Nyt on taas se aika vuodesta valmistautua joulun viettoon. Siitä heräsikin kysymys että miksi joulua vietetään? Olen saanut lukea niitäkin, että joulu on markkinointikikka ja että Jeesus ei syntynyt jouluna vaan jonakin muuna kuukautena kuin joulukuussa. Mistä ylipäätänsä joulupukki on alunperin tullut? Toivon saavani näihin joskus vastauksia.

Luukkaan Evankeliumi 9:26 Sillä joka häpeää minua ja minun sanojani, sitä Ihmisen Poika on häpeävä, kun hän tulee omassa ja Isänsä ja pyhäin enkelien kirkkaudessa. Eli onko tämä kirjoitettu heille ketkä on kieltänyt Jeesusta armoaan, rakkauttaan kuolemaan asti eikä ole uskonut häneen?

Voiko Jeesus antaa anteeksi jos häntä on kieltänyt?

Tervehdys Petteri!

Liitin kysymyksesi olemassa olevan ketjun jatkoksi. Edelliselle kysyjälle olen näköjään vastannut jo kaiken, mitä Raamatun tekstien pohjalta osaan asiasta sanoa.

Sinulle henkilökohtaisesti sanon rohkaisun sanana, että olet valinnut mielestäni juuri parhaan mahdollisen tavan suhtautua tatuointeihisi. Jos olet ottanut ne rilluvuosiin ja new ageen liittyen, niin mitään sellaista merkitystä niillä ei enää ole. Jos ne toimivat sinulle nyt muistutuksena siitä, mistä olet vapautunut, eivätkä ne sinua vaivaa, niin silloin kenelläkään kristityllä ei ole lupa sinua niistä tuomita.

Valitettavasti siitä ei pääse mihinkään, että mitä enemmän ja näkyämpiä tatuointeja ihmisellä on, sitä helpommin hänestä muodostetaan ennakkokäsityksiä ja stereotypioita. Et kertonut viestissäsi, oletko saanut paheksuvia katseita tai moittivia sanoja seurakunnan tilaisuuksissa, mutta vähintäänkin oma-aloitteisesti olet pohtinut muiden suhtautumista. Kyllähän jokaisella ihmisellä on taipumus tehdä tuntemattomasta ihmisestä aina joku analyysi ja ennakkokäsitys pelkän ulkonäön perusteella. Samoin hyvin vahvasti tatuoitu ihminen herättää automaattisesti mielikuvia juuri tatuointiensa johdosta. Nämä ennakkoluulot eivät kuitenkaan ole sinun vastuullasi vaan niiden, joiden päässä ne heräävät.

Hei Ville!

Hormooneilla on valtavan suuri merkitys ihmisen fysiikkaan ja psyykkeeseen. Ei siis mikään ihme, jos testosteronihoidot ovat korostaneet sinun kokemustasi miehisyydestä. Sukupuolivietin osalta korostunut miehisyyden tunne on varmasti niitä näkyvimpiä ja tuntuvimpia maskuliinisuuden muotoja. Mutta aivan varmasti se heijastuu myös ajatteluun, joskaan omalla biologian ja psykologian tuntemuksellani en uskalla ryhtyä luokittelemaan sitä, mihin suuntaan kohonnut testosteronitaso missäkin asiassa ajatuksia kuljettaa.

En myöskään pysty millään tavalla ottamaan kantaa siihen, mistä ajatuksesi naimisiin menosta ja perinteisestä perhemallista nousee. Suoranaisesti en ajattele, että testosteroni itsessään aiheuttaisi mitään hengellistä etsintää. Päinvastoin voisi jopa ajatella inhorealistisesti sitenkin, että testosteronia tihkuva miehisyys voisi haluta omistaa naisensa mahdollisimman tiukasti, jolloin ajatus avioliitosta nousee mieleen.

Siitä olen kuitenkin varma, että mitä tahansa meidän elämässämme tapahtuukaan, Jumala voi käyttää sitä ohjatakseen ihmistä tahtonsa mukaiseen suuntaan. En tiedä, miksi sinulla on herännyt ajatus puolisoosi sitoutumisesta avioliiton sitein ja miksi uskonasiat ovat alkaneet mietityttää. Mutta kannustan sinua jatkamaan tuohon suuntaan. Kristillistä ja Jumalan tahdon mukaista on mennä naimisiin. Ja elämässä kaikkein tärkeintä on elää oikeassa suhteessa Jumalaan. Olipa näiden pohdintojesi syy hormoonihoidoissa tai missä tahansa muussa, niin seuraukset ovat minun mielestäni juuri oikeat.

Toivotan teidän perheellenne siunausta ja lisääntyvää Jumalan tuntemista!