Kirjoittaja Aihe: Pääseekö eläimet taivaaseen?  (Luettu 46554 kertaa)

Nettipappi Marko

  • Nettipappi
  • Ylläpitäjä
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 157
    • Profiili
Hei Kari!

Mielenkiintoinen tapa lähestyä asiaa. Ihmisen aistit ja taito ymmärtää asioita eivät ole samalla tasolla kuin Jumala. Ehkä siksi Raamatussa ei kuvaillakaan taivasta kovin tarkasti. Ei sitä voisi käsittää.

Raamattu kuitenkin puhuu ruumiin ylösnousemuksesta. Jeesuksen ylösnousemusruumis oli käsin kosketeltava. Jeesus myös söi ylösnousemuksensa jälkeen. Taivaassa ei olla siis pelkässä hengellisessä todellisuudessa, vaan siellä ollaan todellisina.

Niinpä kissanpentukin on siellä tosiasiallisesti, vaikkei sillä tavoin kuin me rajoittuneilla aistihavainnoillamme voisimme täällä maan päällä ajatella.

En saanut kiinni, mitä tarkalleen ottaen ajoit takaa. Jos idea oli, että kissa on taivaassa ajatuksen tasolla ja muistona, niin sitä tuskin voi kieltää. Itse kuulin kerran hyvin opettavaisen tositarinan: Opiskelukaverini kertoi, kuinka hän oli lapsena kysynyt äidiltään, saako pehmonallen ottaa mukaan taivaaseen. Äiti tiesi varsin hyvin, ettei täältä viedä mitään mukana, mutta taivaan ihanuuden kuvasta kiinni pitääkseen hän vastasi: "Kyllä saa". Näin lapsen kuva taivaan ihanuudesta säilyi, vaikka myöhemmin hän tajusi, että ei siellä taivaassa sitä pehmonallea ole.

Varmasti moni eläinrakas ihminen ajattelee täällä maan päällä, että taivas ei ole kunnollinen taivas, jos siellä ei sitä omaa lemmikkiä ole. Mutta ei Raamattu lupaa, että siellä olisivat kaikki rakkaat ihmisetkään, vaikka Jeesus sanoo:

     Varpusia saa kahdella kolikolla viisi, eikö niin? Silti Jumala
     ei unohda yhtäkään niistä. Teidän jokainen hiuskarvannekin
     on laskettu. Älkää siis pelätkö. Olettehan te arvokkaampia
     kuin kaikki varpuset. (Luuk. 12:6-7)

     Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi
     ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo,
     joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.
     (Joh. 3:16)


Kun näitä kohtia miettii yhdessä, niin kukaan ihminen ei voi vaatia, että eläimet olisivat taivaassa, kun edes kaikki Jeesuksen sanojen mukaan paljon arvokkaammat ihmisetkään eivät siellä ole. Jumalalla on oikeus toimia niin kuin toimii, mutta ihminen tekee väärin ilmoittaessaan ilman parempaa tietoa, miten asia on. Varsinkin, kun taustalla on juuri itsekäs näkökulma: Taivaassa ovat itselle rakkaat eläimet, mutta eivät vastenmieliset tai vaaralliset eläimet.
Marko Sagulin

Kari

  • Vieras
En saanut kiinni, mitä tarkalleen ottaen ajoit takaa. Jos idea oli, että kissa on taivaassa ajatuksen tasolla ja muistona, niin sitä tuskin voi kieltää.
Hei! Hyvä kun tuli esiin, tarkennan hieman ajatustani. Olen ihan samalla kannalla, ettei taivaassa tietenkään ole eläimiä. Tai jos on, niillä ei ainakaan ole mitään tekemistä maan päällä eläneiden eläinten kanssa. Vain ihminen on iankaikkisuusolento.

Me aikuiset hahmotamme osittain, mitä tarkoittaa täydellinen hyvä olo. Silloin ei puutu mitään, mikään ei harmita, toiveet on täydellisesti täytetty. Voimme ehkä uskon kautta vaivoin ymmärtää, että vaikkeivät kaikki rakkaammekaan ole taivaassa kanssamme, emme kuitenkaan ikävöi heitä.

Pikkulapselle voi tilanteesta riippuen olla oikein sanoa, että kuollut lemmikki on taivaassa. Näin on mielestäni silloin, jos puhutaan siitä, millaista elämä aikanaan taivaassa on. Koska siellä on kaikki täydellistä, on siellä lapsille lemmikeitäkin. Mutta jos lapsi muuten vain kysyisi, pääsevätkö eläimet taivaaseen kuten ihmisetkin, niin yrittäisin jotenkin selittää, mitä Raamattu asiasta sanoo.

Kävin eilen pyhäinpäivänä aivan sattumalta näillä sivuilla, kun googletin kotona käydyn keskustelun tueksi tätä eläinten pelastumiskysymystä. Asumme pieneläinten hautausmaan lähellä. Pyhäinpäivänä sinne ilmestyi paljon kynttilöitä. Monella lemmikin haudalla näkyy olevan risti. Oma melipiteeni on, ettei risti kuulu eläimen haudalle. Sehän on Kristuksen risti ja kertoo ylösnousemuksen toivosta.

Tämä palsta on täynnä valtavan hyvää keskustelua. Tekisi mieleni lukea kaikki! Toivotan siunausta nettipappi Markolle ja kaikille palstan käyttäjille!

Nettipappi Marko

  • Nettipappi
  • Ylläpitäjä
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 157
    • Profiili
Moi Kari!

Kiitos tarkennuksesta! Edellisessä viestissä kirjoitit niin tiiviisti, että pointin olisi voinut ymmärtää kahdella tavalla. Tämä mitä nyt sanoit, oli toinen. Ja minä taisin vastata ainakin osittain siihen toiseen tapaan, eli siihen, miten eläimet olisivat jollain astraalitasolla taivaassa.

Itse mietin lemmikkieläinten hautausmaan ohi kävellessäni samaa kuin sinä. Jos minulla olisi lemmikki ja se kuolisi, vierastaisin ajatusta ristin laittamisesta sen haudalle. Toki suurimmalle osalle ihmisistä risti on vain tunnus ilman suurempaa merkitystä, joten en sinänsä tuomitse kenenkään toimintamallia tässä asiassa. Vaikka olen toistuvasti tässä aiheessa painottanut sitä, ettei Raamattu sano tarkasti eläinten kohtalosta, niin itse Raamatun pohjalta pidän henkilökohtaisesti selvyytenä, että eläinten ylösnousemusta ei ole olemassa samalla tavalla kuin ihmisten.

Kiitos mieltä lämmittävästä palautteesta! Siunausta sinullekin!
Marko Sagulin

Tiina

  • Vieras
On vaikea kuvitella maailmaa tai taivasta ilman eläimiä. Eläimet tuovat paljon iloa ja ne ovat täynnä rakkautta. Kun taivaas kerran on todella ihana ja hieno paikka, hienompi kuin osaamme kuvitella niin tottahan siellä täytyy olla elämää ja eläimiä. Minusta eläimet ovat minulle Jumalan lahjoja. Olen varma siitä, että Jumala aikoo pelastaa eläimetkin. Jumalahan on hyvä. Minä haluan ainakin taivaassa touhuta eläinten kanssa, enkä usko että Jumala olisi niin ilkeä, ettei antaisi ihmisille sitä iloa eläimistä taivaassa kuin mitä täällä maanpäälläkin voi kokea.

Tiina

  • Vieras
Vielä jäin pohtimaan tätä taivasasiaa. Maailman lopussa pahat erotetaan vanhurskaista ja vain "hyvät" pääsevät taivaaseen. Jos eläimet eivät pääsisi, niin edustaako eläimet tällä logiikalla pahuutta? Jolloin eläinten läsnäolo taivaassa saastuttaisi paikan. Itse en ole kohdannut pahaa eläintä. Ehkö vain näe sitä pahuutta sieltä sisältä?? Eikös ihmiset aiheuta paljon enemmän pahaa kuin eläimet? Miksi Jumala silti pitäisi eläimiä niin pahana??

Mikä on sielu? Olen aina ajatellut että sieluni on tämä personani joka tuntee, ajattelee jne. Samanlaisen persoonan löydän eläimistäni, kaikki ovat erilaisia. Miksi se ei ole sielu eläimellä? Mikä siellä eläimen sisällä on, jos se ei ole sielu?


Mitäs tämä raamatunkohta mielestäsi tarkoittaa? Mitä tämä sinusta kertoo Jumalan suhteesta eläimiin?

Kysy sinä eläimiltä, ne kertovat sen sinulle, kysy taivaan linnuilta, ne sen sinulle ilmoittavat. Katso maata, se on valmis opettamaan, meren kalatkin sen sinulle kertovat. Kaikki ne tietävät tämän: Herra itse on kaiken tehnyt, hän, jonka kädessä on kaikki mikä elää, jokaisen ihmisen henki.
Job 12: 7-10


Tiina

  • Vieras
Muistan kuinka äitini on opettanut että Raamatussa sanotaan että taivaassa on monia eläimiä. Ja että ne eivät tee siellä toisilleen mitään pahaa, koska pedotkin syövät heinää ja kasveja. En vain eilen vielä löytänyt sitä kohtaa heti. Tässä on tämä kaunis raamatun kohta. Olemmeko ymmärtäneet tämän väärin? Eikö tämä kerrokaan taivaasta? Mistä tämä sitten kertoo?
Jes 11: 6-9
Silloin susi kulkee karitsan kanssa ja pantteri laskeutuu levolle vohlan viereen, vasikka ja leijonanpentu syövät yhdessä ja pikkupoika on niiden paimenena. Lehmä ja emokarhu käyvät yhdessä laitumella, yhdessä laskeutuvat levolle niiden vasikat ja pennut, ja leijona syö heinää kuin härkä. Imeväinen leikkii kyyn kolon äärellä, vastikään vieroitettu lapsi kurottaa kättään kohti myrkkykäärmeen luolaa. Kukaan ei tuota pahaa, ei tuota turmiota minun pyhällä vuorellani, sillä maa on täynnä Herran tuntemusta niin kuin meri vettä tulvillaan.

Nettipappi Marko

  • Nettipappi
  • Ylläpitäjä
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 157
    • Profiili
Hei Tiina!

Moni käsittelemäsi asia on jo tässä viestiketjussa ollut esillä. Poimin vain pari kohtaa, jotka ovat uudenlaisia näkökulmia, ja kirjoittelen melko tiiviisti.

Olen varma siitä, että Jumala aikoo pelastaa eläimetkin. Jumalahan on hyvä. Minä haluan ainakin taivaassa touhuta eläinten kanssa, enkä usko että Jumala olisi niin ilkeä, ettei antaisi ihmisille sitä iloa eläimistä taivaassa kuin mitä täällä maanpäälläkin voi kokea.

Olemmeko ymmärtäneet tämän väärin? Eikö tämä kerrokaan taivaasta? Mistä tämä sitten kertoo?
Jes 11: 6-9
Silloin susi kulkee karitsan kanssa ja pantteri laskeutuu levolle vohlan viereen, vasikka ja leijonanpentu syövät yhdessä ja pikkupoika on niiden paimenena. Lehmä ja emokarhu käyvät yhdessä laitumella, yhdessä laskeutuvat levolle niiden vasikat ja pennut, ja leijona syö heinää kuin härkä. Imeväinen leikkii kyyn kolon äärellä, vastikään vieroitettu lapsi kurottaa kättään kohti myrkkykäärmeen luolaa. Kukaan ei tuota pahaa, ei tuota turmiota minun pyhällä vuorellani, sillä maa on täynnä Herran tuntemusta niin kuin meri vettä tulvillaan.

Minun raamatunselitysteosteni mukaan tuo kohta kuvaa taivasta. Mutta taivaasta sanotaan myös, että maailman loppuessa luodaan uudet taivaat ja uusi maa. Pääsevätkö eläimet taivaaseen -kysymyksen tematiikka koskeekin juuri sitä, että onko taivaassa juuri niitä eläinyksilöitä, joita täällä maan päällä. Eli onko taivaassa se itselle rakas lemmikki.

Raamattu puhuu luomiskertomuksessa siitä, että ihminen luotiin Jumalan kuvaksi ja ihmiseen puhallettiin elämän henki. Raamatussa puhutaan sielusta elämän voimana, mutta luomiskertomuksen yhteydessä ihmisen sielu mainitaan minun ymmärrykseni mukaan hyvin erilaisessa sävyssä:

     Ja Herra Jumala muovasi maan tomusta ihmisen
     ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän henkäyksen.
     Näin ihmisestä tuli elävä olento. (1. Moos. 2:7 KR92)

     Silloin Herra Jumala teki maan tomusta ihmisen
     ja puhalsi hänen sieramiinsa elämän hengen,
     ja niin ihmisestä tuli elävä sielu. (1. Moos. 2:7 KR38)


En väitä, että tämän kohdan valossa automaattisesti ihminen ja eläin erottuvat sieluiltaan. Mutta muualla Raamattu kyllä erottelee aina ihmisen ja eläimen toisistaan. Myös sielultaan näistä puhutaan eri kasteissa:

     Mutta teidän oman verenne minä kostan; jokaiselle eläimelle minä sen kostan,
     ja myöskin ihmisille minä kostan ihmisen sielun, toiselle toisen sielun.
     (1. Moos. 9:5 KR38)

     Kuka tietää, kohoaako ihmisen henki ylös
     ja vajoaako eläinten henki alas maahan? (Saarn. 3:21)


Tarkoitan siis sitä, että Raamattu tekee eron siitä, milloin puhutaan ihmisestä ja milloin eläimestä. Ja oma henkilökohtainen mielipiteeni on, että Jumala luo taivasta varten eri eläimet kuin ne, jotka ovat täällä eläneet. Mutta tälle en voi antaa mitään rautaista perustelua, vaan kyseessä on tässä ketjussa olevien raamatunkohtien pohjalta noussut oma tuntuma.

Vielä jäin pohtimaan tätä taivasasiaa. Maailman lopussa pahat erotetaan vanhurskaista ja vain "hyvät" pääsevät taivaaseen. Jos eläimet eivät pääsisi, niin edustaako eläimet tällä logiikalla pahuutta? Jolloin eläinten läsnäolo taivaassa saastuttaisi paikan. Itse en ole kohdannut pahaa eläintä. Ehkö vain näe sitä pahuutta sieltä sisältä??

Hyvää kyselyä itsessään, mutta toisaalta on tärkeä muistaa, ettei kukaan ihminen pääse taivaaseen hyvyytensä ansiosta, vaan turvautumalla Jeesuksen ristinkuolemaan.

Lainaus
Eikös ihmiset aiheuta paljon enemmän pahaa kuin eläimet? Miksi Jumala silti pitäisi eläimiä niin pahana??

En osaa sanoa Jumalan ajattelua tässä asiassa. Edellä juuri lainasin raamatunkohtaa, jossa Jumala sanoi vaativansa tilille jokaisen eläimen, joka vuodattaa ihmisen veren. Jotta kyllä tässä jonkinlaista hyvyys-pahuus -asetelmaakin pystyy rakentamaan.

Lainaus
Kysy sinä eläimiltä, ne kertovat sen sinulle, kysy taivaan linnuilta, ne sen sinulle ilmoittavat. Katso maata, se on valmis opettamaan, meren kalatkin sen sinulle kertovat. Kaikki ne tietävät tämän: Herra itse on kaiken tehnyt, hän, jonka kädessä on kaikki mikä elää, jokaisen ihmisen henki.
Job 12: 7-10

Mielestäni tämä ei kerro mitään erityistä Jumalan suhteesta eläimiin. Pikemminkin se kertoo siitä, miten Jumalan luomakunnassa kaikella on paikkansa, ja luomakuntaa tarkkailemalla ihminen voi myös oppia jotain Jumalan suuruudesta. Samankaltainen on mm. sananlasku:

     Mene, laiskuri, muurahaisen luo, katso sen aherrusta ja ota opiksesi.
     Ei sillä ole ketään käskijää, ei herraa eikä hallitsijaa, ja silti se kerää
     kesällä ruokansa ja täyttää varastonsa korjuun aikaan. (Sananl. 6:6-8)


Tällaisia ajatuksia tällä erää. Toivottavasti pohdinnoistani on apua.
Marko Sagulin

Ezc0

  • Vieras
" Kuka tietää, kohoaako ihmisen henki ylös ja vajoaako eläinten henki alas maahan? (Saarn. 3:21) "

Eikö tuo ole kysymysmuodossa, kuka tietää?


Nettipappi Marko

  • Nettipappi
  • Ylläpitäjä
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 157
    • Profiili
Hei vaan Ezco!

Pitää täysin paikkansa. Saarnaaja pohdiskelevaan ja runolliseen tyyliinsä miettii, mitkä ovat ihmisen tietämisen rajat. Siksi on tärkeää lukea koko kokonaisuus. Siitä käy ilmi, että Saarnaajalla ei ole tarkoitus ottaa kantaa ikuiseen kohtaloon. Edeltävät pari jaetta kuuluvat:

     Sillä ihmisten ja eläinten kohtalo on yhtäläinen:
     samalla tavoin kuolevat molemmat, yhtäläinen
     henki on kaikilla. Ihmisillä ei ole etusijaa eläimiin
     nähden, kaikki on turhuutta. Kaikki menee samaan
     paikkaan: kaikki on tullut tomusta ja kaikki palaa
     tomuun. (Saarn. 3:19-20)


Tämän elämän näkökulmasta ihmisen ja eläimen kohtalo on täysin samanlainen: syntymä - elämä - kuolema. Mitä tarkalleen hengelle sen jälkeen tapahtuu, sitä ei tiedä kukaan. Eihän edes Uuden testamentin ikuisen elämän lupausten valossa voida sanoa tarkkaa kuvaa siitä, miten ihmisen henki tarkalleen käyttäytyy hänen kuoltuaan.

Raamattu Kansalle -käännöksessä on jopa vanhan kirkkoraamatun käännöksestä poikkeava suomennos, joka antaa mielenkiintoisen näkökulman. Ilmeisesti nuo sidesanat voidaan kääntää monella tapaa:

     Kuka tuntee ihmisen hengen, joka kohoaa ylös,
     ja eläimen hengen, joka vajoaa alas maahan?
     (Saarn. 3:21 - Raamattu Kansalle 2014)


Minulla ei ole kapasiteettia sanoa, mikä käännös on kirjaimellisin. Mutta näiden kahden käännöksen erilainen käännöstulkinta mielestäni vahvistaa sitä viestiä, että jakeiden tärkein pointti on korostaa ihmisen tietämisen rajoja. Tarkoitus ei ole kertoa, mikä on ihmisen ja mikä eläimen ikuisuuskohtalo. Sen selvittämiseksi on luettava muita asiaan viittaavia kohtia. Niitä olen käsitellyt tämän viestiketjun aikaisemmissa viesteissä.
Marko Sagulin

Liubov

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 1
    • Profiili
Hei,

Aina olen ajatellut, että eläimetkin pääsee taivaaseen, mutta törmäsin netissä väitteeseen, ettei eläimillä ole ikuista sielua. Monet ihmiset uskovat kuitenkin, että lemmikki menee sateenkaarisillalle odottamaan. Pitääkö heidän antaa uskoa, vai pitääkö sanoa ettei  sellaista välttämättä ole?

Nettipappi Marko

  • Nettipappi
  • Ylläpitäjä
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 157
    • Profiili
Hei Liubov!

Olet varmaan tutkaillut jo tämän viestiketjun aikaisempia viestejä ja huomannut, että edustan itsekin sitä näkemystä, ettei Raamatun perusteella voida luvata eläinten pääsevän taivaaseen. Pikemminkin Raamattu näyttää tekevän tässä kysymyksessä eron ihmisen ja eläimen sielun välillä.

Eläinrakkaiden ihmisten on hyvin luonnollista ajatella, että heille tärkeä lemmikki olisi ikuinen. Siksi on syntynyt kansanomaisia ilmauksia, kuten "meidän Musti on nyt koirien taivaassa". Tuo sateenkaarisilta oli minulle uusi näkemys, mutta edustaa perusperiaatteiltaan ihan samaa ajattelua, jolle ei saada tukea Raamatusta.

Ei ole olemassa mitään yhtä oikeaa tapaa toimia, jos ihminen uskoo, että oma lemmikki on taivaassa. Useimmiten minä en itse ainakaan sanoisi yhtään mitään. Ei-uskovan ihmisen elämää ei ohjaa suuntaan eikä toiseen väittely siitä, mikä on lemmikin ikuisuuskohtalo. Eikä sillä todennäköisesti ole uskovan ihmisen elämässäkään suurta merkitystä.

En siis kehota mihinkään rynnistykseen ja poikkeavien näkemysten korjailuun tässä asiassa. Eläinten taivaspaikkoihin liittyvät keskustelut ovat kristinuskossa hyvin ulkokehän asioita. Tällaisissa raamattutietoa käsittelevissä pohdinnoissa lienee paras paikka jutella niistä. Paavalin Titukselle antama ohje sopii suuntaviitaksi tähän yhteyteen:

     Vältä typeriä väittelyitä, sukuluetteloita sekä lakia
     koskevia riitoja ja kiistoja, sillä ne ovat hyödyttömiä
     ja turhia. (Tit. 3:9)

Marko Sagulin

Em

  • Vieras
Raamatussa  ei sanota missään kohtaan etteivät eläimet pääsi taivaaseen joten on mielestäni tyhmää kertoa täälä suoraan etteivät eläimet tietenkään pääse taivaaseen. Ei myöskään sanota suoraan että eläimet pääsisivät taivaaseen joten kysymys on jokaisen oma tulkinta :)

Nettipappi Marko

  • Nettipappi
  • Ylläpitäjä
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 157
    • Profiili
Hei Em!

En tiedä, mihin viesteihin tai kirjoittajiin viittaat, vai puhutko minun vastauksistani, mutta mielestäni täällä on hyvää pohdintaa siitä, mitä Raamatussa sanotaan eläinten taivaaseen pääsemisestä. Ehkä en näe vastakkainasettelua niin selvästi kuin sinä. Olen kyllä poistanut aikanaan muutaman viestin, jotka eivät enää tuoneet aiheeseen mitään uutta, ja joiden sisältö oli liioitellusti sanottuna: "Minä haluan, että lemmikkini pääsee taivaaseen, joten kyllä se pääsee."

Aihepiiri herättää paljon tunteita, ja tavallaan heijastaa jotain länsimaisesta yhteiskunnasta, jossa elämme. Kun klikkaa Nettipapin palstan otsikkoluettelon yläpalkista kohtaa "lukukerrat" kahdesti, järjestyvät aiheet lukukertojen mukaiseen järjestykseen suurimmasta alkaen. Tulos on varsin mielenkiintoinen. (Ainakin tällä hetkellä, ennen kuin tilastot elävät.) Neljästä suosituimmasta aiheesta kolme käsittelee seksuaalisuutta. Neljäs kärkijoukkoon yltävä aihe on tämä eläinten taivaaseen pääsemistä koskeva. Suuria hengellisiä ja opillisia kysymyksiä on varmasti monilla, mutta päänvaivaa aiheuttavat eniten ne, jotka 1. eettisinä kysymyksinä linkittyvät omaan elämään tai 2. ovat tiedon rajapinnalla. Seksuaalisuus kuuluu ensimmäiseen ryhmään, eläinten taivaaseen pääseminen toiseen.

Lainaus
Raamatussa  ei sanota missään kohtaan etteivät eläimet pääsi taivaaseen joten on mielestäni tyhmää kertoa täälä suoraan etteivät eläimet tietenkään pääse taivaaseen. Ei myöskään sanota suoraan että eläimet pääsisivät taivaaseen joten kysymys on jokaisen oma tulkinta.

Kaikkineen Raamatun jumalalliseen viisauteen kuuluu se, että harvoin sitä ei voidaan lukea ulkoapäin sanelevana lakikirjana tai kytkentäkaaviona, joka puhuttelee vääjäämättä kaikkia kaikissa tilanteissa. Joitain asioita Jumala kuiskaa niin, että vastausta on kuulosteltava herkällä korvalla. Vastauksia löytää se, joka niitä aidosti kyselee. Joistain asioista ei puhuta suoraan, mutta silti se ei tarkoita, etteikö niitä voisi pohtia, ja jopa löytää vastauksia tutkimalla. Mitä vähemmän suoraa tietoa löytyy Raamatusta, sitä varovaisempi pitää olla, ettei rintaäänellä julista oikeita vastauksia. Viestiketjun aikaisemmissa viesteissä olen ottanut esille monia raamatunkohtia, joiden äärellä pohdintaan on aineksia.
« Viimeksi muokattu: 16.10.2016 - klo:15:19 kirjoittanut Nettipappi Marko »
Marko Sagulin

Eveliina

  • Vieras
Hei Marko.
Hienoa, että tällainen foorumi on olemassa.

Minä olen mietiskellyt, koska jotkut sanovat, että ihmiset ovat eläimistä pahimpia. Jos joku 'uskomaton' sanoo näin, olisiko hän tällöin sitä mieltä, ettei ihmisetkään pääse taivaaseen? Itse olen liikkeellä ristiriitaisin ajatuksin. Tulkitsen asiaa eri tavoin, eri raamatun kohtien mukaan. Enkä löydä oikeaa 'perustelua' hänenlaiselleen. Kyseenalaistanko uskoani miettimällä tätä?

Hyvää Uutta Vuotta!

Nettipappi Marko

  • Nettipappi
  • Ylläpitäjä
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 157
    • Profiili
Hei Eveliina,

En ole ihan varma, saanko kiinni kysymyksestäsi. Ymmärsin sen tietyllä tavalla, ja sen ymmärrykseni mukaan sinun pohdintasi sisältää loogisen ongelman. Tuumit, että jos joku ei-uskova sanoo: "ihmiset ovat eläimistä pahimpia", tarkoittaako hän, etteivät ihmisetkään pääse taivaaseen. Minun mielestäni ihminen, joka ei usko, ei usko myöskään siihen, että olisi mitään taivasta. Siksi tuo mainitsemasi lause ei ole kannanotto millään tavalla siihen, ketkä pääsevät taivaaseen.

Toivon, ettet ota tällaisista pohdinnoista itsellesi liian suurta ongelmaa. Ei ole mitään syytä ryhtyä väittelemään ei-uskovan kanssa sellaisista asioista, joihin Raamattu ei vastaa yksiselitteisesti.
Marko Sagulin