Vastaa

Nimi:
Sähköposti:
Aihe:
Otsikon ikoni:

Lihavointi Kursivointi Alleviivaus Yliviivaus | Esimuotoiltu teksti Vasen tasaus Keskitys Oikea tasaus
Lisää kuva Lisää linkki Lisää sähköpostiosoite Lisää FTP-Linkki | Hohto Varjo Liikettä | Yläindeksi Alaindeksi Tasaleveys | Lisää taulukko Lisää koodia Lisää lainaus | Lisää numeroimaton lista Lisää numeroitu lista Vaakaviiva | Poista muotoilu Vaihda editointitilaa
Hymyilee Iskee silmää Hymyilee leveästi Virnistää Vihainen Surullinen Järkyttynyt Cool Huh Pyörittää silmiään Näyttää kieltä Nolostunut Vaikenee Epävarma Pusu Itkee
Varmistus:
Kirjoita kuvassa näkyvät kirjaimet
Kuuntele kirjaimet / Pyydä uusi kuva

Kirjoita kuvassa näkyvät kirjaimet:
Mikä numero tulee seuraavaksi? 1, 2, 3 ... Kirjoita vastaus kirjaimilla.:
Mikä on nettipapin etunimi takaperin kirjoitettuna?:
Mikä on kristittyjen pyhä kirja?:

Oikotiet: paina alt+s lähettääksesi viestin, tai alt+p esikatsellaksesi


Yhteenveto

Kirjoittanut: Nettipappi Marko
« : 26.02.2009 - klo:23:40 »


Morjens, Pyrski!

Vanhan testamentin Messias-profetiat ovat usein juuri tällaisia, että niissä kulkevat limittäin toisaalta se hetki, jota eletään tai ainakin lähitulevaisuus, ja toisaalta Messiaan aika. Minä ainakin pidän tätä hyvin selvänä Messias-ennustuksena. Runkona se on selvästikin ennustus Salomosta, joka astui Daavidin jälkeen valtaistuimelle ja joka rakensi temppelin. Mutta osa kohdista ei oikein istu Salomoon, niin kuin itsekin huomasit:

"Pidän hänen valtaistuimensa vahvana ikiaikoihin asti."
"Minä olen oleva hänelle isä, ja hän on oleva minulle poika."
"Hänen valtaistuimensa on kestävä ikuisesti."

Salomon valtaistuin ei kestänyt ikuisesti. Ja Salomon vanhoista päivistä ei voi sanoa, että hän ainakaan olisi kovin uskollisesti ollut "poika", kun ryhtyi monien pakanavaimojensa houkutuksesta uhraamaan epäjumalille. Jeesuksessa nämä asiat kuitenkin täyttyvät.

Lisäksi pidän hyvin mielenkiintoisena Daavidin kommenttia tämän profetian jälkeen:

     Silloin kuningas Daavid meni rukoilemaan Herraa ja sanoi: "Herra, minun Jumalani!
     Mikä olen minä ja mikä on minun sukuni, kun olet tuonut minut tähän asti? Eikä
     tässäkään vielä ollut sinulle kyllin, Jumala, vaan olet antanut suvulleni lupauksia,
     jotka tähtäävät kauas tulevaisuuteen. Sinä, Jumala, olet nostanut minut korkeaan
     asemaan. (1. Aik. 17:16-17)


En tiedä, mikä profetian kohta Daavidilla oli mielessä, kun hän tajusi, että tämä tapahtuu vasta kaukana tulevaisuudessa. Olisiko hän ymmärtänyt jo tuossa vaiheessa, että kyse on jostain muusta kuninkaasta kuin seuraavasta hallitsijasta, Salomosta?
Kirjoittanut: pyrski
« : 15.01.2009 - klo:22:34 »

Hei!

Tässä eilen pureskelin Ekan Aikakirjan erästä profetiaa, jonka Natan ilmoitti Daavidille:

    "Minä, Herra, ilmoitan sinulle, että minä rakennan sinulle kuningashuoneen.
    Kun päiväsi ovat päättyneet ja sinä olet mennyt isiesi luo, minä nostan hallitsijaksi yhden sinun
    pojistasi, sinun siemenestäsi, ja vakiinnutan hänen kuninkuutensa.
    Poikasi rakentaa minulle temppelin, ja minä pidän hänen valtaistuimensa vahvana ikiaikoihin asti.
    Minä olen oleva hänelle isä, ja hän on oleva minulle poika. Minä pysyn uskollisena enkä hylkää
    häntä, niin kuin hylkäsin sinun edeltäjäsi.

    Minä pidän hänen asemansa ikuisesti lujana temppelissäni ja valtakunnassani, ja hänen
    valtaistuimensa on kestävä ikuisesti
."
(1. Aik. 17:11-14)

Kun tekstin lukee ensin tulee tietysti mieleen, että niinhän se meni, Salomo rakensi Herralle temppelin. Mutta yhtäläisyyksiä löytyy myös Jeesukseen. Hänelle Jumala oli isä ja Hän oli Jumalan poika. Ja Jeesuksen valtaistuin vasta ikuisesti kestääkin. Toisaalta, Jumala hylkäsi Jeesuksen ristille...

Miten itse koet tämän tekstin? Voiko sen nähdä myös profetiana Jeesuksesta? Mahdollistahan on käsittääkseni, että se puhuu ensisijaisesti Salomosta, mutta samalla myös Jeesuksesta.