Kirjoittaja Aihe: Syntinen  (Luettu 7762 kertaa)

Minne

  • Vieras
Olen aina ajatellut olevani syntinen, vaikka olenkin uskossa.
Mutta luettuani keskusteluketjua Tahdon antaa kaikkeni Pohdintapalstalta tulin epävarmaksi.
Nim. Jukka moisio kirjoitti: "Jos sinä Jeesuksen oma olisit, miksi sinä olet silti 'syntinen' vaikka Jeesus riisuu omiltaan juuri tuon syntisen luonnon pois?"
Löysin Raamatusta myös jakeen: "Mutta Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Kristus kuoli meidän puolestamme, kun vielä olimme syntisiä." (Room.5:8 )

Olenko syntinen, kun kuitenkin koen olevani uudestisyntynyt?

Nettipappi Marko

  • Nettipappi
  • Ylläpitäjä
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 179
    • Profiili

Hei Minne!

Keskustelufoorumi on keskustelufoorumi, joten siellä ihmisillä on oikeus keskustella omista mielipiteistään. Kääntöpuolena on se ikävä seikka, että monet mielipiteet voivat aiheuttaa vääränlaista ahdistusta. Äänekkyys ei ole merkki siitä, että olisi oikeassa. Olet aivan oikein lukenut Raamattuasi. Uskoon tullut ihminen on syntinen ihminen, vaikka hän on samalla armahdettu ihminen. Sen Raamattu sanoo erittäin selvästi:

     Jos väitämme, ettemme ole syntisiä, me petämme itseämme eikä totuus ole meissä.
     Jos me tunnustamme syntimme, niin Jumala, joka on uskollinen ja vanhurskas, antaa
     meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä. Jos väitämme,
     ettemme ole syntiä tehneet, teemme hänestä valehtelijan eikä hänen sanansa ole
     meissä. Rakkaat lapset! Kirjoitan tämän teille, jotta ette tekisi syntiä. Jos joku kuitenkin
     syntiä tekee, meillä on Isän luona puolustaja, joka on vanhurskas: Jeesus Kristus.
     Hän on meidän syntiemme sovittaja, eikä vain meidän vaan koko maailman.
     (1. Joh. 1:8-2:2)


Joka sanoo, että kristitty on tullut synnittömäksi, on itsensä pettäjä ja tekee Jumalasta valehtelijan. Jumalahan on sanonut, että kaikki ovat syntisiä, eikä tee siinä erotusta onko kyse uskovasta vai ei-uskovasta:

     sillä kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat vailla Jumalan kirkkautta mutta saavat hänen
     armostaan lahjaksi vanhurskauden, koska Kristus Jeesus on lunastanut heidät vapaiksi.
     (Room. 3:23-24)


Jukka Moisio ja nimimerkki Green8972 nostavat mielellään esille seuraavan kohdan:

     Syntiä ei tee kukaan, joka hänessä pysyy. Ei kukaan, joka tekee syntiä, ole häntä nähnyt
     eikä tunne häntä. Lapseni, älkää antako kenenkään johtaa itseänne harhaan. Joka tekee
     Jumalan tahdon, on vanhurskas, niin kuin Kristus on vanhurskas. Joka tekee syntiä, on
     Paholaisesta, sillä Paholainen on tehnyt syntiä alusta asti. Juuri sitä varten Jumalan Poika
     tuli maailmaan, että hän tekisi tyhjäksi Paholaisen teot. Yksikään Jumalasta syntynyt ei tee
     syntiä, sillä Jumalan siemen pysyy hänessä. Hän ei voi tehdä syntiä, koska on syntynyt
     Jumalasta. Tästä käy ilmi, ketkä ovat Jumalan, ketkä Paholaisen lapsia: se, joka ei tee
     Jumalan tahtoa, ei ole Jumalasta, ei siis myöskään se, joka ei rakasta veljeään.
     (1. Joh. 3:6-10)


Tämä kohta pitää lukea kuitenkin muistaen, että juuri kaksi lukua aikaisemmin samassa kirjeessä sanotaan, että jos kristitty väittää olevansa synnitön, hän tekee Jumalasta valehtelijan. Ainoastaan Jeesus on näet syntynyt kokonaan Jumalasta. Hän sikisi Pyhästä Hengestä, joten hänellä ei ole maallista isää eikä perisyntiä. Hän on ainoa, joka ei ole koskaan tehnyt syntiä. Kristitty on syntynyt uudestaan ylhäältä, mutta ei se tarkoita sitä, että hän olisi vapautunut tästä maallisesta majastaan, josta syntiä ei saa mitenkään pois. Vaikka kristityssä on Jumalan Henki, joka ei tee syntiä, on kristityssä myös oma syntinen ruumis ja sielu, joista syntiä ei tässä elämässä voi kitkeä pois. Siitä Paavali tilittää omakohtaisesti:

     Tiedänhän, ettei minussa, nimittäin minun turmeltuneessa luonnossani, ole mitään
     hyvää. Tahtoisin kyllä tehdä oikein, mutta en pysty siihen. En tee sitä hyvää, mitä
     tahdon, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo. Mutta jos teen sitä, mitä en tahdo, en
     tee sitä enää itse, vaan sen tekee minussa asuva synti. Huomaan siis, että minua
     hallitsee tällainen laki: haluan tehdä hyvää, mutta en pääse irti pahasta.
     Sisimmässäni minä iloiten hyväksyn Jumalan lain, mutta siinä, mitä teen, näen
     toteutuvan toisen lain, joka sotii sisimpäni lakia vastaan. Näin olen ruumiissani
     vaikuttavan synnin lain vanki. Minä kurja ihminen! Kuka pelastaa minut tästä
     kuoleman ruumiista? Kiitos Jumalalle Herramme Jeesuksen Kristuksen tähden!
     Niin minun sisimpäni noudattaa Jumalan lakia, mutta turmeltunut luontoni synnin
     lakia. (Room. 7:18-25)


Kristityn syntisyydestä löytyy Raamatusta monia esimerkkejä. Yksi tällainen olkoon vielä tämä kehotus:

     Tunnustakaa siis syntinne toisillenne ja rukoilkaa toistenne puolesta, jotta parantuisitte.
     Vanhurskaan rukous on voimallinen ja saa paljon aikaan. (Jaak. 5:16)


Miksi apostolin tarvitsisi kirjoittaa syntien tunnustamisesta synnittömille ihmisille?

Lopuksi kehottaisin sinua lukemaan läpi Galatalaiskirjeen. Se ei ole pitkä ja siinä on tähän tilanteeseen erittäin hieno sanoma. Paavali joutui kirjoittamaan Galatalaiskirjeen siksi, että hänen perustamaansa seurakuntaan oli tullut vääriä opettajia, jotka puhuivat uskoa, armoa ja kristityn vapautta vastaan. Paavali joutuu oikein jyrähtämään koko arvovallallaan. Lue koko kirje läpi, vaikka otankin tähän joitain poimintoja.

     Olen hämmästynyt, kun te näin pian olette luopumassa hänestä, joka on armossaan
     kutsunut teidät, ja olette siirtymässä toisenlaiseen evankeliumiin. Mitään toista
     evankeliumia ei kuitenkaan ole. Jotkut vain hämmentävät teidän ajatuksianne ja
     koettavat vääristää Kristuksen evankeliumia. Julistipa kuka tahansa teille evankeliumia,
     joka on vastoin meidän julistamaamme - - vaikkapa me itse tai vaikka taivaan enkeli
     - hän olkoon kirottu. (Gal. 1:6-8)

     Teen teille selväksi, veljet, että minun julistamani evankeliumi ei ole ihmismielen mukainen.
     (Gal. 1:11)

     Tosin joukkoomme oli tullut eräitä valeveljiä urkkimaan, millaista on se vapaus, jonka
     me olemme Kristukselta Jeesukselta saaneet. Heidän tarkoituksenaan oli saattaa meidät
     lain orjuuteen. Mutta me emme hetkeksikään antaneet heille periksi, jotta evankeliumin
     totuus säilyisi teille puhtaana. (Gal. 2:4-5)

     Kun kuitenkin tiedämme, ettei ihminen tule vanhurskaaksi tekemällä lain vaatimia tekoja
     vaan uskomalla Jeesukseen Kristukseen, olemme mekin uskoneet Jeesukseen Kristukseen,
     jotta tulisimme vanhurskaiksi häneen uskomalla emmekä tekemällä lain vaatimia tekoja.
     Eihän kukaan ihminen tule vanhurskaaksi tekemällä mitä laki vaatii. Mutta jos meidätkin,
     jotka tahdomme tulla vanhurskaiksi Kristuksessa, havaitaan syntisiksi, onko Kristus siis
     synnin palveluksessa? Ei toki! (Gal. 2:16-17)

     Minä en tee tyhjäksi Jumalan armoa; jos näet vanhurskaus saadaan lakia noudattamalla,
     silloin Kristus on kuollut turhaan. (Gal. 2:21)

     Te mielettömät galatalaiset, kuka teidät on lumonnut? Asetettiinhan teidän silmienne
     eteen aivan avoimesti Jeesus Kristus ristiinnaulittuna! Vastatkaa vain tähän kysymykseen:
     saitteko te Hengen tekemällä lain vaatimat teot vai kuulemalla ja uskomalla evankeliumin?
     (Gal. 3:1-2)

     On selvää, ettei kukaan tule Jumalan silmissä vanhurskaaksi lakia noudattamalla,
     sillä "uskosta vanhurskas saa elää". (Gal. 3:11)

     Te kaikki olette Jumalan lapsia, kun uskotte Kristukseen Jeesukseen. Kaikki te, jotka olette
     Kristukseen kastettuja, olette pukeneet Kristuksen yllenne. (Gal. 3:26-27)

     Nuo toiset koettavat innokkaasti vaikuttaa teihin, mutta heidän intonsa ei ole oikeaa.
     He tahtovat erottaa teidät meistä, jotta te intoutuisitte kannattamaan heitä. (Gal. 4:17)

     Vapauteen Kristus meidät vapautti. Pysykää siis lujina älkääkä alistuko uudelleen orjuuden
     ikeeseen. ... Te, jotka pyritte vanhurskauteen lakia noudattamalla, olette joutuneet eroon
     Kristuksesta, armon ulkopuolelle. (Gal. 5:1, 4)

     Herraan luottaen minä olen varma siitä, että te tulette ajattelemaan samoin kuin minä.
     Mutta se, joka on hämmentänyt teidän ajatuksenne, tulee saamaan rangaistuksensa,
     olipa hän kuka tahansa. (Gal. 5:10)

     Teidät on kutsuttu vapauteen, veljet. Mutta älkää tämän vapauden varjolla päästäkö
     itsekästä luontoanne valloilleen, vaan rakastakaa ja palvelkaa toisianne. (Gal. 5:13)

     Veljet, jos joku tavataan tekemästä väärin, on teidän, joita Henki ohjaa, lempeästi
     ojennettava häntä. Olkaa kuitenkin varuillanne, ettette itse joudu kiusaukseen. (Gal. 6:1)

     Eiväthän ympärileikkauksen kannattajat itsekään noudata lakia, vaan he tahtovat saada
     teidät ympärileikatuiksi voidakseen kerskailla siitä, mitä teille on tehty. Minä taas en ikinä
     tahdo kerskailla mistään muusta kuin meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen rististä.
     Siinä on maailma minulle ristiinnaulittu ja minä maailmalle. (Gal. 6:13-14)
Marko Sagulin

Jukka moisio

  • Vieras
""Jumalahan on sanonut, että kaikki ovat syntisiä, eikä tee siinä erotusta onko kyse uskovasta vai ei-uskovasta:""

"sillä kaikki ovat tehneet syntiä"

Siinä on eräs aikamuoto, joka eroaa sinun sanomastasi?



""Tämä kohta pitää lukea kuitenkin muistaen, että juuri kaksi lukua aikaisemmin samassa kirjeessä sanotaan, että jos kristitty väittää olevansa synnitön, hän tekee Jumalasta valehtelijan.""

Niin vai pitääkö? Uudestisyntynyt on synnitön Jumalan edessä, koska Kristus asuu hänessä. Vaikka Uudestisyntynyt ajatuksissaan/teoissaan satunnaisesti lankeaa ei sitä lueta syyksi. Tahallinen synnin teko on taas Armon hengen pilkkaamista.

Nettipappi Marko

  • Nettipappi
  • Ylläpitäjä
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 179
    • Profiili

Moi Jukka!

"sillä kaikki ovat tehneet syntiä"

Siinä on eräs aikamuoto, joka eroaa sinun sanomastasi?

Perfekti ei tarkoita sitä, että tekeminen olisi loppunut.

Lainaus
Uudestisyntynyt on synnitön Jumalan edessä, koska Kristus asuu hänessä. Vaikka Uudestisyntynyt ajatuksissaan/teoissaan satunnaisesti lankeaa ei sitä lueta syyksi.

Uudestisyntynyttä Jumala kohtelee pelastuksen asiassa kuten synnitöntä, koska synnit on annettu anteeksi. Tämän vuoksi kristittyä voidaan hyvällä syyllä sanoa pyhäksi. Mutta samalla kristitty on myös syntinen, koska synnin tekeminen ei tämän elämän aikana lopu parhaasta kilvoituksesta huolimattakaan.

     Jos väitämme, ettemme ole syntisiä, me petämme itseämme
     eikä totuus ole meissä. (1. Joh. 1:8 )
Marko Sagulin

Jukka moisio

  • Vieras
Kysyn muutamasta Raamatun kohdasta sinun tulkintaasi?

1."Etsikää ensin Jumalaa" "Ihmisen täytyy uskoa, että Jumala on, ja Hän palkitsee ne jotka Häntä etsivät"?
2."Kuka ikinä Hänessä pysyy, hän ei tee syntiä; kuka ikinä syntiä tekee, hän ei ole häntä nähnyt eikä häntä tuntenut"?
3."Joka tahalleen tekee syntiä päästyään Totuuden makuun, hänen edestään ei ole enää uhria"?
4."Jeesus sanoi naiselle; mene, äläkä enää syntiä tee"
5."Katso, Jumalan karitsa tulee ottamaan pois maailman synnit"
« Viimeksi muokattu: 02.01.2008 - klo:17:43 kirjoittanut Nettipappi Marko »

Green8972

  • Vieras
"Jukka Moisio ja nimimerkki Green8972 nostavat mielellään esille seuraavan kohdan:

     Syntiä ei tee kukaan, joka hänessä pysyy. Ei kukaan, joka tekee syntiä, ole häntä nähnyt
     eikä tunne häntä. Lapseni, älkää antako kenenkään johtaa itseänne harhaan. Joka tekee
     Jumalan tahdon, on vanhurskas, niin kuin Kristus on vanhurskas. Joka tekee syntiä, on
     Paholaisesta, sillä Paholainen on tehnyt syntiä alusta asti. Juuri sitä varten Jumalan Poika
     tuli maailmaan, että hän tekisi tyhjäksi Paholaisen teot. Yksikään Jumalasta syntynyt ei tee
     syntiä, sillä Jumalan siemen pysyy hänessä. Hän ei voi tehdä syntiä, koska on syntynyt
     Jumalasta. Tästä käy ilmi, ketkä ovat Jumalan, ketkä Paholaisen lapsia: se, joka ei tee
     Jumalan tahtoa, ei ole Jumalasta, ei siis myöskään se, joka ei rakasta veljeään.
     (1. Joh. 3:6-10)


Jos se Marko on  niin että maallisen vaelluksen aikana ollaan syntisiä hautaan asti niin en ymmärrä tuota kohtaa mitä olen ottanut esille.En ymmärrä sitten myöskään sitä kun sanotaan "jonka poika tekee vapaaksi se todella on vapaa" juttua, tuohon suuntaan ollaan ainakin sanottu.Minua on tuo oma lainaamani kohta vaivannut aika paljonkin.

Ymmärräthän ei kukaan voi olla samanaikaisesti sekä vapaa että orja? Jos kerta poika tekee vapaaksi niin miksi vapautettu enään olisi orja en ymmärrä?Ymmärrätkö sinä?Tai kun Paavali puhuu sydämmen ympärileikkauksesta jossa syntinen luonto riisutaan pois?
« Viimeksi muokattu: 02.01.2008 - klo:17:46 kirjoittanut Nettipappi Marko »

Nettipappi Marko

  • Nettipappi
  • Ylläpitäjä
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 179
    • Profiili

Moi Jukka!

Tässäpä ytimekkäästi vastauksia:

1."Etsikää ensin Jumalaa" "Ihmisen täytyy uskoa, että Jumala on, ja Hän palkitsee ne jotka Häntä etsivät"?

Ihmisen elämän tärkein asia on löytää yhteys Jumalaan. Tämä on tarjolla ristiinnaulitun Jeesuksen kautta. Hän on tie Isän luo. Usko Jeesukseen on tärkeintä, mitä ihmisellä voi koskaan olla.

Lainaus
2."Kuka ikinä Hänessä pysyy, hän ei tee syntiä; kuka ikinä syntiä tekee, hän ei ole häntä nähnyt eikä häntä tuntenut"?

Tämä Johanneksen kirjeen kohta osoittaa, että ihminen on niin läpensä syntinen, että hän ei edes pysty aina pysymään kiinni Jeesuksessa. Hänen toistuvat syntinsä kertovat, että hän on itse syntinen ja että hän yhä uudelleen päästää katseensa irti Kristuksesta. Toisaalta Raamatussa myös puhutaan synnistä kahdella tavalla. Ensiksikin synniksi sanotaan yksittäisiä tekoja, jotka ovat Jumalan käskyjen vastaisia. Toiseksi synniksi sanotaan synnissä elämistä ja pelastuksesta kieltäytymistä. Tässä kohdassa painotuksen on oltava jälkimmäisessä, koska Jumalan sana ei voi puhua itseään vastaan - ja pari lukua aiemmin on sanottu:

     Jos väitämme, ettemme ole syntisiä, me petämme itseämme
     eikä totuus ole meissä. (1. Joh. 1:8 )


Lainaus
3."Joka tahalleen tekee syntiä päästyään Totuuden makuun, hänen edestään ei ole enää uhria"?

Edelliseen vastaukseen viitaten, tässä puhutaan myös Jeesuksen hylkäämisestä. Se käy ilmi tämän kohdan jatkosta:

     Kuinka paljon ankaramman rangaistuksen ansaitseekaan mielestänne se, joka polkee
     jalkoihinsa Jumalan Pojan, pitää epäpyhänä liiton verta, jolla hänet itsensä on pyhitetty,
     ja häpäisee armon Henkeä! (Hepr. 10:29)


Koska Jeesus on syntien sovittaja, ei ole mitään syntien sovitusta sellaiselle, joka hylkää Jeesuksen.

Lainaus
4."Jeesus sanoi naiselle; mene, äläkä enää syntiä tee"

Juuri näin kaikille pitää sanoakin. Jeesus antaa synnit anteeksi, muttei koskaan sano, että syntiä saa tehdä niin paljon kuin huvittaa.

Lainaus
5."Katso, Jumalan karitsa tulee ottamaan pois maailman synnit"

     Kristuksen veressä meillä on lunastus, rikkomustemme anteeksianto. (Ef. 1:7a)
Marko Sagulin

Nettipappi Marko

  • Nettipappi
  • Ylläpitäjä
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 179
    • Profiili

Morjens, Green!

Kyselet hyvin vilpittömän kuuloisesti vaikeaa kysymystä. Toivon, että osaisin ahdistustasi helpottaa.

Jos se Marko on  niin että maallisen vaelluksen aikana ollaan syntisiä hautaan asti niin en ymmärrä tuota kohtaa mitä olen ottanut esille. En ymmärrä sitten myöskään sitä kun sanotaan "jonka poika tekee vapaaksi se todella on vapaa" juttua, tuohon suuntaan ollaan ainakin sanottu. Minua on tuo oma lainaamani kohta vaivannut aika paljonkin.

Ymmärräthän ei kukaan voi olla samanaikaisesti sekä vapaa että orja? Jos kerta poika tekee vapaaksi niin miksi vapautettu enään olisi orja en ymmärrä? Ymmärrätkö sinä? Tai kun Paavali puhuu sydämmen ympärileikkauksesta jossa syntinen luonto riisutaan pois?

Synnin tekeminen, syntisyys ja synnin orjuus eivät ole samaa tarkoittavia sanoja.

On olemassa ihmisiä, jotka ovat alkoholin orjia
- mutta on myös ihmisiä, jotka juovat alkoholia ilman, että ovat siitä riippuvaisia.
On ihmisiä, jotka silloin tällöin laittavat lantin tai pari kolikkopeliin
- mutta on myös ihmisiä, jotka pelihimon riivaamana pelaavat kaiken omaisuutensa.
On ihmisiä, jotka tekevät syntiä
- ja on ihmisiä, jotka ovat synnin orjia.

     Jeesus vastasi: "Totisesti, totisesti: jokainen, joka tekee syntiä, on synnin orja.
     Orja ei pysy talossa ikuisesti, mutta poika pysyy. Jos Poika vapauttaa teidät,
     te olette todella vapaita. (Joh. 8:34-36)


Orja on se, jolla on isäntä, joka häntä hallitsee. Ihminen on luonnostaan synnin orja. Hänen isäntänsä on Paholainen ja orjana hän on menossa samaan määränpäähän kuin isäntänsäkin. Vapaus on sitä, että Jeesus särkee tämän orjuuden kahleen. Isännäksi tulee Jeesus ja määränpääksi sama paikka, minne Jeesus on mennyt.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ihmisen elämästä tulisi synnitöntä. Sen olen jo monesti näissä viesteissäni sanonut. Paavali valitteli sitä, miten hän on syntinen, vaikka hänen isäntänsä onkin Jeesus. Samoin Johannes kirjoittaa, että jokainen, joka väittää olevansa synnitön, pettää itseään. Ihmisen syntinen liha (=ruumis ja sielu) ei pääse tämän elämän aikana eroon synnistä. Mutta siinä evankeliumin ilosanoma onkin, että syntiselle ihmiselle on tullut uusi isäntä:

     Kiittäkää iloiten Isää, joka on tehnyt teidät kelvollisiksi saamaan pyhille kuuluvan
     perintöosan valon valtakunnasta. Hän on pelastanut meidät pimeyden vallasta ja
     siirtänyt meidät rakkaan Poikansa valtakuntaan, hänen, joka on meidän lunastuksemme,
     syntiemme anteeksianto. (Kol. 1:12-14)


Kristityn synnit on annettu anteeksi. Evankeliumi on sitä, että syntinen ihminen ihan oikeasti ansaitsee kadotuksen - mutta hänelle julistetaankin vapautus Jeesuksen ristin työn tähden. Hänet on Jeesuksen verellä pesty puhtaaksi.

     Tekin olitte ennen Jumalasta vieraantuneita ja häntä kohtaan vihamielisiä, kun elitte
     pahojen tekojenne vallassa. Mutta nyt hän on tehnyt teidän kanssanne sovinnon,
     kun Kristus omassa ruumiissaan kärsi kuoleman asettaakseen teidät pyhinä,
     nuhteettomina ja moitteettomina Jumalan eteen. (Kol. 1:21-22)


Jumala katsoo meitä Jeesuksen veren läpi pyhinä ja puhtaina. Meidän isäntämme on Jeesus, joka on vapauttanut meidät synnin orjuudesta. Mutta se ei tarkoita, että olisimme onnistuneet muuttumaan synnittömiksi.

     Syntiä ei tee kukaan, joka hänessä pysyy. Ei kukaan, joka tekee syntiä, ole häntä
     nähnyt eikä tunne häntä. ... Yksikään Jumalasta syntynyt ei tee syntiä, sillä Jumalan
     siemen pysyy hänessä. Hän ei voi tehdä syntiä, koska on syntynyt Jumalasta.
     (1. Joh. 3:9)


Tämä on niin surullisen totta kaikkien ihmisten kohdalla. Ainoastaan Jeesus on syntynyt Jumalasta ja ainoastaan hän pystyi elämään synnittömän elämän. Paraskin kilvoitteleva kristitty hairahtuu jatkuvasti ajatuksissaan, sanoissaan ja teoissaan. Niinhän Johannes hieman aiemmin kirjoittikin:

     Jos väitämme, ettemme ole syntisiä, me petämme itseämme eikä totuus ole meissä.
     (1. Joh. 1:8 )


Tuo kysymäsi kohta ankaraa lain saarnaa. Sen äärellä jokaisen on myönnettävä, että olisi itsessään menossa kadotukseen. Noiden jakeiden äärellä jokaisella kristityllä on päivittäin syytä tunnustaa, että tarvitsee Jeesusta. "En pysty lopettamaan synnin tekemistä. En pysty edes pysymään kiinni Jeesuksessa niin, että tulisin synnittömäksi." Onneksi lain sanan satuttamalle Raamattu vakuuttaa:

     Laki tuli maailmaan sitä varten, että rikkomus tulisi suuremmaksi. Mutta missä synti on tullut
     suureksi, siellä on armo tullut ylenpalttiseksi. Niin kuin synti on hallinnut ja vienyt kuolemaan,
     niin on armo hallitseva ja johtava ikuiseen elämään, koska Herramme Jeesus Kristus on
     lahjoittanut meille vanhurskauden. (Room. 5:20-21)

     Synti ei enää ole teidän herranne, sillä te ette ole lain vaan armon alaisia. (Room. 6:14)

     Ylistäähän Daavidkin autuaaksi sellaista ihmistä, jonka Jumala katsoo vanhurskaaksi hänen
     teoistaan riippumatta: - Autuaita ne, joiden pahat teot on annettu anteeksi ja joiden synnit
     on pyyhitty pois. Autuas se mies, jolle Herra ei lue viaksi hänen syntiään. (Room. 4:6-8)


Autuas ei ole sellainen ihminen, joka on synnitön - koska sellaisia ei ole. Autuas on se, jonka syntejä ei katsota, koska Jeesus on ne antanut anteeksi.
Marko Sagulin

miriva

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 128
    • Profiili
Autuas ei ole sellainen ihminen, joka on synnitön - koska sellaisia ei ole. Autuas on se, jonka syntejä ei katsota, koska Jeesus on ne antanut anteeksi.


Onko kristityn synnit annettu anteeksi kun uskoo Jeesukseen Vapahtajanaan vai kun niitä pyytää anteeksi?

Nettipappi Marko

  • Nettipappi
  • Ylläpitäjä
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 179
    • Profiili

Hei Miriva!

Kysymykselläsi voisi varmaan spekuloida tosi kauan. Päädyn tällä kertaa kuitenkin hyvin yksinkertaiseen vastaukseen: mielestäni uskoa ja anteeksi pyytämistä ei voi erottaa toisistaan. Usko on jotain koko ajan voimassa olevaa. Tämä usko näkyy siinä, että uskova ihminen pyytää säännöllisesti syntejään anteeksi ja muistuttaa siten itselleen, miksi hän uskoo ja turvautuu Jeesukseen. Anteeksi pyytäminen on erityinen hetki, jossa usko syntien anteeksiantamukseen tulee selvästi esille. Uskossa eläminen on ylipäätään anteeksiantamuksen alla elämistä.

Pidän hyvin paljon Paavalin käyttämästä valtakunta-ajattelumallista:

     Hän on pelastanut meidät pimeyden vallasta ja siirtänyt meidät rakkaan Poikansa
     valtakuntaan, hänen, joka on meidän lunastuksemme, syntiemme anteeksianto.
     (Kol. 1:13-14)


Anteeksiantamus on kokonaisvaltainen asia. Jos anteeksiantamus jotenkin nollaisi meidän syntimme juuri sillä anteeksi pyytämisen hetkellä, olisi tilanne aika pelottava. Missä vaiheessa minä tarvitse uuden nollauksen? Entä jos minä kuolen ennen kuin ehdin taas nollata syntitilin? Kuinka pian olen taas syntinen anteeksi pyytämisen jälkeen? jne.

Uskova elää koko ajan armon alla. Anteeksi pyytäminen on pysähtymistä tämän asian ääreen.
Marko Sagulin