Kirjoittaja Aihe: Hämmentäviä Mooseksen kirjojen kohtia  (Luettu 9808 kertaa)

t.

  • Vieras
Luin Raamattua ja mieleeni nousi monia kysymyksiä.

Herra sanoi Moosekselle: "Sano israelilaisille: Kun nainen on synnyttänyt pojan, hän on sen jälkeen seitsemän päivää epäpuhdas, samalla tavoin kuin kuukautisvuodon aikana." (3. Moos. 12)

Miksi naisesta tulee epäpuhdas vaikka hän tekee niinkuin Jumala on käskenyt tekemään?

"Ketään, jonka kivekset on murskattu tai jonka elin on leikattu, ei saal ueka Herran kansaan kuuluvaksi. Ketään, joka on syntynyt kielletystä suhteesta, ei saa lukea Herran kansaan kuuluvaksi. Ketään hänen jälkeläisistäänkään, edes kymmenennestä sukupolvesta, ei saa lukea Herran kansan joukkoon." (5. Moos 23:2-3)

Miksi Jumala rankaisee myös rikkoneiden jälkeläisiä? Eihän lapsi voi mitään jos hänen vanhempansa ovat insestejä, ei se ole lapsen vika eikä Jumala saisi rankaista siitä lapsea.

Tämä kysymys mietityttää kaikista eniten:

"Jos kaksi miestä tappelee keskenään ja alakynnessä olevan vaimo yrittää auttaa miestään tarttumalla tämän vastustajaa sukupuolielimistä, naista ei saa sääliä, vaan hänen kätensä on lyötävä ranteesta poikki." (5. Moos 25:11-12)

Tuossa on yksi kohta missä Jumala käskee tappamaan. Ymmärrän että näissä tilanteissa voi rankaista, mutta miksi tappaa? Rippikoulussa opetettiin että Jumala antaa synnit anteeksi, Jumala on rakkaus, Jumala on hyvä. Mutta miksi Jumala silti tuomitsee kuolemaan ja rankaisee syyttömiäkin (viitaten tuohon aiempaan, missä väärintekijöiden lapsetkin saavat kärsiä) ?

"Kirottu on jokainen, joka murhaa toisen ihmisen, vaikka teko ei tulisikaan ilmi" Ja kansa sanokoon: 'Aamen'. (5. Moos 27:24)


Edit: Viestin ulkoasu on editoitu selkeämmäksi. Marko
« Viimeksi muokattu: 03.01.2024 - klo:14:13 kirjoittanut Nettipappi Marko »

Nettipappi Marko

  • Nettipappi
  • Ylläpitäjä
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 179
    • Profiili
Moi!

Jäipä aikoinaan vastaamatta kysymykseesi, kun tyhmästi siirsin sen pohdintapalstalle muun keskustelun mukana. Paljon hyviä vastauksia kysymykseesi ehti tulla, mutta varsinaisesti nettipappi ei ole vielä mitään vastannut. Anteeksi odotus. Nyt tilanne korjautuu. Kysymys on jälleen täällä Nettipapin sektorissa ja keskustelu muualla. Marko säätää ...  ::)


Ensimmäinen kysymyksesi koski saastaisuutta / epäpuhtautta synnytyksen jälkeen. Asian ymmärtämiseksi on tärkeää ymmärtää yksi asia Vanhan testamentin kielessä: saastaisuus ja synti eivät ole sama asia. Synti on Jumalan tahdon rikkomista. Saastaisuus on "vain" epäpuhtautta, jonka vuoksi ei voi mennä temppeliin. Esimerkiksi siemensyöksy teki miehestä saastaisen:

     Kun miehellä on ollut siemensyöksy, hänen tulee peseytyä kauttaaltaan ja
     hän on epäpuhdas iltaan saakka. (3. Moos. 15:16)


Jumala on luonut seksin lahjaksi aviopuolisoille ja se kuuluu elämään. Samoin synnyttäminen kuuluu elämään. Eivät ne ole syntiä. Juutalaisten lakiin sitä vastoin kuului erilaisia puhtaussäädöksiä, jotka säätelivät käyttäytymistä temppelissä. En voi väittää tietäväni, miksi Jumala tällaiset säädökset laati, mutta arvailla voin. Ehkäpä siksi, että temppelissä käynti ei ollut ihan noin vain ohimennen tehty tapahtuma. Sitä varten valmistauduttiin puhdistautumalla. Tällä tavoin temppelissä käynti tuli otettua vakavasti ja hartaasti. Mutta saastaisuus ei siis ollut sama kuin synti.



Toiseen kysymykseesi en osaa vastata. En voi tietää, miksi Jumalalla on ollut tällaisia säädöksiä ja miksi joidenkin rikosten vuoksi edes jälkeläiset eivät saaneet kuulua kansaan. Mutta en ole myöskään aivan vakuuttunut siitä, että kansan ulkopuolella oleminen tarkoitti automaattisesti kadotettuna olemista. Syyrialainen Naaman ei ainakaan Raamatun kertomuksissa kääntynyt juutalaiseksi. Silti hänestä kerrotaan, että hän palveli Israelin jumalaa (2. Kun. 5:17-19). Kansasta erottaminen oli ankara rangaistus, koska se joissain tapauksissa koski myös jälkeläisiä. Siitä ymmärrettiin, että sitä syntiä ei saanut todellakaan tehdä. Mutta rikkoneen jälkeläisillekin langennut rangaistus ei mielestäni tarkoittanut sitä, että Jumala oli heidät hylännyt.



Kolmas kysymyksesi on tullut käsiteltyä aika perusteellisesti kuolemantuomioita käsittelevän kysymyksen yhteydessä. Tässä totean vain, että Jumalan rakkaus ei tarkoita, että Jumala on hyväntuulinen vanha höppänä, joka taputtaa iloisena poskelle, vaikka mitä tekisi. Jumalan rakkaus syyttömien suojelemiseksi vaatii joskus kovaa kättä. Ensinnäkään en näe, että tässä käden katkaisemiseen velvoittavassa laissa olisi kyse kuolemantuomiosta. Mutta sellaisiakin Raamatussa on. Ihminen voi kyllä katua ja saada sielullensa pelastuksen kaikkien syntien jälkeen, mutta ilman maallisia rangaistuksia koko yhteiskunta leviää käsiin eikä syyttömiä suojele enää mikään. Juutalaisille maallinen laki ja Jumalan tahto olivat usein sama asia, koska Mooseksen laki oli suurelta osin myös maallinen laki. Siksi Raamatussa käsketään ankariakin rangaistuksia.
« Viimeksi muokattu: 03.01.2024 - klo:14:15 kirjoittanut Nettipappi Marko »
Marko Sagulin