jäniksistä...

[pyrski]

tää on niin legenda, et pakko kysyy, ku kukaan muukaan ei kai vielä oo kysyny! :j

5. Moos. 14:7

Mutta eläimiä, jotka märehtivät mutta joilla ei ole sorkkia tai joilla on sorkat mutta jotka eivät märehdi, ette saa syödä. Näitä ovat kameli, jänis ja tamaani, jotka tosin märehtivät mutta joilla ei ole sorkkia; ne ovat saastaisia.
(vastaava: 3. Moos. 11: 4-6)

joo, lähinnä siis toi jänis mietityttää... et millasii jänisrotuja tuolla Lähi-Idässä esiintyy?

[Nettipappi Marko]

Heip Pyrski!

Esille ottamasi kohta on siinä mielessä todellakin legendaarinen, että tämä on yksi niistä kohdista, joilla yritetään perustella sitä, miten kamalan väärässä Raamattu on kaikessa. Siksi on hyvä tämäkin asia kysyä. Lähdetään purkamaan ajatusta ihan paratiisista asti:

     Ja Herra Jumala muovasi maasta kaikki villieläimet ja kaikki taivaan linnut
     ja vei ne ihmisen luo nähdäkseen, minkä nimen hän kullekin antaisi.
     Ja jokainen elävä olento sai sen nimen, jolla ihminen sitä kutsui.
     (1. Moos. 2:19)

Raamatun mukaan paratiisissa ei käyty sellaista isä-poika -keskustelua, jossa Jumala opastaa uutta tulokasta: "Katsos, Aadam, tämä tässä on kaksijakoinen sorkka, kun tuo tuossa puolestaan on häntä. Ja tuo hassu juttu, mitä tuo eläin tekee, se on märehtimistä." Ihminen on alusta asti luonut itse kieleensä käsitteitä. Ja ihminen on itse määritellyt sen, mikä eläin on märehtijä. Ja on tosiaan totta, että Jumalan sanassa on tuo lause, jonka nostit esille:

     Sitä vastoin eläimiä, jotka märehtivät mutta joilla ei ole sorkkia tai joilla on
     sorkat mutta jotka eivät märehdi, te ette saa syödä. Sellaisia ovat kameli,
     tamaani ja jänis, jotka tosin märehtivät mutta joilla ei ole sorkkia;
     ne ovat saastaisia. (3. Moos. 11:4-6)

Tämän idea ei kuitenkaan ole, että Jumala paljastaa suuren salaisuuden: jänis on märehtijä! Ihmiset itse ovat pitäneet jänistä märehtijänä jostain syystä. Ehkä he ovat leikelleet sen sisuskaluja ja tehneet omia johtopäätöksiä tai sitten vain hassu puputtaminen syödessä on näyttänyt märehtimiseltä. Jumala joka tapauksessa puhui ihmisille heidän kielensä ja käsitteittensä mukaan. Eihän Jumala muutenkaan ole koko ajan korjaamassa: "Se väri, jota te sanotte vihreäksi, onkin oikeasti punainen. Joten ette viitsisi hieman tarkistaa juttuja." Vanhan testamentin ihmisille jänis oli märehtijä. Jumala antoi oman ilmoituksensa heidän käsitteistöään käyttäen. Ei siinä sen kummempaa.

Nykyään jotkut kristityt yrittävät tieteen keinoin osoittaa, että jänis on jotenkin märehtijän tapainen ruuansulatuselimistöltään. Se voi pitää paikkansa tai sitten se on vain toiveajattelua. Raamatun sanoman kannalta sillä asialla ei vain ole mitään väliä. VT:n aikana jänistä pidettiin märehtijänä, nykyään ei. Jänis kuului saastaisiin eläimiin sen perussäännön nojalla, että se märehti eikä sillä ollut sorkkia. Jos jäniksellä olisi sorkat tai sitä ei olisi pidetty märehtijänä, Jumala olisi jollain muulla säännöllä sanonut sen saastaiseksi tai sitten jättänyt sanomatta. Jos ihmisten nimitykset eläimistä muuttuvat, se ei pätkääkään horjuta Raamatun arvovaltaa.

[Mirjam]

Joskus olen kuullut sellaisesta selityksestä jänisten "märehtijämäisyydelle", että se olisi hepreaksi kirjoitettu, että syö ruokansa kahdesti, ja niinhän jänikset tekee... En vain pysty tarkistamaan sitä, kun en hepreaa osaa, niin voisitko kertoa, miten se on kirjoitettu?

[Anunen]

SRO:n Raamattu tunnilla joku sanoi tälläisen selityksen sille että jänis olisi märehtijä. Siis kun märehtiä syö ruokansa kaksi kertaa ja jänikset syövät omaa kakkaansa. Siis kertaalleen syötyä ruokaa. Onko tässä mitään ideaa?

[Nettipappi Marko]

Hei Mirjam!

Joskus olen kuullut sellaisesta selityksestä jänisten "märehtijämäisyydelle", että se olisi hepreaksi kirjoitettu, että syö ruokansa kahdesti, ja niinhän jänikset tekee... En vain pysty tarkistamaan sitä, kun en hepreaa osaa, niin voisitko kertoa, miten se on kirjoitettu?

Olen toki pakolliset hepreankurssini lukenut, mutta nykyisellään osaan vain "hevonen on hyvä" tai "hyvä hevonen". Eläinkunnan piirissä kyllä liikutaan, mutta ei auta tähän jänisjuttuun. En siis osaa sanoa. Voisin toki tarkistaa joltain taitavalta heprean osaajalta, mutta edellä olen sanonut jotain, minkä sanon kohta myös Anulle. Se on tavallaan oikotie, joka mielestäni tekee tarpeettomaksi tarkan märehtijän määrittelyn. Sitä odotellessa...

[Nettipappi Marko]

Moi Anunen!

SRO:n Raamattu tunnilla joku sanoi tälläisen selityksen sille että jänis olisi märehtijä. Siis kun märehtiä syö ruokansa kaksi kertaa ja jänikset syövät omaa kakkaansa. Siis kertaalleen syötyä ruokaa. Onko tässä mitään ideaa?

No rehellisesti sanottuna, minun mielestäni ei ole mitään ideaa syödä omaa kakkaansa.

Mutta tuosta märehtimisestä... (Tämä vastaukseni on ehkä vastaus koko ketjuun, mutta saat sen kaupanpäälliseksi.) Jos tuohon aikaan jänistä sanottiin märehtijäksi, niin en minä pidä minkäänlaisena ongelmana sitä, että Jumalakin sanoo niin. Märehtiminen ei ole Jumalan tekemä määritelmä - vaan ihmisen. Ei Jumala käytä Raamatussa yhtään riviä siihen, että hän haluaisi korjata ihmisten käyttämän kielen merkityksiä. Kun hän antoi juutalaisille ohjeen, että sianlihaa ei saa syödä, niin sialla hän tarkoitti sitä eläintä, jota ihmiset sanoivat siaksi. Yksinkertaista. Kun hän sanoi, että ei saa syödä eläimiä, joilla ei ole sorkkia ja jotka märehtivät, niin siihen listaan tuli myös jänis, jota ihmiset silloin sanoivat märehtijäksi. Ei hän lähtenyt korjaamaan merkityksiä ja sanonut, että jänis ei sitten ole märehtijä, koska noin 3000 vuoden päästä tiedemiehet määrittelevät märehtimisen eri tavalla.

Paratiisissa tapahtui seuraavaa:

     Ja Herra Jumala muovasi maasta kaikki villieläimet ja kaikki taivaan linnut ja vei ne ihmisen
     luo nähdäkseen, minkä nimen hän kullekin antaisi. Ja jokainen elävä olento sai sen nimen,
     jolla ihminen sitä kutsui. Näin ihminen antoi nimet kaikille karjaeläimille, kaikille linnuille ja
     kaikille villieläimille. (1. Moos. 2:19-20a)

Jos siinä rytäkässä - tai sen jälkeen - jänistä on alettu kutsua märehtijäksi, niin ei se ole Jumalan vika. Ei hän puhu meille enkelien kieltä, vaikka se olisi hänen mielestään jotenkin kivempi kieli. Hän puhuu sitä kieltä, jota me ymmärrämme.

[speedstream]

Mutta eläimiä, jotka märehtivät mutta joilla ei ole sorkkia tai joilla on sorkat mutta jotka eivät märehdi, ette saa syödä. Näitä ovat kameli, jänis ja tamaani, jotka tosin märehtivät mutta joilla ei ole sorkkia; ne ovat saastaisia

ja miksiköhän nämä elukat ovat sitten saastaisia?

[Nettipappi Marko]

Morjens, Speedstream!

ja miksiköhän nämä elukat ovat sitten saastaisia?

Tähän kysymykseen meillä ei ole tarkkaa vastausta. Erittäin monet saastaisuuteen liittyvät asiat voidaan nykytietämyksen valossa perustella hygieniasyillä. Äkkiseltään tulevat mieleeni seuraavat esimerkit:

1. Verensyöntikielto on erittäin ymmärrettävä, kun ajatellaan esimerkiksi käskyn antamisajankohtaa, jolloin Israelin kansa vaelsi autiomaassa.

2. Nykytietämyksen valossa esimerkiksi sianlihaa pidetään hieman vähemmän terveellisenä kuin naudanlihaa.

3. Kuolleeseen ihmiseen tai pikkueläimeen koskeminen aiheutti saastaisuuden, jonka jälkeen oli peseydyttävä.

4. Juuri vähän aikaa sitten julkaistun tutkimuksen mukaan ympärileikkaus näyttää vahvistavan immuniteettia sukupuolitauteja vastaan. Samoin saastaisuuteen liittyvä naisen kuukautistilan aikaa koskeva seksinharrastuskielto on hygienian valossa nykyään ymmärrettävä ohje.

Jumala ei jostain syystä nähnyt hyväksi selittää mikrobien ja bakteerien tasolla asioita, vaan hän antoi ohjeet, mitkä asiat olivat puhtaita ja mitkä saastaisia. Silti kaikkia ohjeita ei ainakaan nykytiedon valossa osata perustella pelkästään puhtaussäännöksillä. Osa saastaisuuteen liittyvistä ohjeista saattoi ohjata esimerkiksi oikeanlaiseen käyttäytymiseen ilman, että oli kyse mistään hygieniasta.

Keskiajalla juutalaisia syytettiin noituudesta, kun juutalaisyhteisöt saattoivat selvitä rutosta tai muista kulkutaudeista paljon ympäröiviä kyliä vähemmällä. Heidän puhtaussäädöksensä ilmeisesti olivat tässä vaikuttavana tekijänä. Silloin käskyjen merkityksiä ei osattu ehkä tieteellisesti perustella, mutta nyt useat niistä ovat erittäin ymmärrettäviä.

Silti varmasti koko meidän elinaikanamme ei voida löytää kaikille säännöille - esimerkiksi jänisten syöntikiellolle - mitään aukotonta ja tieteellisesti ilmiselvää perustetta. Tämä on puhtaasti omaa spekulaatiotani, mutta ajattelen, että on mahdollista, että jotkut säännöt olivat myös luomassa juutalaisen kansan identiteettiä. Juutalaiset säilyivät yhtenä kansana myös pakkosiirtolaisuuden ajan, kun he noudattivat saamiaan ohjeita, eivätkä sekoittuneet toisiin kansoihin. Tällä on hengellistä merkitystä siinä mielessä, että Jeesuksen syntyminen oli luvattu nimenomaan Abrahamista polveutuvaan kansaan. Ruokaan liittyvät säädökset kun Uudessa testamentissa kumottiin sen jälkeen, kun ennustukset Jeesuksesta olivat toteutuneet.