Vastaa

Nimi:
Sähköposti:
Aihe:
Otsikon ikoni:
Varmistus:
Kirjoita kuvassa näkyvät kirjaimet
Kuuntele kirjaimet / Pyydä uusi kuva

Kirjoita kuvassa näkyvät kirjaimet:
Mikä numero tulee seuraavaksi? 1, 2, 3 ... Kirjoita vastaus kirjaimilla.:
Mikä on nettipapin etunimi takaperin kirjoitettuna?:
Mikä on kristittyjen pyhä kirja?:

Oikotiet: paina alt+s lähettääksesi viestin, tai alt+p esikatsellaksesi


Yhteenveto

Kirjoittanut: Nettipappi Marko
« : 11.02.2010 - klo:23:05 »


Jumalalle on kaikki mahdollista. En silti olisi valmis julistamaan kyseistä elokuvaa ihmeitä tekeväksi ikoniksi. Jos kertomukset ovat tosia, niin silloin näkisin asian seuraavasti: kyseinen elokuva on saanut ihmiset oivaltamaan, mikä Jeesuksen tuoman pelastuksen merkitys on. Ja kun ihminen oivaltaa sen, hän saattaa hyvinkin haluta ottaa Kristuksen vastaan omana Vapahtajanaan.

Elokuva on mielestäni aika tarkka kuvaus Raamatun kärsimyskertomuksesta. Sen katsominen on verrattavissa siihen, että joku on lukee samaa kertomusta Raamatusta. Elokuva on vain hieman eri tavalla toteutettu raamatunkäännös. Jumalan sana synnyttää ihmisissä uskoa riippumatta siitä, otetaanko se vastaan opetettuna, luettuna tai elokuvana. Ja kun ihminen kohtaa uskossa Kristuksen, voi tapahtua joskus ihmeellisiäkin asioita. Ainakin Raamatun sivuilla on kertomuksia siitä, kuinka Jumala teki joskus ihmeellisiä asioita, kun he alkoivat uskoa Jeesukseen.

Mutta tällaiset tarinat myös paisuvat.
Kirjoittanut: KokoDino
« : 11.02.2010 - klo:19:10 »

Herätellääs vanhaa aihetta hieman "henkiin" :)

Muistin juuri ne suuret otsikot, jotka olivat lehdissä ympäri maailmaa kun tämä elokuva ilmestyi. Monet kertoivat, kuinka olivat parantuneet sairauksista (syöpä, sydänvaivat, masennus...) kun olivat katsomassa tätä elokuvaa. Myös joitain todella etsittyjä vaarallisia rikollisia oli antautunut, kun olivat tämän elokuvan nähneet. Olivat itse marssineet poliisilaitokselle ja tunnustaneet kaikki rikoksensa. Ellen pahasti väärin muista, niin eräs antautuneista oli mies, jota etsittiin vuosia noin 10 ihmisen murhasta.

Lehdissä luki kyllä eräs huonokin asia. Vanhempi nainen kuoli elokuvateatteriin kesken tämän elokuvan. Oli sydän pettänyt, mutta toivotaan että hän oli uskossa, niin se olisi ollut voitto hänelle :)

Kun itse katson kyseistä elokuvaa, niin mulle tulee todella syyllinen olo. Kun Jeesusta aletaan hakkaamaan, meinaan aina kääntää pääni pois, mutta sit pakotan itseni katsomaan ne, koska olen myös syyllinen Jeesuksen kärsimykseen ja kuolemaan.

Mutta mitäs Marko sanoo asiaan. Onko mahdollista parantua tuolla tavalla, mitä kirjoitin?
Kirjoittanut: Nettipappi Marko
« : 16.07.2007 - klo:20:02 »


Hei Tino ja Kätsy!

Katson todella paljon elokuvia. Ostan itselleni sellaisia elokuvia, joita voin katsoa monta kertaa. Myös Passion of the Christ on omassa hyllyssäni. Mutta en ole vielä katsonut sitä sen jälkeen, kun näin sen ensimmäisen kerran elokuvateatterissa. Elokuva tekee tosi pahaa siksi, että en osaa pitää sitä mielikuvituksena. Siksi en ole vielä saanut aikaiseksi katsoa sitä uudelleen.

Ruoskimiskohtaus on tuon elokuvan kiistellyin ja puhutuin osa. Toiset pitävät sitä täysin sadistisena ja yliampuvana, toisten mielestä se on täysin todenmukainen kuva siitä, mitä on tapahtunut. Minä en ole historian asiantuntija, mutta ymmärrykseni mukaan elokuva on enemmän totta kuin mielikuvitusta. Seuraavassa muutamia hajanaisia ajatuksia aiheesta.

Ristiinnaulitseminen oli roomalainen rangaistus, joten ristiinnaulitsemista edeltävä ruoskiminen oli myös roomalaisten suorittama. Juutalaisilla oli laki, jonka mukaan ankarin ruoskimisrangaistus oli maksimissaan 40 ruoskaniskua. Juutalaiset halusivat olla tässä tarkkoja, joten laskuvirheiden vuoksi kaiken varalta langetettiin maksimissaan 39 iskun rangaistuksia. Roomalaisilla ei ollut mitään vastaavaa ylärajaa, joten ruoskiminen kesti niin kauan kuin ruoskimista valvova esimies halusi.

Paavali kertoo omista koettelemuksistaan evankeliumin julistamisen saralla, ja luettelossa hänkin tekee eron juutalaisen ruoskimisen ja roomalaisten raipparangaistuksen välillä:

     Olen juutalaisilta viisi kertaa saanut "yhtä vaille neljäkymmentä" ruoskaniskua,
     kolmesti olen saanut raippoja, kerran minua on kivitetty, kolme kertaa olen
     joutunut haaksirikkoon, olen ajelehtinut meressä vuorokauden. (2. Kor. 11:24-25)

Roomalainen ruoskiminen saattoi siis olla valtavan ankara. Historiallisista dokumenteista tiedetään, että jotkut kuolivat ruoskimiseen, kun sisälmykset tulivat ulos. Tavallinen ruoska itsessään tekee jo pahaa jälkeä, mutta roomalaisilla oli käytössään useita erilaisia ruoskamalleja. Monihaaraisten ruoskien päihin saattoi olla kiinnitettynä metallikuulia, lasia tai koukkuja. Passion of the Christ näyttää yhden tulkinnan siitä, millaista jälkeä niillä sai aikaan. Ottamatta kantaa siihen, onko Torinon käärinliina ylipäätään aito tai onko se jopa Jeesuksen käärinliina, on siinä esiintyvän miehen selässä 120 ruoskan haavaa (40 kolmihaaraisen metallikuulilla varustetun ruoskan iskua).

Elokuvaa on kritisoitu myös siitä, miten Jeesusta teloittavat ja ruoskivat roomalaiset näyttävät sadistisesti nauttivan työstään. Sotakentiltä ja keskitysleireiltä tiedetään se - itsessään täysin looginen asia - että mielenterveytensä vuoksi ihminen rakentaa varmasti erilaisia puolustusmekanismeja. Jo pelkästään lääketieteen opiskelijoille syntyy helposti oma musta huumorinsa, kun he opiskelujensa puitteissa leikkelevät lääketieteelle itsensä testamentanneita oikeita ihmisiä. Historian yksi karmeimmista teloitustavoista ei voi siis pitää sen ajan pyöveleitä aivan viilipyttyinä. Kyllä siinä jonkinlainen sadistisuus kehittyy väkisinkin. Ristiinnaulitsemista ja ruoskimista tehtiin kuitenkin sen verran usein, että olisihan se naurettavaa, että ruoskijat silmänurkat kosteina pistäisivät rangaistusta täytäntöön.

Mitä elokuvan verellä mässäilyyn tulee, niin minä en osaa sanoa, miten paljon verta ruoskimisessa ihmisestä valuu. Mutta varmasti valuu suhteellisen paljon. Ja veri on luonteeltaan sellaista, että se tahraa ja värjää todella tehokkaasti. Puoli litraa verta näyttää pahalta, kun se levitetään kivipihalle.


Tässä muutama näkökulma elokuvan pohjalta. Kysykää lisää tarkennuksia, jos haluatte. Jos kovin pahoja pistätte, pitää ehkä katsoa se leffa kuitenkin uudelleen... Anteeksi, että vastaus viipyi pitkään. Kätsy ei pääse ihan tuoreeltaan vastaamaan nyt kavereilleen. Mutta toisaalta, jos joku haluaa pitää jotain asiaa liioiteltuna, niin minkäs teet. Ei toista voi pakottaa uskomaan. Jeesus ajatellaan monesti niin kiiltokuvamaiseksi, että mitään tällaista raakuutta ei häneen helposti yhdistä. Mutta synnin palkkana oleva kuolema ei ollut mikään paperilla oleva rangaistus, vaan se piti kyllä ihan oikeasti kärsiä ja pistää täytäntöön.
Kirjoittanut: KokoDino
« : 19.05.2007 - klo:02:55 »

Itse oon kuullut että Mel Gibson liiottelee leffoilla todella paljon.. ja että olisi aika sadistinen.. Itse olen miettinyt kans paljon että  hakattiinko Jeesus oikeesti ihan rikki, vai saiko saman verran ruoskan iskuja kuten muutkin tuomitut.. Koska siihen aikaanhan oli laki muistaakseni, että sai vaan tietyn määrän antaa ruoskan iskuja ja muitakin... Mutta tästäkään en varma ole.. Mitäs mieltä on Marko näin viisaampana??
Kirjoittanut: Kätsy
« : 18.04.2007 - klo:22:22 »

Kuuntelinpa tossa yks päivä koulussa kun kaks tietääkseni ei uskovaa kaveriani puhu elokuvasta Passion of the Christ. No, toinen näistä kavereistani sit sano et eniten sitä siinä elokuvassa ärsytti se verellä ja väkivallalla "mässäily" ja liiottelu. Minäpä sit siihen uskaltauduin sanoon et ei siinä elokuvassa kyllä yhtään liiotella Jeesuksen kärsimystä mitä tämä kaverini tietysti epäili. Yritin siinä sitten selittää näille kavereilleni asian laitaa Pääsiäislerin asiaa koskevan opetuksen pohjalta mut valitettavasti en muistanut enää tästä opetuksesta paljoo....

Elikkäs jos viitsisit selostaa mulle aihetta niin et osaisisin kavereilleni kertoo. Olisin kiitollinen.  :)

(Tai sit olis kiva jos sen Pääsiäisleirin opetuksen vois jostain saada  :))