Vastaa

Nimi:
Sähköposti:
Aihe:
Otsikon ikoni:

Varmistus:
Kirjoita kuvassa näkyvät kirjaimet
Kuuntele kirjaimet / Pyydä uusi kuva

Kirjoita kuvassa näkyvät kirjaimet:
Mikä numero tulee seuraavaksi? 1, 2, 3 ... Kirjoita vastaus kirjaimilla.:

Oikotiet: paina alt+s lähettääksesi viestin, tai alt+p esikatsellaksesi


Yhteenveto

Kirjoittanut: Nettipappi Marko
« : 15.08.2020 - klo:18:34 »

Tässä pieni sanasto, joka selittää muutamia perusasioita:

LITURGISET VÄRIT

Vihreä
Elämän ja arjen väri. Se kuvaa myös toivoa ja iankaikkista elämää. Vihreä on yleisin liturginen väri. Sitä käytetään loppiaisesta laskiaiseen sekä lähes kaikkina helluntain jälkeisen ajan pyhinä.

Valkoinen
Juhlan väri. Se kuvaa iloa, kiitosta, puhtautta ja autuutta. Se on myös Jumalan, Kristuksen, taivaan enkelien ja pyhien symboli. Valkoista käytetään kirkkovuoden suurina juhlapäivinä.

Violetti ja sininen
Katumuksen, odotuksen ja parannuksen väri. Adventtina ja paastonaikana violetti kehottaa valmistautumaan suureen juhlaan. Adventin aikana voidaan käyttää myös sinistä väriä.

Punainen
Veren, tulen ja Pyhän Hengen väri. Punaista käytetään helluntaina, pyhäinpäivänä sekä apostolien ja marttyyrien päivinä.

Musta
Syvimmän surun väri. Mustaa käytetään ainoastaan pitkäperjantaina ja sitä seuraavana hiljaisena lauantaina.

KIRKKOTILA

Alttari
Alttari kuvaa ruokapöytää, jonka ympärille seurakunta kokoontuu nauttimaan ehtoollista. Jeesuksen ruumiin ja veren ansiosta alttari on todellinen Jumalan kohtaamisen paikka.

Alttarikaide
Alttarikaiteelle polvistutaan vastaanottamaan ehtoollinen. Usein alttarikaide on puolipyöreä, ja sen ajatellaan jatkuvan täydeksi ympyräksi ikuisuudessa. Tässä ajassa elävä taisteleva seurakunta kuuluu samaan joukkoon kuin voittanut seurakunta, joka viettää taivaan hääateriaa.

Kynttilät
Kynttilät kuvaavat rukousta. Kynttilöiden määrä kuvaa pyhäpäivän juhlavuutta. Tavallisesti alttarilla on kaksi kynttilää – juhlavampina pyhinä neljä. Suurimpina juhlapyhinä kynttilöitä on kuusi. Piispan ollessa kirkossa alttarille asetetaan yksi ylimääräinen kynttilä.

TOIMITTAJIEN VAATETUS

Alba
”Kaikki te, jotka olette Kristukseen kastettuja, olette pukeneet Kristuksen yllenne.” (Gal. 3:27) Valkoinen vaate kuvaa Jeesuksen lahjoittamaa armoa ja anteeksiantamusta. Alttarilla ei palvella omien saavutusten vaan armon ansiosta.
Alba on vaate, joka asettaa toimittajat tasavertaiseen asemaan. Alban ansiosta seurakuntalaisten ei tarvitse arvioida toimittajien tyylitajua, varallisuutta, vartalon muotoja tai muuta messun näkökulmasta epäoleellista.

Stola
”Ottakaa minun ikeeni harteillenne.” (Matt. 11:29) Alban päälle puettava ”nauha” kuvaa kantovälinettä eli iestä. Stola on viran tunnus ja osoittaa tehtävää, jonka pastori tai diakoni on ottanut vastaan elinikäisessä vihkimyksessä. Papin stola puetaan kummankin olkapään yli. Diakonin stola toisen olkapään yli. Väri vaihtuu kirkkovuoden pyhän mukaan.

Kasukka
Edestä ja takaa peittävä vaate kuvaa Kristukselta lahjaksi saatua vanhurskautta: ehtoollisen toimittava pappi on pukeutunut vaatteeseen, joka antaa hänelle uuden muodon inhimillisistä ominaisuuksista huolimatta. Väri vaihtuu liturgisten värien mukaan.

MESSUN OSAT

1. Johdanto
Seurakunta kokoontuu yhteen ja astuu Jumalan kasvojen eteen. Johdanto-osa sisältää synnintunnustuksen, syntien anteeksi saamisen ja ylistyksen armolliselle Jumalalle.

2. Sana
Jumalanpalveluksessa kuullaan kolme raamatuntekstiä: Vanhan testamentin lukukappale, ”epistola” eli katkelma Uuden testamentin kirjeistä sekä evankeliumi. Saarnan tehtävä on opettaa seurakuntaa päivän aiheen ja raamatunkohtien pohjalta.

3. Ehtoollinen
Ehtoollispöydässä seurakunta kohtaa läsnä olevan Jeesuksen. Leivässä ja viinissä Kristus antaa ruumiinsa ja verensä uskossa vastaanotettavaksi. Ehtoollisenviettoa edeltää laaja ylistyksen ja kiitoksen jakso.

4. Päätös
Jumalanpalveluksen lopuksi seurakunta ylistää Jumalaa kaikista hänen lahjoistaan ja lähtee uuteen viikkoon Herran siunauksen myötä.

LITURGISIA TAPOJA

Aamen
Aamen on hepreaa ja tarkoittaa ”varmasti”, ”totisesti”, ”tapahtukoon niin”. Aamen on kuin seurakunnan allekirjoitus, jolla liitytään rukouksiin ja ylistyksiin.

Ristinmerkki
Kristittyjen tunnus ja sanaton uskontunnustus, jolla siunataan itseä tai toisia ihmisiä. Ristinmerkillä kristitty tunnustaa, että on osallinen Kristuksen rististä. Messussa seurakuntalainen voi siunata itseään ristinmerkillä esimerkiksi silloin, kun liturgi tekee ristinmerkin lausuessaan ”Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen”.

Seisominen
Seisomaan nousemisella osoitetaan erityistä kunnioitusta. Luterilaisessa messussa seistään ylistysten, evankeliumin ja uskontunnustuksen aikana.

Vuorolaulut
Liturgin ja seurakunnan vuoropuhelua, jossa he toivottavat rauhaa ja Jumalan läsnäoloa toisilleen. Täysin vapaamuotoinen vuoropuhelu antaisi spontaanimman vaikutelman, mutta kanttorin johtamat laulut rytmittävät ja selkiyttävät seurakunnan vastauksia.

Liturgia
”Kansan työ” ja ”työ kansan hyväksi”. Liturgia kuvaa jumalanpalveluksen kaksoismerkitystä. Jumalanpalveluksessa Jumala palvelee seurakuntaa ja seurakunta palvoo Jumalaa. Liturgi on pastori, joka johtaa jumalanpalveluksen.

”Liturgiset käännökset”
Kirkoissa, joissa alttari on kiinni seinässä, pappi kääntyy alttaria kohti, kun hän vie rukouksessa seurakunnan asiat Jumalan eteen. Seurakuntaa kohti kääntyneenä hän tuo Jumalan viestiä seurakunnalle.

LITURGISET HYMNIT

Messuun kuuluu muutamia hyvin vanhoja, osin lähes alkukirkon ajoista asti jumalanpalveluksissa laulettuja hymnejä.

Herra armahda (Kyrie)
Ripin eli synnintunnustuksen ja -päästön yhteydessä seurakunta pyytää Jeesukselta kaikenlaista armoa. Vaikka synnit on saatu anteeksi, armoa tarvitaan, jotta kristitty voisi luopua syntisestä elämästä ja elää saamansa armon arvoisesti.

Kunnia (Gloria)
Kolmiyhteiselle Jumalalle laulettu kunnia ja kiitos anteeksiantamuksesta. Pohjautuu enkelien ylistykseen Betlehemin kedolla. ”Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa.” (Luuk. 2:14)

Halleluja
Halleluja-huudahdus on hepreaa ja tarkoittaa ”kiittäkää Herraa”. Messussa halleluja esiintyy erityisesti evankeliumin yhteydessä, jolloin kiitetään evankeliumin ilosanomasta.

Pyhä (Sanctus)
Ehtoollisrukouksen aikana laulettu hyvin vanha hymni, joka ilmaisee palvovaa ylistystä. Alkuosa on kerubien ylistystä Jesajan profeetallisesta näystä: ”[Kerubit] huusivat toinen toiselleen: - Pyhä, pyhä, pyhä on Herra Sebaot!” (Jes. 6:3) Jälkiosa on ylistystä messussa läsnä olevalle Kristukselle samoilla sanoilla, joita laulettiin Jeesuksen ratsastaessa Jerusalemiin: ”Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä! Hoosianna korkeuksissa!” (Matt. 21:9)

Jumalan Karitsa (Agnus Dei)
Jumalan karitsa on hyvin vanha hymni. Se lauletaan ylistyksenä juuri ennen ehtoollisenviettoa ehtoollisessa läsnä olevalle Kristukselle. Sanat perustuvat Johannes Kastajan sanoihin: ”Katsokaa: Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!” (Joh. 1:29)

VIRRET

Alkuvirsi
Jumalanpalveluksen aloittava virsi, joka sisällöltään valmistaa seurakuntaa messun viettämiseen, kehottaa Jumalan Sanan kuulemiseen ja johdattaa pyhäpäivän aiheeseen.

Kiitosvirsi
Synnintunnustuksen ja synninpäästön jälkeen laulettava kiitos Kolmiyhteiselle Jumalalle. Virsi valitaan yleensä niin, että Jumalan persoonat, Isä, Poika ja Pyhä Henki mainitaan erikseen. Kiitosvirsi alkaa usein ilman alkusoittoa, jotta ajatus edellä lausuttuun ylistykseen ei katkea.

Päivän virsi
Ennen evankeliumia laulettava virsi. Päivän virsi on messun päävirsi, joka liittyy selkeimmin pyhän sisältöön. Usein kanttori johdattaa seurakunnan päivän virteen kaikkein laajimmalla alkusoitolla.

Uhrivirsi
Ennen ehtoollista laulettava virsi, jonka aikana pappi kattaa ehtoollispöydän. Uhrivirren aikana kerätään myös kolehti. Uhri viittaa siis sekä Jeesuksen ristinuhriin että seurakunnan uhrilahjaan.

Ehtoollisvirret
Ehtoollisen aikana laulettavat virret kertovat ehtoollisen lahjasta ja valmistavat ehtoollisvieraan sydäntä ottamaan Jumalan lahjan uskossa vastaan.

Ylistysvirsi tai päätösvirsi
Messun lopuksi laulettava ylistys Jumalan kaikesta hyvyydestä. Messu voidaan päättää liturgiseen ylistysvuorolauluun, jolloin ylistysvirren sijasta lauletaan päätösvirsi.
Kirjoittanut: Nettipappi Marko
« : 15.08.2020 - klo:18:25 »

Sunnuntaiaamujen messut jakavat mielipiteitä. Seurakuntalaisesta riippuen messu tuntuu antoisalta, rikkaalta, mystiseltä, vaikeaselkoiselta, puisevalta tai joltain ihan muulta. Varmaa on, että messu on ladattu täyteen syviä merkityksiä ja pitkää historiaa, jotka vaativat opiskelua.

Sunnuntaina 16.8.2020 toimitin Kangasalan kirkossa "Selitetyn messun". Linkki messun Youtube-tallenteeseen löytyy tästä.

Kyseisessä messussa on ammennettu liturgian aarteita kohtalaisen perusteellisesti mutta yksinkertaisesti. Vaikka messu selitysten johdosta on melkoisen pitkä, ei siihen silti pystynyt sisällyttämään läheskään kaikkea sitä, mikä messussa voi herättää kysymyksiä. Kannattaa katsoa messu läpi ja esittää tässä viestiketjussa kysymyksiä sellaisista teemoista, jotka vielä jäivät epäselviksi.