Kirjoittanut: Nettipappi Marko
« : 15.10.2010 - klo:14:12 »Hei, Aa.Koo!
Pappina ja erityisesti Nettipappina koen, että on helppo vastata sellaisiin kysymyksiin, joista Raamattu sanoo jotain yksiselitteisesti. Silloin voin hyvillä mielin pistää esille erilaisia raamatunkohtia ja vedota niihin. Mutta kun tulee kysymys, josta Raamattu ei sano mitään suoraan, koen enemmän arkuutta. Silloin on suuri vaara sijoittaa omat mielipiteet Jumalan Sanaan ja etsiä väkisin perusteluja jollekin ajatukselleen. Tämän riskin tiedostaen kerron nyt mielipiteitäni asiasta, johon en tiedä mitään selkeää ja suoraa kantaa Raamatusta.
On selvää, että Raamattu koko ajan opettaa meitä etsimään parhaita mahdollisia toimintatapoja. Kristittyä ei ole kutsuttu elämään rajoja kokeillen. Oman elämän ja ennen kaikkea oman jumalasuhteen kannalta on tärkeää varjella elämässään sellaisia asioita, jotka vievät parhaaseen suuntaan ja välttää sellaisia, jotka eivät vie.
"Kaikki on luvallista" - mutta kaikki ei ole hyödyksi.
"Kaikki on luvallista" - mutta kaikki ei ole rakentavaa.
[1. Kor. 10:23]
Mitä teettekin, tehkää se täydestä sydämestä,
niin kuin tekisitte sen Herralle ettekä ihmisille.
[Kol. 3:23]
Syöttepä siis tai juotte tai teettepä mitä tahansa, tehkää kaikki Jumalan
kunniaksi. Älkää loukatko sen enempää juutalaisia kuin kreikkalaisiakaan
älkääkä liioin Jumalan seurakuntaa. [1. Kor. 10:31-32]
Lopuksi, veljet, ajatelkaa kaikkea mikä on totta, mikä on kunnioitettavaa,
mikä oikeaa, puhdasta, rakastettavaa ja kaunista, mikä vain on hyvää ja
ansaitsee kiitoksen. [Fil. 4:8]
Minä olen musiikinkuuntelijana hyvin samantapainen, millaiseksi itsesi kuvasit. Kuuntelen tosi vähän sanoja. Minulle musiikki on musiikkia. Tiedän, että joillekin sanoitukset ovat laulujen tärkein asia, minulle se on usein vähiten tärkeä. Mutta ei se merkityksetöntä ole. Esimerkiksi englanninkielisiä lauluja on helppo kuunnella välittämättä siitä, mitä siellä sanotaan. Olen kuitenkin huomannut, että usean kuuntelukerran jälkeen sanoitukset alkaa kuulla tarkemmin, ymmärtää ja muistaa. Jos siellä sitten lauletaan asioista, jotka ovat elämänkatsomukseni vastaisia, niin kyllähän ne häiritsevät.
Häiritseviä asioita tulee joka tapauksessa elämässä vastaan. Kristitty elää kahden maailman kansalaisena. Yhtäältä kristitty on siis kutsuttu elämään niin kuin taivaan kansalaisena eletään. Toisaalta samaan aikaan totta on se, että hurskainkin kristitty elää osana tätä maailmaa. Ei siitä eroon pääse, eikä edes pidä yrittää. Vääriin asioihin ei silti pidä heittäytyä tieten tahtoen.
Minä olen ilmoittanut heille sanasi, ja he ovat saaneet osakseen maailman vihan,
koska eivät kuulu maailmaan, niin kuin en minäkään kuulu. En kuitenkaan pyydä,
että ottaisit heidät pois maailmasta, vaan että varjelisit heidät pahalta. He eivät
kuulu maailmaan, niin kuin en minäkään kuulu. [Joh. 17:14-16]
Puhdasta, Jumalan ja Isän silmissä tahratonta palvelusta on huolehtia orvoista ja
leskistä, kun he ovat ahdingossa, ja varjella itsensä niin, ettei maailma saastuta.
[Jaak. 1:27]
Älkää mukautuko tämän maailman menoon, vaan muuttukaa, uudistukaa mieleltänne,
niin että osaatte arvioida, mikä on Jumalan tahto, mikä on hyvää, hänen mielensä
mukaista ja täydellistä. [Room. 12:2]
Ihminen on kokonaisvaltainen olento. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Jos kuulee jatkuvasti esimerkiksi Jumalaa pilkattavan tai Saatanaa ihannoitavan, niin omassa ajattelumaailmassa se ei ole ehkä kovin pian häiritsevä asia. Jos jatkuvasti puhutaan elämäntavoista, joita itse vastustaa, asiat saattavat pikkuhiljaa muuttua neutraaleiksi omassakin mielessä. Raamattu kehottaa pyrkimään kaikkeen hyvään niin, että suorastaan aistit tottumuksesta oppisivat valitsemaan kahdesta vaihtoehdosta sen paremman. Uskossa kasvaminen on Raamatun lukemisen ja rukouksen lisäksi myös usein elämän valintojen kautta tapahtuvaa kasvamista.
Jokainen, jota vielä ruokitaan maidolla, on pikkulapsi, eikä sellainen kykene
ottamaan vastaan syvällistä opetusta. Vahva ruoka on tarkoitettu aikuisille.
He ovat totuttaneet aistinsa siihen ja harjaannuttaneet ne erottamaan
hyvän ja pahan. [Hepr. 5:13-14]
Tätä kysymystä ei siis voi käsitellä kärjistetysti kysymyksenä: "Onko metallimusiikki syntiä". Haluan vain rohkaista sinua tekemään elämässäsi valintoja, joilla voit edistää uskossa kasvamista. Ratkaisu ei varmasti ole se, että täytät levyhyllysi antikristillisellä metallilla. Eikä ratkaisu ole se, että et kuuntele maallista musiikkia enää koskaan.