häntä lähtemään ovet paukkuen:
Kaikki ne, jotka Isä minulle antaa, tulevat minun luokseni, ja sitä, joka luokseni tulee, minä en aja pois. ... Ja lähettäjäni tahto on, etten minä anna yhdenkään niistä, jotka hän on uskonut haltuuni, joutua hukkaan, vaan viimeisenä päivänä herätän heidät kaikki. (Joh. 6:37, 39)
Enää en elä minä, vaan Kristus elää minussa. Sen elämän, jota tässä ruumiissani vielä elän, elän uskoen Jumalan Poikaan, joka rakasti minua ja antoi henkensä puolestani. (Gal. 2:20)
Kristuksen pois ajaminen alkaa siitä, jos Kristukselle käännetään selkä ja toimitaan tietoisesti vastoin ensimmäistä käskyä, jolloin Jumalan paikan alkaa saada joku muu asia. Tässä kohdassa astuu kuvioon mukaan kunkin ihmisen uskon määrän mukaan toimiminen. Jokin asia on toiselle aidosti ja oikeasti turvallista ja levollista. Itse en voi uskoakaan, että vaikkapa Harry Potter -elokuvien katsominen olisi minulle vahingollista sen aihepiirinsä johdosta. Voisin hyvin ideansa puolesta harrastaa itämaisia taistelulajeja. Joogan suhteen oma rajani menisi siinä, että haluaisin ensin tutustua siihen, kuinka joogan ohjaaja itse näkee tilanteensa hengellisyyden. Jollain toisella rajat menevät ehkä eri kohdassa.
Säilytä sinä oma uskosi Jumalan edessä. Onnellinen se, joka ei tuomitse itseään siitä minkä uskoo oikeaksi. Mutta se, joka epäröi ja silti syö, on tuomittu, koska hän ei toimi uskon perusteella. Kaikki, mikä ei perustu uskoon, on syntiä. (Room. 14:22-23)
Pitkän rönsyilyni jonkinlaiseen pakettiin kootakseni: Pahat henget eivät tule kristittyyn, jos kristitty itse ei yritä kääntää selkäänsä Jeesukselle ja yritä harjoittaa jonkin muun yliluonnollisen palvontaa. Oman uskonsa vuoksi on kuitenkin hyvä valita itselle turvallinen toimintamalli. Omatuntonsa tietoinen loukkaaminen on omantunnon paaduttamista. Vaikka omatunto olisi yliherkkä, sitä ei "kouluteta" oikeaan suuntaan toimimalla vastoin omatuntoa vaan viisastumalla kristittynä ja oppimalla lisää Raamatusta.