Kirjoittaja Aihe: Homoseksuaalisuus  (Luettu 40849 kertaa)

Nettipappi Marko

  • Nettipappi
  • Ylläpitäjä
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 179
    • Profiili

Hei NoAngel!

Minulla ei ole kapasiteettia analysoida ihmisen tunne-elämää kovin perinpohjaisesti. Pitäisi opiskella siihen liittyviä asioita enemmän, jotta siihen pystyisin. Siksi vastaukseni jää tällä kertaa kovin lyhyeksi ja vastaan ehkä enemmänkin vastakysymyksillä.

Koen, että määrittelet rakkauden aika vahvasti tunteeksi. Itse olen eri mieltä. Tässä linkissä on vastaukseni, jossa olen kirjoitellut mietteitäni Raamatun rakkauskäsityksestä. Niihin ajatuksiin pohjaan tämänkin lyhyen ajatelmani.

Tunteet vaikuttavat ihmiseen todella paljon. Tunteet tulevat ja menevät. Niitä pystyy ehkä hieman kontrolloimaan, mutta käytännössä ne elävät aika itsenäistä elämää. Tämän vuoksi on aika ratkaiseva kysymys, pitääkö ihminen omia tunteitaan ylimpänä elämäänsä hallitsevana ohjeena? Vai onko joku muu asia, joka määrää vielä enemmän kuin tunteet?

Muokkaan esittämääsi kysymystä hieman. Toivon, ettet koe tätä ivalliseksi, mutta tällä esimerkillä tulen varmaan kaikkein tehokkaimmin kertoneeksi oman kantani esittämiisi kysymyksiin: Jos mies on naimisissa ja sattuu rakastumaan toisen miehen vaimoon, niin haluaako Jumala, että tämä mies olisi onneton oman virallisen vaimonsa kanssa - ihan vain muodon vuoksi? Rakkaudenhan pitäisi voittaa kaikki? Eikö olisi oikein, että rakkauden nimissä hän jättäisi oman vaimonsa ja ottaisin toisen miehen vaimon omakseen?

Minä olen ehdottomasti sitä mieltä, että tunne ei saa olla ylin ihmistä hallitseva tekijä. Rakkaus saa olla, mutta silloin pitää tietää, mitä Jumala tarkoittaa rakkaudella:

     Jos te rakastatte minua, te noudatatte minun käskyjäni. (Joh. 14:15)

     Siitä me tiedämme rakastavamme Jumalan lapsia, että rakastamme Jumalaa
     ja noudatamme hänen käskyjään. Sitähän Jumalan rakastaminen on, että
     pidämme hänen käskynsä, eivätkä ne ole raskaita noudattaa. (1. Joh. 5:2-3)
Marko Sagulin

Mietiskelijä

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 5
    • Profiili
Hei!

Matkallaan Jerusalemiin opetuslapset sanoivat keskustelussa avioliitosta ja naimattomuudesta että mikäli laki avioliitosta on niin "tiukka" ja vaativa miehelle on parempi olla menemättä naimisiin. Tähän Jeesus vastasi: "Se ratkaisu ei sovellu kaikille, ainoastaan niille, joille se osa on annettu. On sellaisia, jotka äitinsä kohdusta saakka ovat avioliittoon kelpaamattomia, on toisia, joista ihmiset ovat tehneet sellaisia, ja on niitä, jotka itse, taivasten valtakunnan tähden, ovat ottaneet osakseen naimattomuuden. Joka voi valita tämän ratkaisun, valitkoon".l

Viimeinen ryhmä nyt on selkeä, munkit, papit (mm.katoliset) jne. mutta mitä mielestäsi Jeesus tarkoittaa kahdella ensimmäisellä ryhmällä? Voisiko hän tarkoittaa jommallakummalla homoseksuaaleja?

Mietiskelijä

Nettipappi Marko

  • Nettipappi
  • Ylläpitäjä
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 179
    • Profiili

Heip Mietiskelijä!

Kysymässäsi kohdassa ei puhuta henkisistä ominaisuuksista - esim. homoseksuaalisesta taipumuksesta - vaan sukupuoliseen viettiin liittyvästä fyysisestä asiasta. Kreikan sana, joka on Raamattuumme käännetty "avioliittoon kelpaamaton" voidaan kääntää myös suoraan sanalla 'eunukki'. Jeesus puhuu siis yksinkertaisesti siitä, että on ihmisiä, jotka eivät ole sukupuolisesti kykeneviä avioliittoon - joko syntymästään saakka tai jonkun ulkopuolisen ihmisen vaikutuksesta. (Tuohon aikaanhan eunukit eivät olleet mikään harvinaisuus.) Ja sitten on olemassa kolmas ihmisryhmä, jotka vapaaehtoisesti ovat ottaneet osakseen naimattomuuden, mutta tästä vaihtoehdosta Jeesus huomauttaa, että se ei sovi kaikille.

Ymmärrän itse Jeesuksen viestin siten, että sukupuolinen vietti on ihmisessä niin vahva, että avioliitto on yleensä oikea ratkaisu. On siis ihmisiä, joilla ei tätä viettiä ole, tai jotka ovat saaneet erityisen armolahjan pystyä olemaan siveellisesti naimattomia koko elämänsä ajan. Tässä on Jeesuksen vastaus kokonaisuudessaan:

     Mutta hän sanoi heille: "Se ratkaisu ei sovellu kaikille, ainoastaan niille,
     joille se osa on annettu. On sellaisia, jotka äitinsä kohdusta saakka ovat
     avioliittoon kelpaamattomia, on toisia, joista ihmiset ovat tehneet sellaisia,
     ja on niitä, jotka itse, taivasten valtakunnan tähden, ovat ottaneet
     osakseen naimattomuuden. Joka voi valita tämän ratkaisun, valitkoon."
     (Matt. 19:11-12)


Tämä on hyvin samantapainen toisen raamatunkohdan kanssa. Paavali opettaa naimattomuudesta ja sukupuolisesta pidättyvyydestä:

     Älkää keskeyttäkö yhdyselämäänne, paitsi ehkä yhteisestä sopimuksesta
     joksikin aikaa, jotta voitte keskittyä rukoukseen; palatkaa sitten taas yhteen.
     Muutenhan Saatana pääsee kiusaamaan teitä, kun ette kuitenkaan pysty
     hillitsemään itseänne. Sanon tämän myönnytyksenä enkä käskynä.
     Soisin kaikkien elävän niin kuin itse elän. Jokaisella on kuitenkin oma Jumalalta
     saatu armolahjansa, yhdellä yksi, toisella toinen. (1. Kor. 7:5-7)


Ihmisestä on luotu sukupuolinen olento. Sukuviettiä ei voi ohittaa noin vain ilman, että siihen saa erityisen armolahjan. Toki voi toistakin tietä yrittää. Varhainen kirkkoisä Origenes otti Jeesuksen ja Paavalin tarjomat mahdollisuudet niin vahvana kehotuksena, että hän päätti nuorempana itse kuohita itsensä. (Myöhemmin hän tuli tunnetuksi vahvana vertauskuvallisen raamatuntulkinnan kannattajana.)

Mutta tämä on vain johdantona varsinaiseen kysymykseesi. En siis näe, että kysymässäsi kohdassa otettaisiin kantaa homoseksuaalisuuteen.
Marko Sagulin

Mietiskelijä

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 5
    • Profiili
Kiitos vastauksestasi!

Mutta vielä jäi kaivelemaan kysymys: miten eunukiksi voi syntyä, eli miten voi olla eunukki "äitinsä kohdusta saakka"?

T:Mietiskelijä

Nettipappi Marko

  • Nettipappi
  • Ylläpitäjä
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 179
    • Profiili

Hei jälleen!

Nykykielessä eunukki tarkoittaa tietenkin ihmistä, joka on vasta syntymänsä jälkeen tehty sukupuolisesti kyvyttömäksi. Käytössäni oleva sanakirja tarjoaa kuitenkin alkukielen käyttämälle sanalle eunukos käännösvaihtoehdot 'eunukki' tai 'sukupuolisesti kyvytön'. Ilmeisesti tätä sanaa voitiin siis käyttää sekä syntymästään saakka impotenteista tai elämänsä aikana kuohituista ihmisistä.
Marko Sagulin

Mietiskelijä

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 5
    • Profiili
Vielä vastaukseesi:

Mutta eikö tällöin täysin juuri homoseksuaaliset ihmiset olekin perinteisen Raamattukäsityksen mukaiseen avioliittoon ,"seksuaalisesti kyvyttömiä" eli impotentteja perinteiseen avioliittoon?

Nettipappi Marko

  • Nettipappi
  • Ylläpitäjä
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 179
    • Profiili

Mielestäni ei. Homoseksuaalisuus ei tee ihmistä fyysisesti kyvyttömäksi avioliittoon vastakkaisen sukupuolen kanssa, vaikka tämä ei seksuaalista vetoa tätä kohtaan tuntisikaan. Kaksi ensimmäistä Jeesuksen mainitsemaa ihmistyyppiä ovat minun ymmärrykseni mukaan juurikin fyysisesti sukupuoliyhteyteen kyvyttömiä. Jeesuksen mainitsemista vaihtoehdoista kyseeseen voisi sinun tarkoitamallasi tavalla tulla lähinnä se kolmas: Homoseksuaalinen ihminen voi fyysisestä kyvykkyydestä huolimatta "taivasten valtakunnan tähden" valita vapaaehtoisesti naimattomuuden silloin, jos hän ei tahdo toteuttaa seksuaalista viettiään vastakkaisen sukupuolen kanssa, niin kuin Jumala on sen tahtonut.
Marko Sagulin

Mietiskelijä

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 5
    • Profiili
Hei vielä!

Toivottavasti et saa väärää käsitystä viesteistäni, en halua kiistellä vaan etsin vain tässä sitä Jeesuksen tarkoittamaa pyhää henkeä jota kenties myös tässä tapauksessa käytännössä voisi kutsua omaksitunnoksi. Viestini on hieman pitkä mutta pyydänkin kärsivällisyyttä sen lukemiseen.

Itselläni on asiasta kokemusta: nuoruusiässä yritin noudattaa vanhan testamentin säännöksi juuri tältä osin. Mitä suurimmassa määrin myös ympäristön paineet vaikuttivat asiaan. Menin jopa kihloihin naisen kanssa vaikka tunsin täsmälleen oman sukupuolisen suuntautumiseni ja sen vedon jota jokainen ihminen seksuaalisesti tuntee. Olin nuori, pari kymppinen enkä ruumiillisesti ollot ns. "kyvytön avioliittoon".

Mutta sepä ei riittänytkään vaan omatuntoni ja oikeudenmukaisuuskäsitykseni huusi. Omatuntoni, tässä tapauksessa kutsuisin sitä vaikka sisäiseksi Jumalani ääneksi, ilmaisi itsensä hyvin voimakkaasti: tämä ei ole oikein.

Tiedän erittäin hyvin että ns.kulissiavioliittoja on pilvinpimein mutta omasta mielestäni se ei voi olla sitä mitä Jumala, Jeesus tarkoitti täydellisellä rakastamisella. Omatuntoni huusi: ole oma itsesi, ole se miksi sinut on luotu. En usko todellakaan se se oli Saatana, kiusaaja koska tunteeni olivat kyllä selvästi toiselta puolelta. Tunsin vahvasti tekeväni väärin niin itseäni kohtaan kuin myös toista osapuolta kohtaan. Minusta hänellä oli täysi oikeus kokonaisvaltaiseen rakkauteen (nykyjään hänellä onkin viisi lasta). Omasta mielestäni jokaisella on oikeus rakkauteen joka avioliitossa sisältää myös seksuaalisen puolen. Minusta on väärin yrittää, saati sitten teeskennellä muuta kuin on. Myös Jeesus sanoi: "Rakasta lähimmäistäsi" ja "tee muille se, mitä toivoisit itsellesi tehtävän".

Itse en ole (onkä ollut) valmis huijaamaan ketään eteenkään näin tärkeässä asiassa joka koskettaa lopulta jopa sakramentteja (niistä tiedustelen mielipidettäsi erikseen). Pappi tosin kysyykin: "Tahdotko rakastaa aviopuolisoasi niin myötä kuin vastoinkäymisessä", ei "rakastatko aviopuolisoasi".

Rakkautta on monenlaista, mutta minua vahvasti epäilyttää löytyykö naista joka olisi valmis myös luopumaan omasta seksuaalisuudestaan ja astumaan homoseksuaalin kanssa pyhään avioliittoon pelastaanseen hänet Raamatussa mainitulta "kuolemalta" (joka siis on osana myös aviorikoksen tehneille). Tunnetko itse ketään naista tai oletko kuullut että yhtään tällaista naista olisi. Uskotko että omasta seurakunnastasi tällaista naista löytyisi? Tietääkö muut palstan seuraajat? Tai onko kukaan itse valmis tähän toisen puolesta?

Jeesus sanoi kiteytti asian vuorisaarnassaan: "Tehkaa lähimmäisellenne se, mitä itse toivoisitte itsellenne tehtävän". Taisi jopa lisätä: "Tässä on laki ja profeetat". Itse on olisi missään nimessä valmis pakottamaan homoseksuaalia heteroseksuaaliseen suhteeseen tai heteroseksuaalia homoseksuaaliseen suhteeseen jos minulla olisi kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Vahvasti epäilyttää ettei oma Jumalanikaan tätä haluaisi. Ja uskon ettei se muistakaan lukijoista olisi oikein, ei itselle eikä muille. Juuri tässä päinvastaisessa tilanteessa, jos heteroseksuaali pakotettaisiin loppuelämäkseen homoseksuaaliseen suhteeseen, olisi kuolema todellakin se parempi vaihtoehto. Siis tässä päinvastaisessa tapauksessa.

Omasta mielestäni homoseksuaalien hyväksymättömyys johtuu ylpeydestä; "olen parempi kuin tuo toinen, teen oikein". Ylpeys johtaa siitä usein vihaan jota homoseksuaalit joutuvaat myös kohtaamaan. Ja tästä eteenpäin historisassa aina samanlaisiin toimiin joita mm. Hitler alkoi vakaumuksensa mukaisesti toteuttaa ja joka kyllä selvästi on Saatanasta.

Mitä tuumaat? Se varsinainen kysymykseni on tuo kappale joka on lihavoituna, joka alkaa : "rakkautta on monenlaista...".


EDIT: Poistin viestin loppuun ilmeisesti vahingossa jääneen minun kirjoittaman edellisen viestini. Marko
« Viimeksi muokattu: 19.10.2007 - klo:14:18 kirjoittanut Nettipappi Marko »

Nettipappi Marko

  • Nettipappi
  • Ylläpitäjä
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 179
    • Profiili

Hei mietiskelijä!

Kirjoitit hyvin avoimesti ja rehellisesti. Toivon, että ymmärsin, mitä halusit sanoa. Ainakin luulen niin. Mielestäni olet tehnyt erittäin rakkaudellisesti, kun et ole teeskennellyt avioliittoa ja ikään kuin testimielessä yrittänyt väkisin mennä naimisiin. Jos toiselle luvataan tahtoa rakastaa, niin silloin pitäisi ainakin sitä tahtoa olla.

Rakkautta on monenlaista, mutta minua vahvasti epäilyttää löytyykö naista joka olisi valmis myös luopumaan omasta seksuaalisuudestaan ja astumaan homoseksuaalin kanssa pyhään avioliittoon pelastaanseen hänet Raamatussa mainitulta "kuolemalta" (joka siis on osana myös aviorikoksen tehneille). Tunnetko itse ketään naista tai oletko kuullut että yhtään tällaista naista olisi. Uskotko että omasta seurakunnastasi tällaista naista löytyisi? Tietääkö muut palstan seuraajat? Tai onko kukaan itse valmis tähän toisen puolesta?

Minun mielestäni kenenkään ei pidä mennä tällaisessa tapauksessa naimisiin toisen ihmisen pelastamiseksi. En myöskään ajattele, että Jeesus olisi tällaiseen kehottanut. Esimerkiksi käsittelemämme raamatunkohta pikemminkin tukee tällaisessa tapauksessa naimattomuutta kuin vasten tahtoa solmittua avioliittoa. Ajatushan on siinä juuri se, että jotkut Jumalan valtakunnan tähden valitsevat naimattomuuden. Ja se mielestäni sisältää juuri sen, että jos ei voi Jumalan tahdon mukaan solmia avioliittoa, niin valitsee sitten naimattomuuden.

Jeesuksen sanat siitä, että tämä ei sovi kaikille, voisivat hyvin koskea juuri sinun elämäntilannettasi. Jumalan tahdon mukaista ei ole solmia samaa sukupuolta olevien välisiä avioliittoja. Ja toisaalta - niin kuin itse asian hyvin seikkaperäisesti osoitit - ei ole myöskään Jumalan tahdon mukaista pakottaa toista avioliittoon, jonka tarkoitus ei ole tahto rakastaa ja liittyä sukupuolisestikin yhdeksi lihaksi. Jäljelle jäävä naimattomuuden vaihtoehto ei siis ole ollenkaan Jumalan tahdon vastaista tässä tilanteessa. En tiedä, oliko tämä sinun huolesi, mutta jos oli, niin haluan rohkaista: et ole tehnyt väärin, vaan nimenomaan mielestäni tämän Jeesuksen sanan mukaisesti oikein.
Marko Sagulin

surku

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 12
    • Profiili
Jooelisiis taas uus kysymys Nettipappiamme rasittamaan. :D

Miten minun tulisi suhtautua, kun kaksi todella hyvää ystävääni tulivat kertomaan minulle että seurustelevat. Kummatkin ovat tyttöjä, ja kummatkin uskossa. Asia tuli minulle aika yllättäen ja äkkiä, joten hieman sekaisin kieltämättä olen. Vieläkin eniten itseäni varmaan kummastuttaa se että molemmat henkilöt ovat uskossa. Molemmat olivat pitkään ahdistuneita, mutta ovat nyt onnellisia, joten tunnen kyllä olevani todella vaikeassa tilanteessa.
Eli siis alkuun palatakseni, miten minun tulisi suhtautua?
Rakkaus puuttui
Päätin sen, että mä välitä en
enkä itkisi elämää
- en koskaan
Niin paljon muuttui
kun luovutin kaiken sun käsiisi, sen
illan jälkeen sain hengittää

amalia

  • Vieras
Vähän tuohon ylempään kysymykseen liittyen...

Eli mietimme ystäväni kanssa, onko Raamatussa kohtaa, jossa varsinaisesti kielletään lesbosuhteet? Jos ei löydy, niin miten tähän asiaan kristityt/kirkko/tms. suhtautuu?

Nettipappi Marko

  • Nettipappi
  • Ylläpitäjä
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 179
    • Profiili

Hei Amalia!

Eli mietimme ystäväni kanssa, onko Raamatussa kohtaa, jossa varsinaisesti kielletään lesbosuhteet? Jos ei löydy, niin miten tähän asiaan kristityt/kirkko/tms. suhtautuu?

Jos en ole täysin väärin ymmärtänyt, niin homoseksuaalisuus sisältää myös lesbosuhteiden käsitteen. Homoseksuaalisuus sanana tarkoittaa samaa sukupuolta olevien väliset suhteita. Käytännössä homoseksuaalisuudella vain puhekielessä tarkoitetaan miesten välisiä suhteita ja siitä erotuksena on oma sanansa naisten välisille suhteille.

Mutta Raamatussa ei käytetä sanaa homoseksuaalisuus. Siellä puhutaan miesten kanssa makaavista miehistä, kuten tämän viestiketjun alkupäästä käy ilmi. Mutta on Raamatussa myös kielletty naisten keskinäiset seksisuhteetkin:

     Siksi Jumala on jättänyt heidät häpeällisten himojen valtaan. Naiset ovat
     vaihtaneet luonnollisen sukupuoliyhteyden luonnonvastaiseen, ja miehet
     ovat samoin luopuneet luonnollisesta yhteydestä naisiin ja heissä on syttynyt
     himo toisiaan kohtaan. Miehet ovat harhautuneet harjoittamaan keskenään
     säädyttömyyttä ja saavat ansaitsemansa palkan. Koska he eivät ole antaneet
     arvoa Jumalan tuntemiselle, on Jumala jättänyt heidät arvottomien ajatusten
     valtaan, tekemään sellaista mikä ei sovi. (Room. 1:26-28)


Tosin tässä voidaan saivarrella siitä, että naisten kohdalla kielletään luonnottomat seksisuhteet, muttei sanota, mitä ne ovat. Jotain kuitenkin kertonee se, että naisten luonnottomia suhteita verrataan miesten keskinäiseen sukupuoliyhteyteen.

Raamatun linja sekä kirkon ja kristikansan perinteinen linja on, että sukupuoliyhteys kuuluu avioliitossa olevan miehen ja naisen välille.
Marko Sagulin

Nettipappi Marko

  • Nettipappi
  • Ylläpitäjä
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 179
    • Profiili

Moi Surku!

Miten minun tulisi suhtautua, kun kaksi todella hyvää ystävääni tulivat kertomaan minulle että seurustelevat. Kummatkin ovat tyttöjä, ja kummatkin uskossa. Asia tuli minulle aika yllättäen ja äkkiä, joten hieman sekaisin kieltämättä olen. Vieläkin eniten itseäni varmaan kummastuttaa se että molemmat henkilöt ovat uskossa. Molemmat olivat pitkään ahdistuneita, mutta ovat nyt onnellisia, joten tunnen kyllä olevani todella vaikeassa tilanteessa.
Eli siis alkuun palatakseni, miten minun tulisi suhtautua?

Kysymykset ovat vielä melko helpolla alueella, kun kysytään, mitä Raamattu sanoo jostain asiasta. Huomattavasti vaikeammaksi tilanne muuttuu, kun kysellään, kuinka tulisi jossain tilanteessa toimia. Silloin on tiedettävä Raamatun kanta, mutta myös osattava soveltaa sitä käytännössä viisaasti, rakkaudellisesti ja suoraselkäisesti.

Kun joku uskova ihminen tekee väärin, virhe ei ole jotenkin pienempi sen vuoksi, että hän sanoo olevansa uskossa. Pikemminkin asia on juuri päinvastoin. Ihminen, joka sanoo olevansa uskossa, mutta julkisesti elää toisin kuin hänen uskonsa kohde opettaa, vetää pahasti mattoa omien ja muiden uskovien jalkojen alta. Jos minä sanon olevani vegetaristi ja kieltäydyn siksi tillilihasta, mutta syön hyvällä halulla hampurilaisia, niin olen aika naurettava. Sen lisäksi teen koko kasvissyönnistä naurettavaa.

Lesbosuhteessa elävät uskovat ihmiset herättävät minussa monia kysymyksiä. Mihin he sitten loppujen lopuksi uskovat? Siihen Jumalaanko, joka sanoo, että heidän toimintansa on syntiä? Jos, niin miksi he pitävät asiaa oikeana? Tottakai uskova ihminen on syntinen ja lankeaa jatkuvasti kaikenlaisiin vääryyksiin, mutta on eri asia, jos tarkoituksellisesti ja julkisesti rakennetaan toisenlaista mallia kuin Raamattu opettaa.

Tämän vuoksi itselläni olisi kaksi toimintavaihtoehtoa riippuen siitä millaisena näiden lähimmäisteni tilanteen näkisin. Jos he vaikuttavat ihmisiltä, jotka aktiivisesti ja vahvasti elävät uskoaan todeksi, silloin heidän suhteensa tulisi toimia niin kuin Jeesus opetti:

     Jos veljesi tekee syntiä, ota asia puheeksi kahden kesken. Jos hän kuulee sinua,
     olet voittanut hänet takaisin. Mutta ellei hän kuule sinua, ota mukaasi yksi tai kaksi
     muuta, sillä "jokainen asia on vahvistettava kahden tai kolmen todistajan sanalla".
     Ellei hän kuuntele heitäkään, ilmoita seurakunnalle. Ja jos hän ei tottele
     seurakuntaakaan, suhtaudu häneen kuin pakanaan tai publikaaniin. (Matt. 18:15-17)

     Veljet, jos joku tavataan tekemästä väärin, on teidän, joita Henki ohjaa, lempeästi
     ojennettava häntä. Olkaa kuitenkin varuillanne, ettette itse joudu kiusaukseen.
     (Gal. 6:1)

     Veljeni, jos joku teistä eksyy totuudesta ja toinen ohjaa hänet takaisin, niin tietäkää
     tämä: joka palauttaa syntisen harhatieltä, pelastaa hänet kuolemasta ja peittää
     paljotkin synnit. (Jaak. 5:19-20)


Raamattu toistuvasti kehottaa siihen, että kristityt pitäisivät huolta toisistaan. Ja se huolenpito ei voi aina olla pelkkää hymistelyä. Usko ei ole lupa tehdä väärin ja vastoin Jumalan tahtoa.

Mutta jos kyse on ihmisistä, jotka sanovat uskovansa, mutta eivät vielä ole kunnolla edes oivaltaneet, mitä usko Jeesukseen on ja miksi Jumalan tahtoa tulee kuunnella, ei nuhtelusaarna ole ehkä paras lähestymistapa. Riippuu tosi paljon tilanteesta, mikä on paras mahdollinen toimintatapa, mutta itse haluaisin jotenkin opastaa siinä, että usko ja homoseksuaalinen elämäntapa ovat pahasti ristiriidassa keskenään. Jos sanoo olevansa uskossa, tulee ottaa vakavasti myös Jumalan ohjeet Raamatussa. Joka päättää itse, millainen Jumala on ja mikä Jumalalle kelpaa, tekee itsestään Jumalan. Ja joka tekee itsestään Jumalan, ohittaa sanoman Jeesuksesta, joka on syntisen ihmisen Vapahtaja.
Marko Sagulin

vieras

  • Vieras
Eikö homoseksuaaliasuus ole kuitenkin synti, jonka voi myös saada anteeksi, niinkuin muutkin synnit?

Nettipappi Marko

  • Nettipappi
  • Ylläpitäjä
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 179
    • Profiili

Ilman muuta. Kaikki Jumalan tahdon vastaiset taipumuksetkin ovat asioita, jotka ihminen saa Jeesuksen tähden uskoa anteeksi. Armo on tarkoitettu kaikille ihmisille. Tärkeää on kuitenkin ymmärtää seuraava ero: Armo ei ole sama asia kuin lupa tehdä lisää syntiä.
Marko Sagulin