Moi Pyrski!
Suoranaisesti minun ei taida tarvita vastata, kun kysymyksesi oli niin kattava, että sieltä löytyvät kaikki palaset, joita minäkin asian tiimoilta käyttäisin. Mutta järjestelen niitä nyt vähän eri tavalla. Jospa se vastaisi kysymyksiisi.
Kuka oikein oli Bileam?
Tuntuisi olevan niitä Vanhan testamentin henkilöitä, joita ei sen tarkemmin esitellä. Jos joku tietää hänestä enemmän, niin se tieto on kulkenut perimätietona Raamatun ulkopuolella.
Uskoiko hän samaan Jumalaan kuin Israel?
Näyttäisi siltä, että hän tunsi Taivaan Jumalan. Mutta miten? Sitä en voi tietää. Raamatussa näyttää olevan muutamia ihmisiä, joilla on ollut tieto Taivaan Jumalasta, vaikka mitään Raamattua tai Mooseksen antamaa Jumalan lakia ja liittoa ei vielä ollut olemassakaan. Abraham, Iisak ja Jaakob saivat kaikki viestejä Jumalalta paljon ennen Moosesta. Abraham tutustui myös Melkisedekiin:
Salemin kuningas Melkisedek toi sinne leipää ja viiniä. Hän oli Korkeimman Jumalan pappi,
ja hän siunasi Abramia sanoen: - Siunatkoon Abramia Korkein Jumala, taivaan ja maan
luoja. (1. Moos. 14:18-19)Mooses puolestaan maanpaossa ollessaan otti itselleen vaimon, jonka isä oli pappi, vaikka Mooseksen laissa määrättyä pappeutta ei vielä ollut edes asetettu:
Midianilaisten pappi Jetro, Mooseksen appi, sai kuulla, mitä kaikkea Jumala oli tehnyt
Mooseksen ja oman kansansa Israelin hyväksi ja miten hän oli tuonut israelilaiset pois
Egyptistä. (2. Moos. 18:1)Eli siis, Vanhan testamentin alkupuolella on Bileamin kaltaisia henkilöitä enemmänkin, joista ei voi sanoa, miten he ovat saaneet tietonsa Jumalasta. Mutta lienee luonnollista, että jos kerran paratiisi on totta, niin tieto Jumalasta on periytynyt Adamin ja Eevan jälkeläisille. Osa heistä on ottanut sen vakavammin kuin toiset.
Miksi Jumala suuttui?
Jumalan suuttumus tuntuu minustakin oudolta, kun hän oli vähän aiemmin antanut luvan Bileamille lähteä liikenteeseen. Mielessäni arvailen, että olisikohan Jumalan suuttumus varotoimenpide? On todella helppo langeta suurten lahjusten tarjoamaan houkutukseen. Jumala on oman kansansa puolella niin vahvasti, että Bileamille täytyi hyvin vahvasti muistuttaa, että retkellä on toimittava Jumalan tahdon mukaan ja siunattava Israelia.
2. Piet. 2:15-16
Suoralta tieltä poikettuaan he ovat eksyneet ja lähteneet samalle tielle kuin Bileam, Beorin poika, joka mieltyi petoksesta tarjottuun palkkaan mutta jota ojennettiin hänen rikkomuksensa tähden: aasi, mykkä eläin, puhui ihmisen äänellä ja esti profeetan mielettömän aikeen
Voi olla, että Bileam on lähtenyt retkelle pohjimmiltaan palkkion toivossa. Tämä kohta on kuitenkin arvoituksellinen. VT:n kertomus antaa Bileamista varsin jalon kuvan. Ainakin päällisin puolin.
Tapasiko Bileam useinkin puhuvia elukoita kun ei ollut moksiskaan?
Tässä on taas erinomainen kuva siitä, millaista on Raamatun kerronta. Tapahtumista raportoidaan se, mikä on tärkeää ja merkityksellistä. Kuka tahansa nykyaikainen tarinankertoja kuvailisi suuresti Bileamin hämmennystä ja muita mielenliikkeitä aasin avattua suunsa. Raamattu kertoo vain sen, mikä lopulta oli merkityksellistä. Se on mielestäni erittäin hyvä osoitus Raamatun luotettavuuden puolesta. En usko, että sellaista tarujen sepittäjää olisi, joka jättäisi niin herkulliset yksityiskohdat ilman Jumalan ohjausta kertomatta.
Profetoiko Bileam Kristuksesta?
4. Moos. 24: 17-19
Minä näen tämän, mutta se ei tapahdu vielä, minä katselen tätä, mutta se ei vielä ole lähellä. Tähti nousee Jaakobin keskeltä, valtiaan sauva Israelista. Se murskaa Moabin ohimot, kaikkien Setin jälkeläisten kallot. Edom joutuu voittajan omaksi, Seir vihollisten käsiin. Israel tekee voimallisia tekoja, Jaakobista polveutuu hallitsija, joka tuhoaa vihollisensa, vaikka he suojautuvat kaupunkeihin.
Tämä kohta kyllä sopii erittäin hyvin kuvaamaan Jeesusta. Samantapaisia ennustuksia on muuallakin Raamatussa.
Miksi Bileam tapettiin? Oliko se Jumalan tahto vai vahinko?
Luulen, että se oli tarkoituksellista ja liittyi seuraavaan kohtaan:
Mistä on kyse ja milloin tämä mahdollisesti tapahtui?
4. Moos. 31:16
Juuri nuo naiset tekivät Bileamin neuvon mukaan ja saivat israelilaiset luopumaan Herrasta ja antautumaan Baal-Peorin palvojiksi. Sen tähden Herran kansaa kohtasi vitsaus.
Näiden kohtien valossa on arveltu, että Bileam oli melkoisen kaksinaamainen kaveri, joka yritti hankkia itselleen kaikki herkut. Toisaalta hän vaikutti hyvin nöyrältä Jumalan palvelijalta, joka kysyi Jumalan tahtoa ja noudatti sitä. Jumala oli kieltänyt kiroamasta Israelia ja sen sijaan siunaamaan sen. Tämän Bileam teki tunnontarkasti, vaikka Moabin kuningas tarjosi todella suuria lahjuksia kiroamisesta.
Ilmeisesti Bileam kuitenkin ajatteli hankkia lahjukset muulla tavoin. Hän ei voinut kirota Israelia, mutta häntä ei ollut kielletty kertomasta, miten Israel muilla tavoin voidaan kukistaa. Israelin menestys perustui siihen, että Jumala oli heidän kanssaan. Jos kansa saadaan oman Jumalansa kanssa vihoihin, on sen menestys mennen talven lumia. Ilmeisesti Bileam siis antoi kuuman vihjeen, että lähettämällä moabilaisnaisia Israelin miesten houkutukseksi, heidät saadaan lankeamaan epäjumalanpalvelukseen. Silloin heidän Jumalansa joutuu kurittamaan heitä ja Moabin kuningas pääsee niskan päälle.
