Tervehdys Kiinnostunut,
Kuten jo kysymyksessäsi sanoit, Raamattu ei tunne nykymuotoista sosiaalista mediaa. Toisaalta se on vain yksi erityistapaus ihmisten keskinäisestä elämästä, joten myös somea koskevat kaikki hyvää käytöstä ja kristillistä elämää koskevat ohjeet, joita Raamatusta löytyy. Vuorisaarna (Matt 5-7) sekä lähes kaikkien Uuden testamentin kirjeiden lopussa olevat kehotukset ovat hyviä luettavia myös somea ajatellen.
Sosiaalinen media eroaa livenä tapahtuvasta kanssakäymisestä kuitenkin siinä, että se mahdollistaa joitain sellaisia korostuneita painotuksia tai kieroutumia vuorovaikutuksessa, jotka eivät niin helposti tule esille kasvotusten. Yritän tässä nyt keksiä jotain sellaisia raamatunkohtia, jotka voisivat näihin tapauksiin liittyä.
Ensinnäkin somen näkyvin kierouma on se, että some-raivo, nimetön huutelu ja kaikenlainen pahanolon purkaminen toisiin ihmisiin on entistä helpompaa. Sen sijaan, että kaataisi pahuutta toisten niskaan, olisi entistä suurempi syy opetella miettimään asioita toisen kannalta, kun toisen ihmisen reaktiot eivät ole välittömästi tai ollenkaan nähtävissä. Ensiarvoisen tärkeää olisi oppia etsimään kanavia, joissa hoitaa omaa raadollista sisintään oikeissa ympäristöissä.
Olkaa keskenänne yksimielisiä. Älkää pitäkö itseänne muita parempina, vaan asettukaa vähäosaisten rinnalle. Älkää olko omasta mielestänne viisaita. Älkää maksako kenellekään pahaa pahalla, vaan pyrkikää siihen, mikä on hyvää kaikkien silmissä. Jos on mahdollista ja jos teistä riippuu, eläkää rauhassa kaikkien kanssa. (Room. 12:16-18)
Voi niitä, jotka ihailevat omaa älyään ja omasta mielestään ovat perin viisaita! (Jes. 5:21)
Tavoitelkaa rauhaa kaikkien kanssa ja pyrkikää pyhitykseen, sillä ilman sitä ei kukaan ole näkevä Herraa. (Hepr. 12:14)
Someraivo niin kuin media yleensäkään ei säästele kenenkään nolaamista. Siihen on helppo lähteä mukaan jakamalla kaikenlaisia ihmisiä parjaavia viestejä tai nauramalla toisten epäonnistumisille.
Herra, kuka saa tulla sinun temppeliisi? Kuka saa asua pyhällä vuorellasi? Se, joka on rehellinen ja tekee oikein, jonka sydän on vilpitön ja puheet totta. Se, joka ei panettele, joka ei tee lähimmäiselleen pahaa eikä saata naapuriaan huonoon huutoon. (Ps. 15:1-3)
Toinen näkökulma on sama kuin ensimmäinen mutta erityisesti uskonasioita koskien. Some antaa mahdollisuuden pitää esillä kristillisiä asioita erityisen typerästi ja aggressiivisesti. Se tarjoilee myös hyvän alusta kristittyjen välisille oppikiistoille. Nimettömänä tai vähintäänkin tuntemattomana persoonana huutelu on erityisen helppoa. Eikä siitä ole yleensä mitään muuta kuin haittaa.
Suhtautukaa viisaasti ulkopuolisiin, käyttäkää sopivaa hetkeä hyväksenne. Puhukaa aina ystävällisesti, kuitenkin sananne suolalla höystäen. Teidän on tiedettävä, miten kullekin vastaatte. (Kol. 4:5-6)
Vältä typeriä väittelyitä, sukuluetteloita sekä lakia koskevia riitoja ja kiistoja, sillä ne ovat hyödyttömiä ja turhia. (Tit. 3:9)
Herran palvelija ei saa riidellä, vaan hänen on oltava ystävällinen kaikille, taitava opettamaan ja kärsivällinen, niin että hän lempeästi ojentaa vastustelevia. Ehkäpä Jumala antaa heidän mielensä muuttua, niin että he tulevat tuntemaan totuuden. (2. Tim. 2:24-25)
Kolmanneksi somen yksi erityispiirre on korostunut tekopyhyys. Ainahan kristityt ovat osanneet puhua enemmän kuin tehdä, mutta somessa se on erityisen helppoa. Eräs meemi kuvaa tilannetta hyvin. Siinä nälkäinen afrikkalainen lapsi seisoo käsi ojossa hyvinvoivan länsimaalaisen ihmisen tietokoneen vieressä, mutta saa vastauksen: "Mitä sinä vielä siinä? Minähän tykkäsin sinusta jo Facebookissa!" Some on hyvä työkalu, mutta se ei ole elämä. Somessa voi osoittaa lähimmäisenrakkautta sanoilla, mutta somen ulkopuolisia, todellisia ja fyysisiä tekoja tarvitaan paljon enemmän.
Jos veljenne tai sisarenne ovat vailla vaatteita ja jokapäiväistä ravintoa, niin turha teidän on sanoa: "Menkää rauhassa, pitäkää itsenne lämpimänä ja syökää hyvin", jos ette anna heille mitä he elääkseen tarvitsevat. Näin on uskonkin laita. Yksinään, ilman tekoja, se on kuollut. (Jaak. 2:15-17)
Jos joku, jonka toimeentulo on turvattu, näkee veljensä kärsivän puutetta mutta sulkee häneltä sydämensä, kuinka Jumalan rakkaus voisi pysyä hänessä? Lapseni, älkäämme rakastako sanoin ja puheessa, vaan teoin ja totuudessa. (1. Joh. 3:17-18)
Tekopyhyys näkyy somessa myös siinä, kuinka omaa kuvaa kiillotetaan. Ei toki ole järkevää, että sosiaalinen media olisi jokin rippituoli tai jatkuva itsesäälin paikka. Useammin kuitenkin liikutaan toisessa ääripäässä ja jaetaan onnistumisia tai hienoja kuvia itsekkäästi omaa erinomaisuutta esitellen.
Älkää tehkö mitään itsekkyydestä tai turhamaisuudesta, vaan olkaa nöyriä ja pitäkää kukin toista parempana kuin itseänne. (Fil. 2:3)
Te kaikki: pukeutukaa keskinäiseen nöyryyteen, sillä Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon. (1. Piet. 5:5b)
Kun siis autat köyhiä, älä toitota siitä niin kuin tekopyhät tekevät synagogissa ja kujilla, jotta ihmiset kiittelisivät heitä. Totisesti: he ovat jo palkkansa saaneet. Kun annat almun, älköön vasen kätesi tietäkö mitä oikea tekee, jotta hyvä tekosi pysyisi salassa. Isäsi, joka näkee myös sen, mikä on salassa, palkitsee sinut. Kun rukoilette, älkää tehkö sitä tekopyhien tavoin. He asettuvat mielellään synagogiin ja kadunkulmiin rukoilemaan, jotta olisivat ihmisten näkyvissä. Totisesti: he ovat jo palkkansa saaneet. Kun sinä rukoilet, mene sisälle huoneeseesi, sulje ovi ja rukoile sitten Isääsi, joka on salassa. Isäsi, joka näkee myös sen, mikä on salassa, palkitsee sinut. (Matt. 6:2-6)
Tätä teemaa voi jatkaa vielä miettimällä sitä, kuinka some tarjoaa mahdollisuuden pinnalliseen ja lukumäärältään laajaan ihmisten "kohtaamiseen", vaikka todellisuudessa se on vain somen käyttäjän omaa impulsiivisuutta, jossa ei keskitytä aitoon ja syvälliseen lähimmäisyyteen.
"Minun oli nälkä, mutta te ette antaneet minulle ruokaa. Minun oli jano, mutta te ette antaneet minulle juotavaa. Minä olin koditon, mutta te ette ottaneet minua luoksenne. Minä olin alasti, mutta te ette vaatettaneet minua. Minä olin sairas ja vankilassa, mutta te ette käyneet minua katsomassa." Silloin nämäkin kysyvät: "Herra, milloin me näimme sinut nälissäsi tai janoissasi, kodittomana tai alasti, tai sairaana tai vankilassa, emmekä auttaneet sinua?" Silloin hän vastaa heille: "Totisesti: kaiken, minkä te olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähäisimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle." (Matt. 25:42-45)
Viimeisimmäksi nostan vielä vain mainintana kysymyksen ajankäytöstä. Some on yhä useammalle ihmiselle aikasyöppö, joka imee puoleensa. Someriippuvuuksia hoidetaan yhä nuorempien ihmisten kohdalla.
Käyttäkää oikein jokainen hetki, sillä tämä aika on paha. (Ef. 5:16)
"Kaikki on minulle luvallista" - mutta kaikki ei ole hyödyksi. "Kaikki on minulle luvallista" - mutta en saa antaa minkään hallita itseäni. (1. Kor. 6:12)
Listaa voisi varmasti jatkaa paljon pidemminkin, mutta nämä minulle nousivat ensimmäisenä mieleen.
