Kirjoittanut: Nettipappi Marko
« : 04.09.2016 - klo:14:17 »Hei Nimimerkki!
Heti aluksi joudun pettymykseksesi toteamaan, etten voi vastata kysymykseesi. Ei ole olemassa noin tarkkoja rajoja, jotka sinä haluat saada selville.
Jeesus opettaa aviorikoksesta ainakin kaksi asiaa, jotka eivät ole sovitettavissa yhteen samaan rajanvetoon liittyen. Ensimmäinen antaa täydellisen ja pyhän elämän ihanteen ja vaatimuksen:
Teille on opetettu tämä käsky: "Älä tee aviorikosta."
Mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo naista
niin, että alkaa himoita häntä, on sydämessään jo
tehnyt aviorikoksen hänen kanssaan. (Matt. 5:27-28)
Minun mielestäni tästä tiukempi versio voisi olla enää se, että miehet ja naiset eivät saa edes nähdä toisiaan tai olla ystäviä, ettei tule mahdollisuutta ajatella toisesta himoiten mitään.
Tiukimmalla mahdollisella tavalla ajatellen käytännössä kaikki kysymäsi asiat voidaan tämän kohdan perusteella tulkita aviorikoksiksi. Ehkä kyseenalaistaisin vain unen näkemisen, koska se ei ole millään tavalla tietoinen valinta. Vaikka kyllähän ihmiset tekevät syntiä tahattomastikin ja tiedostamattaan. Muuhun kuin aviopuolisoon suuntautuvat unet voitaisiin tiukasti tulkiten sanoa perisynnistä nouseviksi hedelmiksi.
Yleisesti kohta kuitenkin ajatellaan niin kuin itsekin ajattelen, että tekemisissään kristityn kuuluu olla ajatuksiltaan ja motiiveiltaan puhdas. Eli ystävyyssuhteet tai aidosti tervehdyksenä tehdyt halaukset tai syvälliset keskustelut eivät ole edes tämän kohdan mukaan aviorikoksia.
Mutta Jeesus opettaa pari jaetta myöhemmin muutakin:
On myös opetettu, että jos mies tahtoo erota
vaimostaan, hänen on annettava tälle erokirja.
Mutta minä sanon teille: jokainen, joka hylkää
vaimonsa muun syyn kuin haureuden tähden,
ajaa hänet aviorikokseen. Ja aviorikoksen tekee
myös se, joka nai miehensä hylkäämän naisen.
(Matt. 5:31-32)
Jos edelliset jakeet aviorikoksesta ja nämä jakeet haureudesta tai huoruudesta yhdistetään, niin sehän tarkoittaa, että puolison himoitseva ajatus jotakuta muuta kohtaan on oikeus kokea itsensä petetyksi ja oikeus ottaa avioero. Ja sitä Jeesus ei tarkoittanut. Tässä yhteydessä haureus tarkoittaa huomattavasti fyysisempää aviorikosta kuin edellisissä jakeissa.
On siis aviorikoksia, jotka Jumalan käskyjen ja myös psykologisen todellisuuden perusteella järkyttävät avioliiton perustuksia todella kovasti. Ja on aviorikoksia, jotka ovat sydämen suuntautumista väärään kohteeseen.
Kun tavoitellaan Jumalan mielen mukaista täydellisen puhdasta sydäntä, pieninkin ajatuksen hairahdus on osoitus siitä, ettei ole synnitön. Sydämen hairahdukset sukupuolisissa asioissa voidaan Jeesuksen opetusten mukaan laittaa aviorikoksen nimikkeen alle. Mutta kun puhutaan kristittyjen avioliittojen käytännön ratkaisuista, aviorikoksen raja on vedetty paljon konkreettisempiin sukupuolisiin tekoihin.
Tämän tarkemmin en pysty kysymykseesi vastaamaan.
Heti aluksi joudun pettymykseksesi toteamaan, etten voi vastata kysymykseesi. Ei ole olemassa noin tarkkoja rajoja, jotka sinä haluat saada selville.
Jeesus opettaa aviorikoksesta ainakin kaksi asiaa, jotka eivät ole sovitettavissa yhteen samaan rajanvetoon liittyen. Ensimmäinen antaa täydellisen ja pyhän elämän ihanteen ja vaatimuksen:
Teille on opetettu tämä käsky: "Älä tee aviorikosta."
Mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo naista
niin, että alkaa himoita häntä, on sydämessään jo
tehnyt aviorikoksen hänen kanssaan. (Matt. 5:27-28)
Minun mielestäni tästä tiukempi versio voisi olla enää se, että miehet ja naiset eivät saa edes nähdä toisiaan tai olla ystäviä, ettei tule mahdollisuutta ajatella toisesta himoiten mitään.
Tiukimmalla mahdollisella tavalla ajatellen käytännössä kaikki kysymäsi asiat voidaan tämän kohdan perusteella tulkita aviorikoksiksi. Ehkä kyseenalaistaisin vain unen näkemisen, koska se ei ole millään tavalla tietoinen valinta. Vaikka kyllähän ihmiset tekevät syntiä tahattomastikin ja tiedostamattaan. Muuhun kuin aviopuolisoon suuntautuvat unet voitaisiin tiukasti tulkiten sanoa perisynnistä nouseviksi hedelmiksi.
Yleisesti kohta kuitenkin ajatellaan niin kuin itsekin ajattelen, että tekemisissään kristityn kuuluu olla ajatuksiltaan ja motiiveiltaan puhdas. Eli ystävyyssuhteet tai aidosti tervehdyksenä tehdyt halaukset tai syvälliset keskustelut eivät ole edes tämän kohdan mukaan aviorikoksia.
Mutta Jeesus opettaa pari jaetta myöhemmin muutakin:
On myös opetettu, että jos mies tahtoo erota
vaimostaan, hänen on annettava tälle erokirja.
Mutta minä sanon teille: jokainen, joka hylkää
vaimonsa muun syyn kuin haureuden tähden,
ajaa hänet aviorikokseen. Ja aviorikoksen tekee
myös se, joka nai miehensä hylkäämän naisen.
(Matt. 5:31-32)
Jos edelliset jakeet aviorikoksesta ja nämä jakeet haureudesta tai huoruudesta yhdistetään, niin sehän tarkoittaa, että puolison himoitseva ajatus jotakuta muuta kohtaan on oikeus kokea itsensä petetyksi ja oikeus ottaa avioero. Ja sitä Jeesus ei tarkoittanut. Tässä yhteydessä haureus tarkoittaa huomattavasti fyysisempää aviorikosta kuin edellisissä jakeissa.
On siis aviorikoksia, jotka Jumalan käskyjen ja myös psykologisen todellisuuden perusteella järkyttävät avioliiton perustuksia todella kovasti. Ja on aviorikoksia, jotka ovat sydämen suuntautumista väärään kohteeseen.
Kun tavoitellaan Jumalan mielen mukaista täydellisen puhdasta sydäntä, pieninkin ajatuksen hairahdus on osoitus siitä, ettei ole synnitön. Sydämen hairahdukset sukupuolisissa asioissa voidaan Jeesuksen opetusten mukaan laittaa aviorikoksen nimikkeen alle. Mutta kun puhutaan kristittyjen avioliittojen käytännön ratkaisuista, aviorikoksen raja on vedetty paljon konkreettisempiin sukupuolisiin tekoihin.
Tämän tarkemmin en pysty kysymykseesi vastaamaan.
