Hei, Aa.Koo!
Kysymäsi jakeet kuuluvat niin sanottuihin alkulukuihin. 1. Mooseksen kirjan 11 ensimmäistä lukua kertovat ajasta, joka on mahdoton ajoittaa tarkasti ja josta kerrotaan niin suppeilla lauseilla, että täydellistä ymmärrystä niistä kerrotuista asioista ei voi saada. Tämä kysymäsi virke on yksi sellainen. Joitakin asioita kuitenkin yritän valaista. Otan kysymäsi kohdan näkyviin pari jaetta laajempana:
Kun ihmiset alkoivat lisääntyä maan päällä ja heille syntyi tyttäriä, jumalien
pojat huomasivat, että ihmisten tyttäret olivat kauniita, ja he ottivat näistä
vaimoikseen keitä halusivat. Herra sanoi: "Minä en anna elämän hengen asua
ihmisessä miten kauan tahansa. Ihminen on lihaa, heikko ja katoavainen.
Olkoon siis hänen elinikänsä enintään satakaksikymmentä vuotta." Siihen
aikaan ja myöhemminkin oli maan päällä jättiläisiä, kun jumalien pojat yhtyivät
ihmisten tyttäriin ja nämä synnyttivät heille lapsia. Juuri näitä olivat muinaisajan
kuuluisat sankarit. Kun Herra näki, että ihmisten pahuus lisääntyi maan päällä
ja että heidän ajatuksensa ja pyrkimyksensä olivat kauttaaltaan pahat, hän
katui, että oli tehnyt ihmisen, ja murehti sitä sydämessään. [1. Moos. 6:1-6]Jumalan pojat on ilmaus, joka voidaan tulkita monella tavalla. Olen asiaa käsitellytkin jo tällä foorumilla. Itse asiassa liitän kysymyksesi ja vastaukseni ketjun jatkoksi. Aavistuksen verran tätä aihetta olen sivunnut myös ketjussa
Vankeudessa olevat henget. Tässä kyseisessä kohdassa Jumalan pojille on vanhastaan annettu kolme eri tulkintamallia.
1. Jumalien pojiksi on ehdotettu ensinnäkin enkeleitä. Muualla Raamatussa on kohtia, joissa enkeleitä sanotaan Jumalan pojiksi. Se tulisi automaattisesti mieleen siksi, että olisi luontevaa ajatella enkeleiden ja ihmisten jälkeläisten olevan suuria ja mahtavia. Mutta Jeesus kertoo avioliitto-opetuksessaan, että taivaassa ei mennä naimisiin, vaan ollaan kuin enkelit taivaassa (Matt. 22:30). Lisääntymispuuhat eivät tämän valossa kuulu enkeleiden repertuaariin. Lisäksi tuon kappaleen kokonaisuus kuvaa sitä, miten ihmisten pahuus lisääntyy maan päällä. Miksi siis keskityttäisiin puhumaan enkeleiden tekemisistä? Nykyinen Kirkkoraamattu käyttääkin ilmausta jumalien pojat, joka saattaa olla tarkoituksellinen käännösvalinta verrattuna vanhan käännöksen ilmaukseen Jumalan pojat. Tämä jälkimmäinen viittaa mielestäni helpommin enkeleihin, vaikka onkin tod. näk. sanatarkempi käännös.
2. Toisen tulkintamallin mukaan Jumalan pojilla tarkoitetaan Adamin jälkeläisen Setin jälkeläisiä. Set oli se sukuhaara, jota ryhdytään Raamatussa seuraamaan, ja josta polveutuvat siis Nooa, Abraham, juutalaiset ja Jeesus. Set oli myös erityisesti Adamin - Jumalan tekemän ensimmäisen ihmisen - kaltainen. Vanha käännös käyttää sanaa kuva, jota käytetään Adamista ja Eevasta Jumalan kuvana:
Kun Aadam oli elänyt 130 vuotta, hänelle syntyi poika, joka oli hänen
näköisensä, hänen kaltaisensa, ja hän antoi pojalle nimen Set.
[1. Moos. 5:3]
Kun Aadam oli sadan kolmenkymmenen vuoden vanha, syntyi hänelle poika,
joka oli hänen kaltaisensa, hänen kuvansa, ja hän antoi hänelle nimen Seet.
[1Moos. 5:3 KR38]Ihmisen tyttärillä tarkoitettaisiin siis tässä yhteydessä Kainista - tai muista Aadamin jälkeläisistä - polveutuvia ihmisiä. Tämän tulkintamallin mukaan jakeissa on siis nähty ensimmäiset viittaukset seka-avioliittojen (juutalainen-pakana) ongelmaan, joka tuli lakina voimaan juutalaisen kansan keskuudessa.
3. Kolmas malli on vanha juutalainen tulkinta, jonka mukaan kyse olisi tuon ajan ruhtinaista ja päälliköistä, joita pidettiin jumalallisina olentoina. Selityksen mukaan hallitsijat olisivat käyttäneet valtaansa väärin ja ottaneet itselleen useita vaimoja. Pari lukua aikaisemmin (1. Moos. 4:19) on maininta Lemekistä, joka oli ensimmäinnen, joka otti itselleen kaksi vaimoa. Nyt tapa olisi levinnyt laajalle ja kahden vaimon sijaan puhuttaisiin jo haaremeista. Tämän tulkintamallin mukaan ei ole vaikea nähdä, mitä mieltä Raamattu on moniavioisuudesta.
Jukka Norvanto esittelee nämä kolme tulkintamallia, ja toteaa lopuksi, ettei voida tietää, mikä on varmasti oikea. Minusta tuo ensimmäinen on sellainen, joka tulee ensimmäiseksi mieleen, mutta joka tarkemmin ajateltuna on kaikkein ongelmallisin. Keskimmäinen on vaikein perustella. Kolmas kuulostaa varsin toimivalta. Kakkos- ja kolmosvaihtoehdoissa jää askarruttamaan se, miksi juuri näistä avioliitoista polveutui jättiläisiä. Toisin ei teksti anna ymmärtää, että jokainen jälkeläinen olisi jättiläinen.
Mutta mitä olivat ne jättiläiset? Kyseessä eivät ole mitkään lappalaisten kansantarinat valtavista jättiläisistä, joista tunturit ovat saaneet alkunsa - tai muistakaan kerrostalon kokoisista Godzilloista. Raamattu puhuu muuallakin jättiläisistä. Kyllähän tuokin kohta sanoo, että jättiläisiä oli silloin, ja sen jälkeenkin... Kanaanin maata tutkineet vakoilijat raportoivat:
Näimme siellä myös jättiläisiä, jättikokoisia anakilaisia. Me tunsimme
itsemme heidän edessään pieniksi kuin heinäsirkat, ja sellaisilta me
varmaan näytimmekin heidän silmissään. [4. Moos. 13:33]Goljat oli Daavidiin verrattuna myös jättiläinen, ja hänestä kerrotaan, että hänen pituutensa oli 6 kyynärää ja 1 vaaksa (1. Sam. 17:4). Minun kyynärälläni mitattuna se tarkoittaisi 320 cm pitkää miestä. Hänen todellista pituuttaan on vaikea sanoa, koska kyynärä on suhteellinen mitta. Goljat olisi omalla kyynärällään mitattuna alle 4 kyynärää pitkä. Jokainen normaalimittasuhteinen ihminen on omalla kyynärällään mitattuna noin 4 kyynärää tai vähän alle. 1000 eKr eläneen juutalaisen miehen kyynärällä mitattuna 6 kyynärää ja vaaksa ei välttämättä ole hirvittävästi enemmän kuin suurimmat NBA-koripalloilijat. Mutta juuri siitä kokoerosta johtuen on aivan normaalia sanoa niitä metrin pidempiä ihmisiä jättiläisiksi.
