Kirjoittanut: Nettipappi Marko
« : 03.06.2016 - klo:23:04 »Hei Moottorisaha!
Laitan kysymäsi raamatunkohdan tähän näkyviin kolmen eri käännöksen sanamuodoilla.
Mutta teidän vuoksenne meillä on täysi syy aina kiittää Jumalaa,
te Herralle rakkaat veljemme.
Jumala on valinnut teidät ensimmäisinä pelastumaan,
kun Henki pyhittää teidät ja te uskotte totuuteen.
(2. Tess. 2:13) - nykyinen Kirkkoraamattu 1992
Mutta me olemme velvolliset aina kiittämään Jumalaa teidän tähtenne,
veljet, te Herran rakastetut,
sentähden että Jumala alusta alkaen valitsi teidät pelastukseen
Hengen pyhityksessä ja uskossa totuuteen.
(2. Tess. 2:13) - vanha käännös 1938
Mutta me olemme aina velvollisia kiittämään Jumalaa teistä,
te Herralle rakkaat veljet,
koska Jumala valitsi teidät ensi hedelmänä pelastukseen
Hengen pyhittäessä teidät, kun uskotte totuuteen.
(2. Tess. 2:13) - Raamattu kansalle -käännös
Tiedustelemasi kohta on siis mahdollista kääntää predestinaation - ennaltamääräämisopin - näkökulmasta eri sävyissä.
Nykyisen käännöksen sanamuoto voidaan tulkita siten, että Paavalin kirjeen vastaanottajat ovat niitä, jotka Jumala on kristityistä ensimmäisenä kutsunut pelastukseen. Tessalonikalaiskirjeet kun ovat vielä Paavalin vanhimpia kirjeitä, tulkinta on sinällään relevantti, että kyseiset kristityt ovat Paavalin julistustyön alkupuolen käännynnäisiä.
Vanhan käännöksen sanamuoto voidaan tulkita joko niin, että Jumala on kutsunut tessalonikalaiset heti Paavalin julistustyön alusta asti kristityiksi. Mutta yhtä lailla voidaan ottaa predestinaatio-opin mukainen näkökulma, ja ajatella, että Jumala on jo maailman luomisesta, ihan alusta asti valinnut nämä kyseiset ihmiset pelastumaan.
Raamattu kansalle -käännös puhuu ensihedelmästä, joka viittaa myös ajatukseen, että he ovat Paavalin julistustyön tai kristillisen kirkon ensimmäistä satoa.
Itse en pidä mitään näistä käännöksistä kannanottoina predestinaatio-opin puolesta. Vaikka kaikissa käännöksissä käytetään ilmaisua, että Jumala on valinnut jotkut ihmiset, ei se tee ihmisistä tahdottomia uhreja, jotka eivät voi kohtaloonsa vaikuttaa. Raamattu on pullollaan kehotuksia kääntyä ottamaan vastaan Jeesus. Ne ovat hyvin selviä sanoja. Siksi niiden vastavoimaksi ei saa laittaa tämän kaltaisia jakeita, joiden viesti ei mitenkään yksiselitteisesti sano, että kun Jumala valitsee jonkun pelastukseen tai jättää valitsematta, ihmisellä ei ole osaa eikä arpaa. Raamattua on tulkittava siten, että helpommat ja selvemmät jakeet selittävät vaikeammin tulkittavia.
Vaikka kysymyksesi on hyvä ja syvällinen, en ehkä tämän enempää nyt paneudu aiheeseen. Liitän viestisi tähän olemassa olevaan ketjuun, jossa olen perusteellisemmin käsitellyt, mitä Raamattu puhuu Jumalan valinnasta ja ihmisen mahdollisuudesta vaikuttaa siihen.
Laitan kysymäsi raamatunkohdan tähän näkyviin kolmen eri käännöksen sanamuodoilla.
Mutta teidän vuoksenne meillä on täysi syy aina kiittää Jumalaa,
te Herralle rakkaat veljemme.
Jumala on valinnut teidät ensimmäisinä pelastumaan,
kun Henki pyhittää teidät ja te uskotte totuuteen.
(2. Tess. 2:13) - nykyinen Kirkkoraamattu 1992
Mutta me olemme velvolliset aina kiittämään Jumalaa teidän tähtenne,
veljet, te Herran rakastetut,
sentähden että Jumala alusta alkaen valitsi teidät pelastukseen
Hengen pyhityksessä ja uskossa totuuteen.
(2. Tess. 2:13) - vanha käännös 1938
Mutta me olemme aina velvollisia kiittämään Jumalaa teistä,
te Herralle rakkaat veljet,
koska Jumala valitsi teidät ensi hedelmänä pelastukseen
Hengen pyhittäessä teidät, kun uskotte totuuteen.
(2. Tess. 2:13) - Raamattu kansalle -käännös
Tiedustelemasi kohta on siis mahdollista kääntää predestinaation - ennaltamääräämisopin - näkökulmasta eri sävyissä.
Nykyisen käännöksen sanamuoto voidaan tulkita siten, että Paavalin kirjeen vastaanottajat ovat niitä, jotka Jumala on kristityistä ensimmäisenä kutsunut pelastukseen. Tessalonikalaiskirjeet kun ovat vielä Paavalin vanhimpia kirjeitä, tulkinta on sinällään relevantti, että kyseiset kristityt ovat Paavalin julistustyön alkupuolen käännynnäisiä.
Vanhan käännöksen sanamuoto voidaan tulkita joko niin, että Jumala on kutsunut tessalonikalaiset heti Paavalin julistustyön alusta asti kristityiksi. Mutta yhtä lailla voidaan ottaa predestinaatio-opin mukainen näkökulma, ja ajatella, että Jumala on jo maailman luomisesta, ihan alusta asti valinnut nämä kyseiset ihmiset pelastumaan.
Raamattu kansalle -käännös puhuu ensihedelmästä, joka viittaa myös ajatukseen, että he ovat Paavalin julistustyön tai kristillisen kirkon ensimmäistä satoa.
Itse en pidä mitään näistä käännöksistä kannanottoina predestinaatio-opin puolesta. Vaikka kaikissa käännöksissä käytetään ilmaisua, että Jumala on valinnut jotkut ihmiset, ei se tee ihmisistä tahdottomia uhreja, jotka eivät voi kohtaloonsa vaikuttaa. Raamattu on pullollaan kehotuksia kääntyä ottamaan vastaan Jeesus. Ne ovat hyvin selviä sanoja. Siksi niiden vastavoimaksi ei saa laittaa tämän kaltaisia jakeita, joiden viesti ei mitenkään yksiselitteisesti sano, että kun Jumala valitsee jonkun pelastukseen tai jättää valitsematta, ihmisellä ei ole osaa eikä arpaa. Raamattua on tulkittava siten, että helpommat ja selvemmät jakeet selittävät vaikeammin tulkittavia.
Vaikka kysymyksesi on hyvä ja syvällinen, en ehkä tämän enempää nyt paneudu aiheeseen. Liitän viestisi tähän olemassa olevaan ketjuun, jossa olen perusteellisemmin käsitellyt, mitä Raamattu puhuu Jumalan valinnasta ja ihmisen mahdollisuudesta vaikuttaa siihen.
Jea, fiksuminä. 