Vastaa

Nimi:
Sähköposti:
Aihe:
Otsikon ikoni:

Lihavointi Kursivointi Alleviivaus Yliviivaus | Esimuotoiltu teksti Vasen tasaus Keskitys Oikea tasaus
Lisää kuva Lisää linkki Lisää sähköpostiosoite Lisää FTP-Linkki | Hohto Varjo Liikettä | Yläindeksi Alaindeksi Tasaleveys | Lisää taulukko Lisää koodia Lisää lainaus | Lisää numeroimaton lista Lisää numeroitu lista Vaakaviiva | Poista muotoilu Vaihda editointitilaa
Hymyilee Iskee silmää Hymyilee leveästi Virnistää Vihainen Surullinen Järkyttynyt Cool Huh Pyörittää silmiään Näyttää kieltä Nolostunut Vaikenee Epävarma Pusu Itkee
Varmistus:
Kirjoita kuvassa näkyvät kirjaimet
Kuuntele kirjaimet / Pyydä uusi kuva

Kirjoita kuvassa näkyvät kirjaimet:
Mikä numero tulee seuraavaksi? 1, 2, 3 ... Kirjoita vastaus kirjaimilla.:
Mikä on nettipapin etunimi takaperin kirjoitettuna?:
Mikä on kristittyjen pyhä kirja?:

Oikotiet: paina alt+s lähettääksesi viestin, tai alt+p esikatsellaksesi


Yhteenveto

Kirjoittanut: Nettipappi Marko
« : 20.01.2020 - klo:12:32 »

Alla olevasta linkistä lukea ajatuksiani ensimmäiseltä rauhanturvaoperaatioltani Tšadista. Aikaa on kulunut jo kohtalaisesti, kun palvelin sotilaspastorin tehtävässä vuonna 2009. Siitä huolimatta blogi varmasti antaa jonkinlaista kontaktipintaa nyt yli kymmen vuotta vanhempaan minuun ja tapaani toimia pastorin tehtävässä.

Kyseisen blogin kirkasotsainen ja vilpittömästi ihmettelevä tyyli on jotain, mitä toivon osaavani kirjoitella myös arkisemmasta pastorin työstä. Toki en pysty mitenkään samanlaiseen uutuudenviehätyksen tunnelmaan Kangasalan seurakunnan alueella, omasta työhuoneestani puhumattakaan. Tšadin savanni oli kuitenkin sen verran iso hyppy suureen tuntemattomaan.

Linkki: Sotilaspastorina Tšadissa