Vastaa

Nimi:
Sähköposti:
Aihe:
Otsikon ikoni:
Varmistus:
Kirjoita kuvassa näkyvät kirjaimet
Kuuntele kirjaimet / Pyydä uusi kuva

Kirjoita kuvassa näkyvät kirjaimet:
Mikä numero tulee seuraavaksi? 1, 2, 3 ... Kirjoita vastaus kirjaimilla.:
Mikä on nettipapin etunimi takaperin kirjoitettuna?:
Mikä on kristittyjen pyhä kirja?:

Oikotiet: paina alt+s lähettääksesi viestin, tai alt+p esikatsellaksesi


Yhteenveto

Kirjoittanut: Nettipappi Marko
« : 16.12.2008 - klo:21:53 »


Moro, Moottorisaha!

Näissä asioissa olemme täysin oletusten ja arvailujen varassa. Raamattu tosiaan puhuu siitä, miten enkelit olivat ihan tavallisen ihmisen näköisiä. Mutta sitä taas emme tiedä, oliko se vain poikkeus vai sääntö. Itse en niinkään ajattelisi, että enkelit vain satunnaisesti aineellistuvat jostain henkisestä todellisuudesta. Itse pidän enkeleitä aina ruumiillisina olentoina, joiden ruumis vain on "hieman" erilainen kuin meidän. Jotain sellaista, mitä Jeesuksella oli ylösnousemuksen jälkeen. Häntähän pystyi koskettamaan ja hän söi. Mutta toisaalta vaihtoi paikkaa tuosta noin vain esim. lukittujen ovien taakse. Minun ajattelussani enkelit ovat ruumiillisia, mutta ehkä jossain toisessa ulottuvuudessa niin, että emme voi heitä aina havaita.

Jeps. Mutta menee ihan vain oletuksiksi ja mielikuviksi. Mitään kovaa faktaa tästä en osaa heittää. Mutta samaa mieltä olen siitä, että Jumalalle on todellakin mahdollista esiintyä sellaisessa muodossa, että ihminen voi havaita sen.
Kirjoittanut: Moottorisaha
« : 16.12.2008 - klo:21:21 »

Eikös ole niin, että erinäisissä Raamatun kohdissa enkelitkin aineellistuu maahan ja toimii aineellisella tasolla kuten ihmiset. Miten sitten jumalakin ei voisi niin toimia. Kyllä henkivallat kykenee aineellistumaan.
Kirjoittanut: Nettipappi Marko
« : 16.12.2008 - klo:18:43 »


Hei, Tuesday!

Tämä on todella helppo kysymys. Vastaukseni on: ei pienintäkään aavistusta.

Paratiisissa Jumala ja ihminen elivät keskenään aivan toisenlaisessa kanssakäymisessä verrattuna nykyiseen langenneeseen maailmaan. Jumalan ja ihmisen kohtaamiset esim. VT:n aikana olivat ihmisen näkökulmasta aika kurjia tapahtumia:

     Kun Herra oli astunut Siinainvuoren huipulle, hän kutsui Mooseksen luokseen, ja Mooses
     nousi sinne. Herra sanoi Moosekselle: "Mene alas ja varoita ihmisiä, etteivät he paremmin
     nähdäkseen tunkeudu rajan yli lähemmäksi Herraa, sillä silloin monet kuolisivat. Myös pappien,
     jotka muuten saavat lähestyä Herraa, täytyy puhdistautua ja pyhittää itsensä, ettei Herra
     musertaisi heitä. (2. Moos. 19:20-22)

     Tätähän te pyysitte Herralta, Jumalaltanne, kun Horebin juurelle kokoontuneina sanoitte:
     "Me emme enää kestä kuulla Herran, Jumalamme, ääntä emmekä nähdä tuota suurta tulta,
     sillä pelkäämme, että kuolemme." (5. Moos. 18:16)

     He sanoivat Moosekselle: "Puhu sinä meille, me kuuntelemme. Mutta Jumala älköön puhuko
     meidän kanssamme, se on meille kuolemaksi." (2. Moos. 20:19)

     Mutta pitäisikö meidän nyt uudelleen vaarantaa henkemme? Tuo suuri tuli saattaa polttaa
     meidät, ja jos me vielä kerran kuulemme Herran, Jumalamme, äänen, me kuolemme.
     (5. Moos. 5:25)

Paratiisissa ihminen kuuli Jumalan askeleet ja keskusteli hänen kanssaan kasvoista kasvoihin. Syntiinlankeemuksen seurauksena tämä yhteys katkesi niin, että syntinen ihminen tuhoutuisi, jos kohtaisi pyhän Jumalan samalla tavalla. Onko tuo askelten ääni vertauskuva siitä, kuinka lähellä ihminen aluksi oli Jumalaa - vai onko Jumala näyttäytynyt ihmiselle sellaisessa muodossa, että ihminen on voinut hänet aisteillaan havaita - sitä en tiedä. Luulen, että taivaassa asia sitten selviää tarkemmin.
Kirjoittanut: Tuesday
« : 17.11.2008 - klo:18:52 »

Moi
Mielenkinnosta kysyn...
1. Moos. 3:8, kerrotaan kuinka Aatami ja Eeva syntiinlankeemuksen jälkeen menivät Jumalaa piiloon kun kuulivat tämän kävelevän puutarhassa. Kuitenkin Raamatussa sanotaan että Jumala on henki. Miksihän jae on kirjoitettu noin sillä eihän henki voi kirjaimellisesti kävellä, vai voiko?