Hei Aani!
Jahve on Jumalan nimi, jonka Jumala ilmoitti Moosekselle.
Mooses sanoi Jumalalle: "Kun minä menen israelilaisten luo ja sanon heille, että
heidän isiensä Jumala on lähettänyt minut heidän luokseen, he kysyvät minulta:
'Mikä on hänen nimensä?' Mitä minä heille silloin sanon?" Jumala sanoi Moosekselle:
"Minä olen se joka olen." Hän sanoi vielä: "Näin sinun tulee sanoa israelilaisille:
'Minä- olen on lähettänyt minut teidän luoksenne.'" Jumala sanoi vielä Moosekselle:
"Sinun tulee sanoa israelilaisille: 'Jahve, Herra, teidän isienne Jumala, Abrahamin,
Iisakin ja Jaakobin Jumala, on lähettänyt minut teidän luoksenne.' Se on oleva
minun nimeni ikuisesti, ja sillä nimellä minua kutsuttakoon sukupolvesta sukupolveen.
(2. Moos. 3:13-15)
Tuon kohdan sanailu ei oikein aukene suomenkieliselle lukijalle. Kirkkoraamatussa onkin selittävä alaviite: Minä-joka-olen (hepreaksi ehje aþer ehje) viittaa Jumalan nimeen Jahve. Ehje merkitsee 'minä olen', jahve 'hän on'. Kääntäjän pitää siis valita, käyttääkö hän sanaa Jahve vai sanoja Minä olen / Hän on.
Mutta heti pitää selvennykseksi sanoa, että ei ole varmaa, että Jahve lausutaan Jahve. Hepreaksi sana kirjoitetaan HWHJ (luetaan oikealta vasemmalle). Heprean kielessä ei kirjoiteta vokaaleja, joten kieltä osaava sijoittaa vokaalit lukiessa mukaan. Jahve sanan kohdalla tämä vain ei onnistu. Juutalaiset halusivat ottaa "älä turhaan lausu Herran, sinun Jumalasi, nimeä" -käskyn niin vakavasti, että aikaa myöten turhan lausumisen pelossa Jumalan nimen lausuminen kiellettiin kokonaan. Jeesuksen aikana Jumalan nimen lausumista pidettiin Jumalan pilkkana. Raamattua lukiessaan juutalainen käyttikin Jumalan nimen kohdalla sanaa "Herra" (adonaj). Tästä syystä meille ei ole säilynyt tietoa siitä, mitkä vokaalit noiden konsonanttien väliin pitäisi sijoittaa, eli miten sana varmuudella lausutaan. Jahve on tähän mennessä vahvin veikkaus.
