Tervehdys Hemuli!
Raamatun ohjeistukset lasten työntekoa kohtaan ovat käytännössä olemattomat. Siellä ei puhuta mitään siitä, minkä ikäisenä lapsia saa laittaa työhön. Eikä maailmalta tuttu lapsien tehdastyöskentely ainakaan löydy Raamatun lehdiltä. Jumalan sana tarjoaa paljon erilaisia elämänohjeita ja Jumalan säädöksiä, mutta kovin yksityiskohtaisia toimintaohjeita siellä ei kaikkiin aihepiireihin löydy.
Työnteko kuitenkin kuuluu ihmiselämään. Yleiseksi sanonnaksi asti päätynyt toteamus: "Joka ei työtä tee, sen ei syömänkään pidä", on ihan suoraan Raamatusta poimittu:
Kun olimme luonanne, me määräsimme, että jos
joku ei suostu tekemään työtä, hänen ei pidä
myöskään syödä. (2. Tess. 3:10)
Sananlaskujen kirjassa on paljon Jumalan viisautta sekä yleistä elämänviisautta, jota pyrittiin välittämään uusille sukupolville. Laiskuuden karttaminen löytyy monista kohdista:
Laiska sanoo: "Tiellä on leijona,
keskellä katua kulkee peto."
Saranoillaan ovi kääntyy,
vuoteellaan laiska.
Laiska pistää kätensä ruokavatiin,
mutta suuhun saakka käsi ei nouse.
Laiska on mielestään viisaampi kuin
seitsemän neuvokasta miestä.
(Sananl. 26:13-16)
Vanhemmat ovat varmasti alkaneet kasvattaa lapsiaan kohti aikuisuutta ja oikeanlaista ahkeruutta myös työnteon osalta. Siitä minulla ei ole aavistustakaan, minkä ikäisinä perheiden pojat ovat alkaneet seurata isää hänen leipätyössään ja tytöt äitiä kodin töissä. Mitään syytä minulla ei ole kuitenkaan epäillä sitä, etteikö tilanne olisi mennyt niin kuin nykyäänkin: viisaat vanhemmat toimivat luonnostaan fiksusti. Vaikeuksissa olevat perheet tai pahimmillaan välinpitämättömät vanhemmat puolestaan toimivat lapsen kannalta huonosti. Joissakin perheissä lapset ovat oppineet pikkuhiljaa työnteon. Toisissa lapset ovat saattaneet olla lähes orjina. Joissakin puolestaan työntekoa ei ehkä opittu ollenkaan.
Ajat muuttuvat ja jumalallista viisautta on sanoa asiat sopivan yleispätevästi antamatta tarkkoja ohjeita siihen, milloin on mentävä kouluun ja milloin töihin. Vanhan testamentin aikoina ei keskusteltu siitä, kauanko saa roikkua internetissä, mutta varmasti tapeltiin siitä, pitääkö äitiä auttaa kotitöissä. Siksi Raamattu käskee vanhempia kärsivällisesti ja viisaasti kasvattamaan lapsiaan, ja lapsia kunnioittamaan vanhempiaan.
Lapset, olkaa vanhemmillenne kuuliaisia Herraa totellen,
sillä se on oikein. "Kunnioita isääsi ja äitiäsi" on
ensimmäinen käsky, johon liittyy lupaus: "jotta
menestyisit ja eläisit kauan maan päällä". Ja te isät,
älkää herättäkö lapsissanne vihaa, vaan kasvattakaa
ja ojentakaa heitä Herran tahdon mukaan. (Ef. 6:1-4)
Isät, älkää aina moittiko lapsianne, etteivät he masentuisi.
(Kol. 3:21)
Hänen on pidettävä hyvää huolta perheestään,
kasvatettava lapsensa tottelevaisiksi ja saavutettava
kaikkien kunnioitus. Jos joku ei osaa pitää huolta omasta
perheestään, kuinka hän voisi huolehtia Jumalan
seurakunnasta? (1. Tim. 3:4-5)
Erilaisten vaikeuksien kestämisestä ja niiden alla vahvistumisesta puhutaan yhdessä kohdassa käyttämällä vertauskuvana nuorena opittua työntekoa. Tämäkin kohta puhuu silti nuorista miehistä eikä lapsista:
Hyvä on miehelle, että hän kantaa iestä
nuoruudessaan. (Valit. 3:27)
Yllättävän pitkäsi olen saanut kirjoitettua, vaikken ole suoraan vastannut yhteenkään kysymykseesi. Valitettavasti en pysty niihin tarkkoja vastauksia antamaankaan. Toivottavasti kuitenkin näistä ajatuksistani ja Raamatunkohdista on sinulle hyötyä esitelmääsi ajatellen.
