Vastaa

Nimi:
Sähköposti:
Aihe:
Otsikon ikoni:

Varmistus:
Kirjoita kuvassa näkyvät kirjaimet
Kuuntele kirjaimet / Pyydä uusi kuva

Kirjoita kuvassa näkyvät kirjaimet:
Mikä numero tulee seuraavaksi? 1, 2, 3 ... Kirjoita vastaus kirjaimilla.:
Mikä on nettipapin etunimi takaperin kirjoitettuna?:
Mikä on kristittyjen pyhä kirja?:

Oikotiet: paina alt+s lähettääksesi viestin, tai alt+p esikatsellaksesi


Yhteenveto

Kirjoittanut: Nettipappi Marko
« : 24.09.2010 - klo:20:21 »

Hei, PanuM!

Laarin pohjalta löytyi jo aikaisempi vastaus kysymykseen. Vilkaise yllä oleva viestiketju ja esitä lisäkysymyksiä ja tarkennuksia, jos vastaus ei tunnu riittävältä.

Laskujeni mukaan 15 minuuttia ennen viestisi lähettämistä Vaihda vapaalle -illan raamattupiirissä on päättynyt 1. Piet. 3. luvun käsittely. Kysymyksesi logo on kännykän kuva. Onko asioilla mitään yhteyttä keskenään...?  ::)
Kirjoittanut: PanuM
« : 24.09.2010 - klo:20:15 »

Eli mitä tarkoittaa tuo Ensimmäisen Pietarin kirjeen kohta "Ja niin hän meni ja saarnasi vankeudessa oleville hengille"?
Kirjoittanut: Nettipappi Marko
« : 15.02.2008 - klo:11:13 »


Hei Stranger!

Alaviitteitä ei voi käyttää koskaan vuorenvarmoina selitysteoksina. Alaviitteethän ovat vain Raamatun painosten tuottajien omia näkemyksiä. Esimerkiksi uusi ja vanha käännös eroavat tässä suhteessa toisistaan. Vuoden 1938 käännöksessä on paljon enemmän alaviitteitä kuin tässä nykyisessä 1992 käännöksessä. Alaviite on olemassa siksi, että sillä "vain" viittaillaan eri kohtiin Raamatussa. Viittauksen syy voi vaihdella. Tässä kolme eri vaihtoehtoa:

     a) Joissain tapauksissa ne osoittavat rinnakkaiskohdan, esimerkiksi evankeliumeissa
     on alaviitteitä, jotka osoittavat, missä kohdassa sama tapahtuma on kerrottu toisen
     evankeliumin puolella.
     b) Joskus ne viittaavat jakeeseen, joka puhuu samanlaisesta asiasta.
     c) Ja joskus niissä on viittaus esimerkiksi kohtaan, jossa samaa harvinaisempaa
     sanaa on käytetty muualla Raamatussa.

Muitakin tapoja voi olla, mutta nämä tulivat ensimmäisenä mieleen.

Tämän vuoksi on hyvin tärkeää, että alaviitettä luetaan suhteessa sen omaan tekstiympäristöön. Tässä kysymässäsi tapauksessa ei saa tehdä niin, että automaattisesti vertaillaan kohtaa 1. Piet. 4:6 ja 1. Piet. 3:19 kohtia keskenään ja yritetään tehdä niistä yksi saumaton kokonaisuus. 1. Piet. 4:6 kohta liittyy kokonaisuuteen 1. Piet. 4:1-6. Jakeen sanoma on suhteutettava siihen. 1. Piet. 3:19 kohdalle on tehtävä sama kokonaisuuteen liittyvä tarkastelu, jonka jälkeen voidaan vasta vertailla näitä kohtia keskenään. ... Toivottavasti en selittänyt yksinkertaista asiaa liian vaikeasti. Otan rautalankaesimerkin: Maamme-laulun ensimmäisessä säkeistössä sanotaan "sana" (soi sana kultainen) kuten myös Johanneksen evankeliumin alussa (Alussa oli Sana). Emme voi väittää, että ne tarkoittavat samaa asiaa, ennen kuin tutkitaan koko laulun säkeistö ja koko Johanneksen evankeliumin asiayhteys, jonka jälkeen ymmärretään, mitä "sana" kummassakin yhteydessä tarkoittaa. Sen jälkeen vasta voidaan vertailla.

Tässä kysymässäsi asiassa alaviite on minun veikkaukseni mukaan laitettu siksi, että kummassakin jakeessa mainitaan evankeliumin kuulleet olennot, jotka eivät elä tässä maailmassa. Eli alussa tekemäni luokittelun mukaan kyse olisi tapauksesta C. Ero näiden jakeiden välillä on mielestäni siinä, että toisessa kohdassa puhutaan kuolleista, jotka ovat elämänsä aikana kuulleet evankeliumin, ja toisessa puhutaan hengistä, jotka vankeudessa ovat kuulleet evankeliumin. En siis itse koe, että nämä jakeet jotenkin ratkaisevasti tukisivat toisiaan ja auttaisivat ymmärtämään toistensa sanomaa.
Kirjoittanut: Stranger
« : 03.02.2008 - klo:16:49 »

Moi!
1.piet. 4:6 jakeessa on viittaus  1.piet.3:19 jakeeseen. Puhutaanko näissä jakeissa samasta asiasta? Voiko siitä tehdä jotain johtopäätöksiä?

1.piet. 4:6 Sitä varten niillekin, jotka ovat kuolleet, on julistettu evankeliumi, että he eläisivät hengessä, niin kuin Jumala elää, vaikka ruumiissaan ovat saaneet saman tuomion kuin kaikki ihmiset. [1. Piet. 3:19]
Kirjoittanut: Nettipappi Marko
« : 18.10.2007 - klo:10:08 »


Heip Stranger!

Kysymäsi asia on todella vaikea. Erään lukemani kommentaarin mukaan Luther piti tätä jaetta Uuden testamentin vaikeimpana. Enkä minäkään ole viisastunut niin, että osaisin jotain varmaa sanoa. Kerron kuitenkin erilaisia asioita, joita raamatunselittäjät ovat löytäneet.

"Vangitut henget" ja "Nooan päivinä" -ilmaisuilla viitataan ehkä erääseen erittäin vaikeasti ymmärrettävään Vanhan testamentin kohtaan:

     Kun ihmiset alkoivat lisääntyä maan päällä ja heille syntyi tyttäriä, jumalien
     pojat huomasivat, että ihmisten tyttäret olivat kauniita, ja he ottivat näistä
     vaimoikseen keitä halusivat. Herra sanoi: "Minä en anna elämän hengen asua
     ihmisessä miten kauan tahansa. Ihminen on lihaa, heikko ja katoavainen.
     Olkoon siis hänen elinikänsä enintään satakaksikymmentä vuotta." Siihen
     aikaan ja myöhemminkin oli maan päällä jättiläisiä, kun jumalien pojat yhtyivät
     ihmisten tyttäriin ja nämä synnyttivät heille lapsia. Juuri näitä olivat muinaisajan
     kuuluisat sankarit. Kun Herra näki, että ihmisten pahuus lisääntyi maan päällä
     ja että heidän ajatuksensa ja pyrkimyksensä olivat kauttaaltaan pahat, hän
     katui, että oli tehnyt ihmisen, ja murehti sitä sydämessään. Ja Herra sanoi:
     "Minä pyyhin maan päältä ihmisen, jonka olen luonut, ja ihmisen mukana
     karjaeläimet, pikkueläimet ja taivaan linnut, sillä minä kadun, että olen ne
     tehnyt." Mutta Nooa oli Herralle mieluinen. (1. Moos. 6:1-8)


"Jumalan pojat" on yksi ilmaus, jota käytetään enkeleistä, mutta se ei ehkä tarkoita samaa kuin "vangitut henget". Raamatussa henget ja enkelit ovat eri asia. Ja enkeleistä Raamattu puhuu yleensäkin niin, että he ovat valintansa tehneet, eikä Jeesus kuollut heidän puolestaan. Vangituilla hengillä ehkä tarkoitetaankin niitä ihmisiä, jotka Nooan aikana eivät uskoneet hänen saarnaansa eivätkä tulleet arkkiin. Jos tuonela käsitetään (mahd. pahana) paikkana, jossa odotetaan maailmanloppua, niin siellähän kaikki syntiensä sitomana kuolleet ovat, ja siellä myös Jeesus oli kuolemansa ja ylösnousemuksensa välisen ajan.

Juutalaisessa traditiossa juuri noita Nooan aikana epäuskoisia ihmisiä pidetään kaikkein pahimpina syntisinä. (Johtuisikohan siitä, että silloin syntinen meno oli sellaista, että Jumala päätti tuhota suurimman osan ihmiskuntaa.) Siksi olisi loogista, että Jeesuksen kerrottaisiin saarnanneen heille, koska Jeesus muutenkin tuli syntisiä pelastamaan. Nooan ajan vangitut henget voisivat siis edustaa tai olla vertauskuvaa kaikista ennen Jeesusta eläneistä ihmisistä, joille Jeesus saarnasi.

Mutta tällaiset pohdinnat aiheuttavat vain lisää kysymyksiä, joihin me emme saa vastausta:
  - Onko tuonelassa mahdollista pelastua?
  - Mitä hyötyä vangituille hengille on kuulla sanomaa Jeesuksesta?
  - Miksi Kristuksen piti saarnata juuri tuohon aikaan?
  - Mikä oli saarnan sisältö?

Jukka Norvannon kommentaarissa on erityisen mielenkiintoinen näkökulma:

Nykyään sanomme, että presidentti Tarja Halonen on syntynyt vuonna 1943. Mutta vuonna 1943 ihmiset sanoivat, että Halosille syntyi tytär. Silloin ei tiedetty mitään siitä, että hänestä tulee presidentti, mutta nykytietämyksen valossa voimme sanoa, että hän on sitä ja että presidentti syntyi vuonna 1943.

Kun Jeesus kuoli, hän irtautui ruumiistaan, joka jäi hautaan hänen ylösnousemustaan odottamaan. Sen välisen ajan hän oli olemassa vain hengessään. Henkenä hänellä oli mahdollisuus tehdä jotain, mihin ruumiissa ei ollut mahdollisuutta. Norvanto arvelee, että silloin Jeesus hengessään meni Nooan aikoihin ja saarnasi siellä ja kehotti ihmisiä uskomaan. Nooa rakensi arkkiaan kauan - juutalaisen perimätiedon mukaan 120 vuotta. Jeesus olisi voinut hengessään vaikuttaa tämän ajan Nooan puheissa niin, että ihmiset kuulivat Nooan julistavan sanomaa uskosta ja mahdollisuudesta pelastua vedenpaisumuksesta arkissa. Sanoman kuulleet ihmiset eivät olleet silloin vielä vankeudessa olevia henkiä, mutta nykytilanteen valossa heistä puhuttiin niin.

Jos kysymäsi raamatunkohta luetaan tarkasti, siinä sanotaan, että Jeesus odotti Nooan päivinä kärsivällisesti sen ajan, kun arkkia rakennettiin.

     Ja niin hän myös meni ja saarnasi vankeudessa oleville hengille, jotka muinoin
     eivät totelleet Jumalaa, kun hän Nooan päivinä kärsivällisesti odotti sen ajan,
     kun arkkia rakennettiin. (1. Piet. 3:19-20a)


Mutta tämäkään tulkinta ei poista kaikkia vaikeita kysymyksiä. Miksi Jeesuksesta sanotaan, että hän oli tuonelassa, jos hän liikkuikin hengessään historiassa? Vai sulkevatko nämä toisiaan pois? Jos Jeesus toimi tällä Norvannon kaavailmalla tavalla, saarna ei suuresti vaikuttanut. Joka tapauksessa Raamattu kertoo, että vain 8 ihmistä tuli arkkiin: Nooa vaimoineen ja hänen kolme poikaansa vaimoineen. Mutta toisaalta: ihmiset ainakin saivat mahdollisuuden uskoa, vaikka eivät sitä mahdollisuutta käyttäneet. Siksi heistä puhutaankin vankeudessa olevina henkinä.

Niin kuin aluksi sanoin, tämä on todella vaikea kohta Raamatussa. En osaa antaa vastausta kysymykseesi. Osaan vain pyöritellä erilaisia näkökulmia. Toivottavasti näistä oli apua.
Kirjoittanut: Stranger
« : 17.10.2007 - klo:23:11 »

Moi!
 
1.Piet. 3:18-20  Kärsihän Kristuskin  ainutkertaisen kuoleman syntien tähden, syytön syyllisten puolesta, johdattaakseen teidät Jumalan luo.Hänen ruumiinsa surmattiin, mutta hengessä hänet tehtiin eläväksi.
Ja niin hän myös meni  ja saarnasi vankeudessa oleville hengille,
jotka muinoin eivät totelleet Jumalaa, kun hän Nooan päivinä kärsivällisesti odotti sen ajan, kun arkkia rakennettiin.
Vain muutamama ihminen, kaikkiaan kahdeksan, pelastui arkissa veden kantamana.

Jäin pohtimaan, että keille Jeesus mahtoi saarnata? Entisaikojen tottelemattomille ihmisillekö, jotka ovat tuonelassa? Sitten herääkin kysymys, että miksi Jeesus kävi saarnaamassa heille?


EDIT: Muutin otsikon kuvaavammaksi. Marko