Tervehdys Moottorisaha!
Esitit monta hyvää kysymystä. Jotta viestini ei paisuisi valtavaksi, vastaan niihin aika tiiviisti. Esitä jatkokysymyksiä niistä osista, joihin haluat minulta lisää tarkennuksia.
1. Kuitenkin on olemassa kolme persoonaa, joilla on sama olemus ja valta ja jotka ovat yhtä ikuisia, Isä, Poika ja Pyhä Henki. - Sama valta? Raamattu opettaa toisin
Tässä kohdassa ei mielestäni ole tarkoitus kumota niitä Raamatun kohtia, joissa puhutaan Kolminaisuuden persoonien erilaisista tehtävistä. Raamatussa mm. Pojan sanotaan olevan kuuliainen Isälle, Isä on antanut tuomiovallan Pojalle, Isä ja Poika lähettävät Hengen jne. Tämä Augsburgin tunnustuksen kohta ymmärrykseni mukaan puhuu siitä, että kaikki Kolminaisuuden persoonat ovat tasa-arvoisesti yhtä jumaluutta. Rajaa vedetään siis siihen suuntaan, että jotkut harhaopit pitivät Jeesusta vain ihmisenä ja kielsivät hänen olevan myös Jumala.
2. ... Sanaa ja sakramentteja välineinä käyttäen lahjoitetaan Pyhä Henki, joka niissä, jotka kuulevat evankeliumin, vaikuttaa uskon missä ja milloin Jumala hyväksi näkee.
- Lahjoitamme? Ihminenkö lahjoittaa sen mitä vain jumala voi antaa?
- Tarviiko siis ihminen erinäisiä toisten menoja jotta voisi uskoa ja ilman niitä se ei ole oikeaa?
Tämä on meidän kahden välisissä keskusteluissa jatkuva kuuma peruna. Hih. En siitä huolimatta pureudu aiheeseen kovin syvälle, koska olen käsitellyt sitä kahden muun otsikon alla:
Sakramentti ja
Kaste.
Jeesus antoi evankeliumin levittämiseen yksinkertaisen käskyn: tehkää ihmisistä minun opetuslapsiani kastamalla ja opettamalla. Ihminen tarvitsee kastetta ollakseen Jeesuksen opetuslapsi. Sen sijaan on erittäin tärkeää huomata, että tässä Augsburgin tunnustuksen kohdassa ei sanota "lahjoitamme" vaan "lahjoitetaan". Lahjoittaja on Jumala, ei ihminen. Jumala käyttää ihmistä käsinään ja jalkoinaan. Uskokin syntyy Jumalan sanan kuulemisesta, mutta ilman ihmistä kukaan ei kuule evankeliumia tai lue kirjaksi kirjoitettua Raamattua, jonka jonkun on pitänyt kääntää ja kirjoittaa. Kaste on Jumalan teko, joten siksi sitä voidaan vaatia oikeaan uskoon kuuluvana. Jos tätä vastaan kritisoidaan, on yhtä perusteltua todeta, että ei evankeliumin kuulemista tarvita pelastumiseen, koska on ihmisiä, jotka eivät ole evankeliumia kuulleet.
3. ... Kirkko on pyhien yhteisö, jossa evankeliumi puhtaasti julistetaan ja sakramentit oikein toimitetaan. ... - Vain kirkossa oikein? Siis muut väärässä jos eivät kuulu siihen syystä tai toisesta. Aikas kova väite heitetty.
Väite on kova, mutta oikea. Tässä kirkolla ei tarkoiteta katolista kirkkoa, ortodoksista kirkkoa, luterilaista kirkkoa tai jotain muuta kirkkokuntaa. Augsburgin tunnustus määrittelee, että kirkko on se ryhmä, jossa Sana ja sakramentit ovat käytössä niin kuin Jeesus lähetyskäskyssään määräsi. Kirkon ulkopuolella ei ole pelastusta, mutta kirkon rajat eivät kulje kirkkokuntien rajojen mukaan. Todellisen kirkon rajat ovat vain Jumalan tiedossa.
Katolinen kirkko määritteli oikeaksi kirkoksi vain vanhan kirkon, eli ortodoksiseen ja katoliseen jakaantuneen kirkon. Augsburgin tunnustus väljentää tätä määrittelyä todella paljon.
4. Vaikka kirkko varsinaisessa mielessä on pyhien ja tosiuskovien yhteisö, on kuitenkin jumalattomienkin toimittamien sakramenttien käyttämine sallittua, koska tässä elämässä myös teeskentelijöitä ja jumalattomia on sekoittunut tosiuskovien ja pyhien joukkoon.
- Jumala siis asettaa pikku apuvälineitä joilla toinen saadaan johonkin tilaan vaikka kumpikaan ei uskois koko hommaan?
Kasteella ei pystytä pakottamaan ketään uskoon. Kasteessa tila muuttuu sillä tavoin, että Jumala omalta puoleltaan sitoutuu liittoon ihmisen kanssa. Ihmisen omasta sydämestä riippuu, haluaako hänkin sitoutua liittoon. Siksi tarvitaan opetuslapseksi tekemisen toinenkin puoli: opettaminen. Pienten lasten suhteen on perusteltua keskustella siitä, tekeekö Jumala vain liiton vai antaako hän samalla myös uskon sellaiselle lapselle, joka ei vielä ole oppinut edes kommunikoimaan ulkomaailman kanssa. Luterilaisessa tunnustuksessa halutaan uskoa, että Jumala lahjoittaisi myös uskon.
Jumala on aivan uskomaton siinä, että hän on antanut täydellisen evankeliumin syntisten ihmisten käsiin. Syntiset vievät evankeliumia syntisille. Tämä olisi täysin kestämätön yhtälö, jos sisältö ei olisi täydellinen. Sekä Jumalan Sana että Jumalan määräämä kaste ovat täydellisiä sisällöltään. Kaste ei ole mikään pikku apuväline vaan todellinen Jumalan toiminnan tilanne. Siksi se on pätevä, vaikka toimittaja olisi kelvoton. Se on myös pätevä, vaikka vastaanottaja olisi kelvoton. Olisihan täysin mahdotonta, että kaikki kasteen toimittajat olisivat joka kerta täysin oikealla sydämen asenteella mukana tilanteessa.
5. ... - Joutuuko kastamaton lapsi tulijärveen/kodotukseen jos ei ole kastettu? Entäs jos kuuluu kirkkoon vanhemmat ja ei suostu tai ne jotka ei kuulu?
- Eikös tämä sulje monet Jumalan valtakunnan ulkopuolelle?
Kysymys on aivan samanlainen kuin jos kysyttäisiin, joutuuko ihminen kadotukseen, jos hän ei usko. Jeesus antoi yksinkertaisen ohjeen: "Joka uskoo ja kastetaan, pelastuu" (Mark. 16:16). Lähetyskäskyssä annetut palaset vaaditaan. Siksi kaikkialla, missä evankeliumia julistetaan, pitää myös kasteen olla esillä. Kristillisessä julistuksessa on jotain todella pahasti pielessä, jos ihminen ottaa Sanan vastaan, mutta ei koe tarvetta olla kastettu.
On todella harmillista, jos vanhemmat vastustavat kastamista. Mutta sekin on verrattavissa siihen, jos vanhemmat eivät opeta lapselle, että Jeesukseen uskomalla pelastuu. Kummassakin tapauksessa lopputulos on yhtä surullinen.
6. Tässä ovat esitettyinä meidän oppimme pääpiirteet. Siitä voidaan todeta, ettei siinä ole mitään, mikä on ristiriidassa Raamatun tai katolisen kirkon tai Roomankaan kirkon kanssa, sikäli kuin kirkon oppi on isien kirjoituksista meille tunnettua.
- Mikä pakko noin Katolisuutta hännystellä?
Ei mikään. Augsburgin tunnustuksen suhde katoliseen kirkkoon on täysin samanlainen kuin ensimmäisten kristittyjen suhde juutalaisuuteen. Kristityt yrittivät osoittaa, että heidän uskonsa perustuu juuri sille, mitä koko Vanha testamentti oli ennustanut. Jeesus oli suoraa jatkumoa Jumalan suunnitelmassa. Pelastushistorian näkökulmastahan nykyinen juutalaisuus on sivuraide, ei kristinusko. Kristinusko jatkoi suoraan eteenpäin Jumalan luomisesta alkaneen suunnitelman mukaan.
Lutherin ja Melanchtonin ympärillä vaikuttavassa liikehdinnässä pyrittiin nimenomaan karsimaan katolilaisuuden väärinkäytöksiä ja menemään sitä tietä, jota Raamattu opettaa. Anekauppa, pyhimysten palvonta yms. asiat eivät kuuluneet Jumalan Sanan mukaiseen uskoon. Jotta Lutheria ja kumppaneita ei olisi pidetty lahkolaisina, Augsburgin tunnustuksessa halutaan selvästi osoittaa, että kyse ei ole kapinasta. Tunnustuksessa käydään kohta kohdalta läpi kristinuskon kysymyksiä ja sanotaan, missä ollaan täysin samaa mieltä ja mitä asioita halutaan kirkossa korjata.
Kyse ei siis ole hännystelystä. Luterilaista oppiahan ei tavallaan ole olemassakaan ilman katolista oppia. Jos haluaa tietää tarkasti, mitä on luterilaisuus, pitää ensin opiskella 1500-luvun katolilainen oppi ja sen jälkeen päivittää tiedot luterilaisilla tunnustuskirjoilla.